Finnish proverbs

Proverbs from all Finnish speaking parts of the world.

A

• Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (KRA)
  • The morning goes thinking, the day turning head.

• Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)
  • Asleep in the morning, awake in the evening will destroy the house.
  • Variation: Old Finnish hacker proverb "Illan virkku, aamun torkku", "If you stay up late, you're sleepy in the morning."

• Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA)
  • You won't waste time by thinking.

• Ahkeruus kovan onnen voittaa. (Tammela) (KRA)
  • Literal translation: "Diligence vanquishes hard luck."
  • Notes: Keep at it and you will succeed.
  • English equivalent: "You can't keep a good man down."

• Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA)
  • The greedy one will have a shitty end.
• Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi) (KRA)
  • There's nothing more than time in the world.
• Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA)
  • There's time, and from Naantali we'll get more.
• Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua) (KRA)
  • You must live cool some time, even if you'll beg the rest of your life.
• Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo) (KRA)
  • Some time you'll survive even hanged.
• Aivot avaavat ovia. (Tampere; palindrome)
  • Brains open doors.
• Ajaa piru siivollakih ihmisel, kun vaan selkäh pääsee. (Iitti) (KRA)
  • The devil rides a decent man, too, when it gets on the back.
• Ajuri pääpiruja. (Hollola; palindrome)
  • The driver is one of the main devils.
• Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA)
  • Wife first - onto thin ice.
• Akka on kohtu, akka on hauta. (Ähtäri) (KRA)
  • Woman is womb, woman is grave.

• Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA)
  • Literal translation: "The beginning is always difficult, but in the end stands the thank."
  • Notes: A good result follows from efforts.
  • English equivalent: "All's well, that ends well."

• Antaa ajan kulua ja varjon venyäǃ (Kankaanpää) (KRA)
  • Let the time pass and the shadow stretchǃ
• Anteeksanto on ainuva silta syvämmestä syvämmeen. (Salajärvi) (MSA)
  • Forgiving is the only bridge from heart to heart.
• Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
  • A fly's help is help, too.
• Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA)
  • An estimate is the brother of a lie.
• Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
  • The sun will shine even into a pile of twigs.

C

• Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST)
  • Business between two: the third gets nothing.

E

• Ei auta itku markkinoilla. (Kemi) (KRA)
  • Literal translation: "Weeping does not help at the marketplace."
  • Notes: Said when something has to be accepted, although one is not satisfied with it.
  • English equivalent: "It's no use crying over spilled milk."

• Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi) (KRA)
  • A grown-up man needs no help.
• Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA)
  • Not even in America they're shoveling gold.

• Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA)
  • Hugs won't remove the desire.
  • Alt. Translation: "Desire won't fade with embraces."

• Ei haukku haavaa tee. (Mellilä) (KRA)
  • Literal translation: "A bark does not wound."
  • Translation: "Words do not physically hurt."
  • English equivalent: "Sticks and stones may break my bones, but names will never hurt me."

• Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA)
  • Even in Helsinki they don't keep a housemaid on the dresser.
• Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST)
  • The hell will never be full.
• Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku) (KRA)
  • The masters can't stand much: they get angry when pricked in the eye with a stick.

• Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi) (KRA)
  • Literal translation: "Emergency does not read the law."
  • English counterpart: "Desperate times call for desperate actions."

• Ei ilmaseks saa ko pohjatuult. (Heinjoki) (KRA)
  • There is no such thing as free of charge except northwind.
  • English: There is no such thing as a free lunch.

• Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku) (KRA)
  • All roses aren't beautiful and all flowers don't smell.

• Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää eikä kaikki ole hopeata mikä hohtaa.
  • Not all that shines is gold, nor all that glows is silver.
  • English equivalent: All that glitters is not gold.
  • An attractive appearance may be deceptive. It may cover or hide a much less favourable content.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). "19". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 125. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 77. ISBN 0415160502. 

• Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan.
  • Not worth it to go further than the sea for fish.
  • Swedish equivalent: Do not cross the brook for water.
  • Seura (1984). Virittäjä. Kotikielen Seura.. p. 264. 

• Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Tampere) (KRA)
  • Carried water does not stay in the well.
• Ei kastunut vettä pelekee. (Leppävirta) (KRA)
  • Someone already wet will not be afraid of water.
• Ei leikki leivässä pidä. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Games won't keep you in bread.
  • Notes: One must work to stay alive.

• Ei mennyt niin kuin Strömsössä. (Strömsö is a village and TV-serie where everything goes well)
  • Didn't go as in Strömsö.
• Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola) (KRA)
  • I've got nothing worse than syphilis.
• Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi) (KRA)
  • There's no evil without some goodness.

• Ei nimi miestä pahena, jos ei mies nimiihhän. (Rovaniemi) (KRA)
  • A name doesn't make a man worse, if the man doesn't make his name worse.

• Ei ol koiraa karvoin kattomist. (Noormarkku) (KRA)
  • Judge not the dog by its hair.
  • English equivalent: "Don't judge a book by its cover."

• Ei omena kauas puusta putoa.
  • English equivalent and translation: The apple does not fall far from the tree.
  • Meaning: "Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents."
  • Hungarian equivalent: Az alma nem esik messze a fájától.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). "48". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 

• Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä) (KRA)
  • Literal translation: "Education won't knock you down in the ditch."
  • Translation: "Education keeps you on the road."

• Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula) (KRA)
  • Literal translation: No one is a blacksmith when they are born.
  • Translation: No one can be an expected to be an expert at something before they have tried it.
  • English equivalent: Live and learn.

• Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST)
  • The evil eye should not see much.

• Ei pidä tehdä kärpäsestä härkästä.
  • One shouldn't make a bull out of a fly.
  • English equivalent: Don't make a mountain out of a molehill.
  • "The whole idea of not having your cake and eating it - the expression is wrong. The saying should be: you can't have your cake and eat it.
    I'm not sure I get the meaning.
    "It means you should be glad you were experiencing the luxury of a cake in the first place. So stop staring at it and woŕrying what you will lose by commiting to it - and start enjoying it. Cakes were meant to be eaten, not collected."
    I hated him sometimes. For being right.
  • Neil Strauss, The Style Diaries (2007)
  • Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 409. ISBN 1-875943-44-7. 

• Ei pien pieru persettä revi. (Sysmä) (KRA)
  • A weak fart doesn't rip the ass.
• Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA)
  • Whip doesn't break bones.
• Ei rumuus tartu. (Forssa) (KRA)
  • Ugliness does not infect.

• Ei savua ilman tulta.
  • No smoke without fire.
  • English equivalent: Every why hath its wherefore.
  • There is no effect without some cause. or It is supposed that if there is a rumour, there must be some truth behind it.
  • Paczolay, Gyula (1997). "1". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 33. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Kallio (2002). Ei savua ilman tulta: runoja ja kuvia. A. M. Kallio. 

• Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA)
  • The hell is not so hot as the priest claims.
  • "The man of virtue makes the difficulty to be overcome his first business, and success only a subsequent consideration."
  • Confucius, Analects (~206 BC – 220 AD).

• Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi) (KRA)
  • Man ain't the one who sings drunken, the man is who sings when he has hangover.
• Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju) (KRA)
  • Sin means nothing but the consequences.
• Ei se tapaans paranna, jok ei miältään pahota. (Hattula) (KRA)
  • One will not change his habit, if he hasn't hurt his feelings.
• Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi) (KRA)
  • You don't look in the eyes at war.
• Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen) (KRA)
  • The war does not long for one man.
• Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila) (KRA)
  • Horns on pig's head are not wanted in Finland.
• Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Finland won't starve to death as long as wind swings the pinetops.
• Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia) (KRA)
  • Wouldn't be sorry if Turku would burn down, 'cause there's still Pori left.
• Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula) (KRA)
  • You should not put your nose everywhere.
• Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
  • A drop does not kill, and you won't drown in a bucket.
• Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko) (KRA)
  • He who speaks the truth won't get shelter for the night.
• Ei työ tehhen lopu. (Iisalmi) (KRA)
  • Work will not run out by working.

• Ei vahinko tule kello kaulassa.
  • An accident won't arrive with a bell on its neck.
  • Meaning: Accidents (or misfortune) happen without warning.
  • Granger (2010). ELexicography in the 21st Century: New Challenges, New Applications : Proceedings of ELex 2009, Louvain-la-Neuve, 22-24 October 2009. Presses Univ. de Louvain. p. 184. 

• Ei vanha koira valetta hauku.
  • An old dog doesn't bark lies.
  • English equivalent: An old dog barks not in vain.
  • Strauss, Emanuel (1998). Concise Dictionary of European Proverbs (Abbreviated ed.). Routledge. p. 55. ISBN 0415160502. 

• Ei vara venettä kaada. (Kalevala)
  • Spare does not sink the boat.
• Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA)
  • The boat won't spoil water nor dick the cunt.
• Ei virret veisaten vähene. (Sotkamo) (KRA)
  • Hymns don't get less by singing.
• Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi) (KRA)
  • One head can't be cut twice.
• Ei yksi kauvan naura. (Paavola) (KRA)
  • No one laughs long alone.
• Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero) (KRA)
  • Even ten pairs of oxen can't change woman's opinion.
• Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA)
  • It won't be dull in hell 'cause there are so many companions.
• Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos) (KRA)
  • A fly's piss doesn't matter in the sea.
• Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KRA)
  • Didn't it hurt your tongue when you lied so much?
• Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA)
  • The hunger of animals first, the hunger of people then.
• Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi) (KRA)
  • Life is like child's shirt: short and shitty.

• Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA)
  • Life will teach, if nothing else, to walk quietly.

• Elät vaan kerran, mut jos elät oikein se riittää. (Salajärvi) (MSA)
  • You only live once, but if you live right it's enough.
• En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KRA)
  • For Christ's sake, I don't remember if it was summer or winter, but we went skiing.

• En pidä juuri minään."
  • Translation: I do not recognize his achievements as almost anything.

• Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen. (Ähtäri) (KRA)
  • I wasn't a stingy boy, I buried my father with his skin.
• Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA)
  • It's easier to tame the devil than a Savonian.
• Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti) (KRA)
  • Rather water from the brother than beer from a stranger.
• Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Ingria, Toksova) (KRA)
  • Rather one week without eating than Saturday without sauna.

• Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula) (KRA)
  • Literal translation: "Better a verst into the wrong [direction] than a span into danger."
  • Translation: "Better a mile of detour than an inch of a dangerous way."

• Ennen yksin puhuu ennenku pahan kumppanin kans. (Loppi) (KRA)
  • Rather talk alone than with a mean companion.
• Ens lumi ja ens lempi on harvon pysyvää. (Säkkijärvi) (MSA)
  • First snow and first love will seldom last.
• Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA)
  • The first day hanged is the worst.
• Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne) (KRA)
  • Licking in the front and biting in the back.
• Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA)
  • The same people do not wash the bodies and make 'em.
• Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)
  • The voiceless is the wisest of the fools.

H

• Haasta vennäiks ni akat ei ymmärrä! (Säkkijärvi) (MSA)
  • Speak Russian so the women don't understandǃ
• Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Smells like the churchyard of Kauhava.

• Haukkuva koira ei pure.
  • A barking dog does not bite.
  • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 5. ISBN 0415160502. 

• Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA)
  • The yawning flies from mouth to mouth like a squirrel from tree to tree.
• Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA)
  • February jingles, March shows ground, April thuds.
• Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA)
  • The tender winds of February will be paid in March.

• Helposti saatu on helposti menetetty
  • Translation: What is acquired easily is lost easily.
  • English equivalent: Easy come, easy go.
  • Things that are easily acquired, especially money, are just as easily lost or spent.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 71. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 7 September 2013. 
  • Waltari (1956). Turms, kuolematon: hänen mainen elämänsänoin 520-480 e. Kr. kymmenenäkirjana. W. Söderström. p. 172. 

• Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA)
  • They change goodies in jail also: on one day bread and water, on the other water and bread.
• Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA)
  • A lord is a lord in hell as well.
• Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA)
  • Even horseshit is good when fried with butter.

• Hiki laiskan syödessä, vilu töitä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
  • A lazy person sweats while eating and shivers while working.

• Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi) (KRA)
  • Wedding in Estonia, wedding in Kyrö, only me, Yrjö, all alone.
• Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA)
  • It's no good to hurry except when killing fleas.

• Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA)
  • One who is drowning will even try to catch hold of a haystraw.
  • English equivalent: "Desperate times call for desperate measures."

• Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA)
  • A fool tells everything he knows.
• Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää) (KRA)
  • Mad man from Huittinen, eats more than earns.
• Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA)
  • A fool does a lot of work, a wise man gets off easier.
• Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA)
  • A fool laughs when the village burns.
• Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori) (KRA)
  • A summerhouse gives you only two days of joy: when it is built and when it is sold.
• Hymy minkä laitat maailmalle tulloo joskus siulle takasiin. (Salajärvi) (MSA)
  • The smile that you give to the world comes back to you some day.
• Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen. (Ähtäri) (KRA)
  • A mosquito's voice is not heard in heaven.

• Hyvä antaa vähästäkkiin, paha ei paljostakkaan. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Literal translation: "A good one gives from the little he has, a bad one not even from his plentiful."

• Hyvä kello kauvvas kuuluu. (Säkkijärvi) (MSA)
  • A good bell can be heard wide.

• Hyvät päivät hyppii käsist pois. (Hollola) (KRA)
  • Good days jump out of hands.
• Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi) (KRA)
  • No need to worry in a shallow well like this.

I

• Isoja kaloja kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.
  • Translation: Big fish are worth of fishing even if you don't catch one.
  • The curious task of economics is to demonstrate to men how little they really know about what they imagine they can design.
  • Friedrich Hayek, The Fatal Conceit : The Errors of Socialism (1988), p. 76.
  • Fyysikkoseura, Yhdistys (1987). Arkhimedes. Helsingin Liikekirjapaino Oy.. p. 185. 

• Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA)
  • When father drinks beer the children are hungry.
• Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA)
  • Let the cunt cry: it has plenty of water and long eyelashes.

• Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio) (KRA)
  • Weeping will follow a long delight, fart from laughing long.

J

• Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA)
  • Thirsty you drink dirty water, too.
• Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku) (KRA)
  • Who otherwise does not know his God should go to the sea.
• Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA)
  • A poke in the eye for the one, who dwells on the past.
  • Notes: there is no use in dwelling old grudges.
  • English equivalent: "Water under the bridge."
  • English equivalent: "Forgive and forget."

• Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen) (KRA)
  • The one who goes boasting to war never comes back.
• Joka kirkolla on omat vaivasensa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Every church has its own poors.

• Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. (Rovaniemi) (KRA)
  • Who is raised without discipline, he will die without honor.

• Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kalevala)
  • Literal translation: "Who reaches for the spruce, falls down onto the juniper."
  • Translation: "If you reach for something that is far too good for you, it is not going to end well."

• Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola) (KRA)
  • Who joins the game should tolerate the game.

• Joka mualon moittii, se Luojan laittaa. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Who contests his form, he mocks his Creator.
  • Notes: To be vain and conceited is to be ungrateful to God.

• Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
  • Who promises a lot, gives a little.
  • English equivalent: He that promises too much means nothing.
  • Hunfalvy (1861). Finn Olvasó-Könyv: (Finnisches Lesebuch.) A' Magyar Akademia Kiadása. Kalevala. p. 172. 

• Joka pian uskoo, se pian petetähän. (Peräseinäjoki) (KRA)
  • Who believes at once will be cheated soon.
• Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa) (KRA)
  • Who eats the seed will sell the house.
• Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes) (KRA)
  • From the yard of every house leads a road to St. Petersburg.

• Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Who digs a hole for another, falls in it himself.
  • Notes: Bad things done to others will come back to you.

• Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA)
  • Everyone can live other's life though not his own.
• Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Who has honey on his tongue has poison in his mind.

• Jos ei ole viinaa, ei ole leipää. (Kittilä) (KRA)
  • If there's no booze, there's no bread.
• Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää) (KRA)
  • If sauna and booze and tarr do not help, the disease is deadly.
• Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KRA)
  • If you will go to Helsinki or to hell, you'll need money in both.
• Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava) (KRA)
  • If you put your finger into shit the whole hand will smell.
• Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale! (Sammatti) (KRA)
  • If you want blaming, then marry, if thanking, then die!
• Joulu juhlista jaloin. (Piippola) (KRA)
  • Christmas the noblest of the festivities.
• Jumala auttaa ajan kanssa, mutta piru auttaa kohta. (Naantali) (KRA)
  • God helps on time, but the devil helps soon.
• Jumala on kuollut. - Nietzsche. Nietzsche on kuollut. - Jumala. (Graffiti) (Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618)
  • The God is dead. - Nietzsche. Nietzsche is dead. - God.
• Jumala on köyhän turva ja raha rikkaan. (Turku) (KRA)
  • God is poor's shelter and money of the rich.
• Juonia ne om pitkät puhiet. (Hollola) (KRA)
  • Long talks are schemes.

K

• Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori) (KRA)
  • Coffee hot and girl young."
  • Notes: opportunities should be seized and not let slip away.

• Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA)
  • To think twice, to talk once.
• Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki) (KRA)
  • Everything is beautiful when the eyes just get used to it.
• Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja) (KRA)
  • All roads lead to Turku.
• Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio) (KRA)
  • Bear has man's mind, nine men's strength.
• Kell' onni on, se onnen kätkeköön. (Eino Leino) (Laine, Jarkko, toim.: Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989)
  • Who's happy should hide it.
• Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA)
  • Living is easy when wife is dead and children married.

• Kenen leipee syöt, sen laaluva laalat. (Tuusniemi) (KRA)
  • Translation: "Whose bread you eat, his songs you'll sing."
  • English equivalent: "Who pays the piper, calls the tune."

• Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA)
  • The beggars will be sent onto Kemijoki-river's ice in spring and then we'll wait 'till the ice melts.

• Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi) (KRA)
  • Literal translation: One time after the denial.
  • English equivalent: One more for the road.
  • Translation: When something has been denied of you, you can still do it once.

• Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko) (KRA)
  • The fox and the girls have the same mind, the fox has cunning eyes and the girls glib tongues.
• Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat. (Hollola) (PLK)
  • Tongue has two locks, lips and teeth.
• Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi) (KRA)
  • Ingratitude is the reward of the world.
• Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi) (KRA)
  • One month from skylark to the summer.

• Ko loppu on hyvä, ni kaikki on hyvi. (Pori) (KRA)
  • Literal translation: "End well, all well".
  • English equivalent: "All's well that ends well."

• Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski) (KRA)
  • Literal translation: "The third time says the truth."

• Kolme kertaahan ihmistä kassotaan: synnyttyyvväään, vihittyyvvään ja kuoltuvaan. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Three times a human is noticed: born, married and dead.
• Kolme suruu on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja kuoleman suru. (Pornainen) (KRA)
  • The people on earth have three sorrows: the sorrow of reading, the sorrow of mating and the sorrow of death.
• Kolmel lämpymän antaa: sauna, viina ja pillu. (Hollola) (KRA)
  • Three things give warmth: sauna, booze and cunt.

• Konstit on monet, sano emäntä kun kissalla pöytää pyyhki. (Salajärvi) (MSA)
  • Literal translation: "There are many means, said the lady when wiping the table with the cat."
  • English equivalent: "There are more than one ways to skin a cat."

• Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii. (Hollola) (KRA)
  • A beautiful house, said the lad from Hollola when brought to jail.
• Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa. (Hollola) (KRA)
  • There's my home, said the guy from Bothnia about the jail.
• Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko) (KRA)
  • When the body is exhausted is a cup of coffee true helper.
• Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela) (KRA)
  • There's no quarrel when one speaks and answers alone.
• Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä) (KRA)
  • Who's going to raise the cat's tail if not the cat itself?
• Kukko on kööhän kello. (Heinola) (KRA)
  • Rooster is poor man's clock.
• Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai! (Seinäjoki) (KRA)
  • Wish there would always be evening and Saturday and never morning and Monday!"
• Kun ei kala syö, niin matonen säästyy. (Ähtäri) (KRA)
  • When you can't catch the fish, you'll save the worm.
• Kun ihminen tietää millon hänellä on tarpeeks, hää on rikas. (Salajärvi) (MSA)
  • When man knows when he's got enough, he's rich.
• Kun Juhannusaattoyönä juovuksissa nouset veneessäsi seisomaan ja avaat sepaluksesi pissataksesi, saatat nähdä rannalla tulevan leskesi. (Keuruu)
  • When you in the Midsummer night, drunk, stand up on your boat to pee, you may see your widow-to-be on the shore."
• Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KRA)
  • When you hear that the man is from Ähtäri, don't take a ride with him, said Viita-Antti to Isontalon Antti. (Antti Isotalo was a famous Finnish criminal, "häjy" - perhaps badder than Stagger Lee - in the 19th century)
• Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei paskakaan haise. (Laihia) (KRA)
  • After eating snow and drinking water the shit won't smell.

• Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
  • Translation: When you flee from a wolf, you run into a bear.
  • English equivalent: Jump out of the frying pan into the fire.
  • This Proverb would teach us, not to give up one situation for another, let the first be ever so disagreeable, if the second be not a better.
  • Trusler, John (1790). Proverbs exemplified, and illustrated by pictures from real life. p. 110. 

• Kun on tyhymä nuppi, siitä kärsii koko kruppi. (Alavus) (KRA)
  • When the head is stupid suffers the whole body.

• Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro) (KRA)
  • You must howl among the wolves.
• Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi) (KRA)
  • When you'll try to be a friend with a Russian, keep the knife near!
• Kuolleen suuhun kun kassoo, ei tee miel säästämään. (Säkkijärvi) (MSA)
  • When you look into the mouth of a corpse, you won't want to save money.
• Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola) (KRA)
  • When you eat nails made of iron, you'll shit chains.

• Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko) (KRA)
  • The more cooks there are, the worse the soup will be.
  • English equivalent: "Too many cooks spoil the broth."

• Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa) (KRA)
  • Moon is crofter's sun.
• Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA)
  • Mouse will eat tiny sins.
• Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo) (KRA)
  • God knows a lot, but a traveling man knows even more.
• Kyl kööhän o hyvä ol, ei ol ussein pää kippee eikä vatta liijjan täyn. (Nakkila) (KRA)
  • It's good to be poor, the head aches not too often and the stomach ain't too full.
• Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA)
  • The people on land are wise when accident happens at sea.

• Kyl on oksan ottajia, jos on puun kaatajia. (Hyppälä) (MSA)
  • Literal translation: "Always exist branch grabbers, when exist tree fellers."
  • Translation: "If there is someone to fell the tree, there shall be no shortage of those willing to hold a branch to help."
  • Notes: This is a disparaging saying about those who are all too willing to participate in sharing credit for a major undertaking by someone else.

• Kyllä aika tavaran kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti. (KVL)
  • Time will sell the stuff, said the girl from Keuruu when she turned 30.
• Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA)
  • You surely will get the debt from a living person.
• Kyllä koiran pitää totella ja vaimon. (Kittilä) (KRA)
  • The dog and wife must obey.
• Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka) (KRA)
  • Poverty is certainly a good temperance movement.
• Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
  • Granny will stay on the sleigh by cursing and roping.
• Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo) (KRA)
  • There's sleep and hunger enough when you're young.
• Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä) (KRA)
  • Hunger teaches a Laplander to shoot, for sure.

• Kyllä on kakku piältä kaanis, vuan akanoeta sisässä. (Pielavesi) (KRA)
  • Or "Moni kakku päältä kaunis, silkkaa silkkoa sisältä."
  • Literal translation: "Many cakes are beautiful on the outside, but are nothing but husks/pettu on the inside." (Silkko is a bread made from pettu, a flour substitute used as a last resort against starvation during famines)
  • Meaning: Appearances can be deceptive.

• Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Satan will teach dancing and playing cards.
• Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA)
  • Even frog is good food when you eat it without knowing.

• Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi) (KRA)
  • The frost drives the pig back home.

• Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia) (KRA)
  • The eye watches always ahead, but the poor nose is in danger.
• Kylmä kahvi kaunistoa. (Kurkijoki) (KRA)
  • Cold coffee makes more beautiful.
• Kylmä kuin ryssän helvetissä. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Cold as in the Russian's hell.
• Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto) (KRA)
  • Cold is the home without father, even colder without mother.
• Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi) (KRA)
  • The poverty tells to live in a silent way.
• Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä) (KRA)
  • The poor is poor in the hell as well, he must carry firewood under the rich people."
• Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA)
  • Poor man's hymns have two words.

• Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela) (KRA)
  • You may become poor but not indecisive.
  • Notes: Means that one should have the mental wits to survive even with little material riches. Often said when one has come up on some clever stratagem.

• Köyhän kans on niin raskas puhua. (Kurikka) (KRA)
  • It's so hard to talk with a poor man.

L

• Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku) (KRA)
  • The laws are enchanted by gifts.

• Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä) (KRA)
  • The truth can be heard from the lips of a child and fool.
  • English equivalent: "Out of the mouths of babes and sucklings come all wise sayings."

• Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari) (KRA)
  • Children are fooled by telling that there are monsters around the corner.
• Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki) (KRA)
  • Saturday has three goodies: sauna, porridge and boys."
• Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti) (KRA)
  • There's bread in children's dreams.

• Lukea kuin piru Raamattua.
  • Read like the devil reads the Bible.
  • Explanation: To deliberately look for loopholes in order to follow the letter without following the spirit. Note: Based on the Bible (Luke 4:1-13, Matthew 4:1-11 and Psalms 91:11-12).
  • English equivalent: The devil can cite scripture for his purpose. (Shakespeare, The Merchant of Venice act 1, scene 3)

• Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi) (KRA)
  • It's the nature that draws the woodpecker's fledgling to the tree.
• Luvates menöö aika. (Ylihärmä) (KRA)
  • The time goes promising.

• Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA)
  • Go to talk with a fool, so you'll know your habits.

• Lähti kuin kuppa Töölöstä. (Heikki Paunonen: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000)
  • Left like syphilis from Töölö. (In Helsinki the sexually transmitted disease hospital moved from Töölö area to Kumpula)

M

• Maassa maan tavalla.
  • In a country according to its customs.
  • English equivalent: When in Rome, do as the Romans do.
  • Hannula (2011). Maassa maan tavalla: maahanmuuttokritiikin lyhyt historia. Otava. 

• Maasta matalakin ponnistaa. (Keuruu) (KRA)
  • Even the smallest will take off of the ground.
  • English equivalent: "Out of little acorns (grow mighty oaks)."

• Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi) (KRA)
  • A worm-infested turnip is sweet, salt-free, the one that a mouse has bitten.
  • Note: "Tuima" has conflicting meanings depending on dialect. In certain dialects it means food without salt; in other dialects the meaning transforms to "fierce". In context, the proverb is saying "spoiled goods are unpalatable", which is not obvious even to native Finnish speakers. If the emphasis is placed on "makkee" (sweet), the meaning reverses to say "spoiled goods are better than nothing".

• Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti) (KRA)
  • Forest gives what forest has.
• Metällä on korvat ja järvellä silimät. (Sumiainen) (KRA)
  • Forest has ears and lake eyes.

• Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola) (KRA)
  • A husband has two days of joy: bringing his bride to home and bringing her to grave.
• Mies ku suuttuu, ni maaki muuttuu. (Lavansaari) (KRA)
  • When the man gets angry the world will change.
• Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa) (KRA)
  • Man is wife's head, eats what she has left.

• Mikä laulain (röpöttäin) tulloo, se viheltäin männöö. (Salajärvi) (MSA)
  • What comes singing, leaves whistling.
  • English: Easy come, easy go.

• Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät kissat. (Terijoki) (KRA)
  • The bird that sings early gets eaten by cats.

• Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko) (KRA)
  • What would kill the bad; God doesn't want him, and the devil is not in a hurry.
  • Notes: Often given as a philosophical or mildly ironic reply to a query on how one is faring.

• Millane emo, sellane tytär.
  • Such mother, such daughter.
  • English equivalent: Like mother, like daughter.
  • Meaning: Daughters may look and behave like their mothers. This is due to inheritance and the example observed closely and rarely.
  • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 

• Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku) (KRA)
  • What one learns while young, one masters when old.

• Minkälainen isä, sen lainen poikakin.
  • Such father, such son.
  • English equivalent: Like father, like son.
  • Meaning: Sons may look and behave like their fathers. This is due to inheritance and the example observed closely and daily.
  • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 

• Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa. (Hollola) (KRA)
  • I've got as much money as I've done bad.
• Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA)
  • Where else would the fly be than in horse's arse?
• Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki) (KRA)
  • From where came that pighead to poor man's cabbage?
• Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist? (Rymättylä) (KRA)
  • Why is the man from Luoto in the church, just sleeps and dreams of herrings?
• Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua) (KRA)
  • Man is always a man even if he had the size of a rooster.
• Musta mylläri ja valkoonen seppä on Jumalan edes kauhistus. (Teuva) (KRA)
  • Black miller and white blacksmith are shocking in front of the God.
• Muurari on rehellinen miäs, ei syä savia eikä varaasta tiiliä. (Lapua) (KRA)
  • The mason is an honest man, he doesn't eat mortar and does not steal bricks.
• Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä) (KRA)
  • The miller has a fat pig, but I've no idea by whose grain it is fed.
• Myrkkyä viina leivätä. (Parkano) (KRA)
  • Poison is the booze without bread.

N

• Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Two streets in Naantali, on the other walk the pigs when it rains, on the other the bourgeois people when it shines.
• Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia) (KRA)
  • The neighbor teaches the neighbor to live at home.
• Nainnu mies ei o hulluu paremp. (Iitti) (KRA)
  • Married man ain't better than a fool.
• Naisen miel, koeran pier. (Liperi) (KRA)
  • Woman's mind, dog's fart.

• Niin makaa, kuin petaa.
  • Translation: One sleeps like one makes his bed.
  • Translation: Actions have consequences.
  • English equivalent: As you sow, so shall you reap/You reap what you sow. You've made your bed, now lie in it.
  • Kara. Orvokkini tummasilmä. Marita Kaatrala. p. 150. 

• Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  • Translation: The forest answers in the same way one shouts at it.
  • English equivalent: The world you get is the world you give away, What goes around comes around or You reap what you sow. The proverb refers to the echo that the treeline produces.
  • Lehtinen (2006). Postcolonialism, multitude, and the politics of nature: on the changing geographies of the European north. University Press of America. p. x. ISBN 1. 

• Nukkuva ei tee syntii. (Ingria, Toksova) (KRA)
  • The sleeping one does not sin.
• Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä) (KRA)
  • Young man's mind and April's snow.

• Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi) (KRA)
  • Whilst childhood the rod has to be bended.
  • Notes: Good manners or other traits have to be taught at young age.
  • English equivalent: "Bend the tree while it is young."

• Nuttu nurin, onni oikein. (Orimattila) (KRA)
  • Literal translation: "Tunic overturned, luck right."
  • Translation: "Inside out turned tunic, right way turns your luck."
  • Notes: This is a common superstition. It is considered good luck if one completely innocently puts on ones shirt or coat inside out in error when dressing up. Should be noted that it is not considered valid if one does it consciously. The idea is perhaps that when one is doing things without being too self-conscious, instinctively, things will go more smoothly.

• Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari) (KRA)
  • Is now the right time to bring hay, when the cow is already dead?
• Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hunger and sleep are poor man's goodies.
• Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula) (KRA)
  • Hunger is good cook.
• Nälkähistä ei naurata. (Koivisto) (KRA)
  • The hungry man doesn't laugh.
• Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku) (KRA)
  • Pretty girls, nice daughters, but from where do the mean women come?

O

• Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. (Hollola) (KRA)
  • Oho! is the Tavastian's apology and the preface of a pig.
• Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA)
  • In a ditch is the drunken man's motel.
• Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa. (Hollola) (KRA)
  • Am I the same woman who just came in, said the woman from Asikkala when she had come through the other door to the same shop.
• Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen) (KRA)
  • Beer is how it's done, but bread is like God gives birth to it.

• Oma apu, paras apu. (often without comma) (Hämeenlinna) (KRA)
  • One's own help [is] the best help.
  • Helping yourself is the best way to help yourself.
  • English equivalent: Heaven helps those who help themselves.
  • Meaning: When you're in trouble, no one else but you can probably improve your situation at all or as well as you. Sometimes: When in trouble, everyone should first of all do their best to improve their situation by themselves.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 150. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Sanderson, Parviainen (2004). Oma apu paras apu. Harlequin. 

• Oma kehu haisee. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Self-praise is no recommendation.

• Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää) (KRA)
  • Literal translation: "Other land blueberry; own land strawberry."
  • Translation: "Foreign places are nice enough, but home is sweeter."
  • English equivalent: "There's no place like home."

• Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku) (KRA)
  • Own mouth is closer than the mouth of your backpack.

• Oma tupa, oma lupa. (Naantali) (KRA)
  • Literal translation: "Your own living room license."
  • Translation: "One's Own Cabin, One's Own Freedom."
  • Meaning: When you have your own property, you are your own boss.

• Omena ei kauas puusta putoa.
  • English equivalent: The apple does not fall far from the tree.
  • Meaning: Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents.
  • Strauss, Emanuel (1994). Dictionary of European proverbs (Volume 2 ed.). Routledge. p. 488. ISBN 0415096243. 
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 

• On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA)
  • The teeth are happy when the lips are laughing.
• On ikävää kum mustalaisel kirkos. (Hollola) (KRA)
  • Bored like a Gypsy in the church.
• On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi) (KRA)
  • It's party when it's party, so, wife, fry another herring!
• On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (KRA)
  • Looks like a runaway from the gravedigger.
• On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse. (Ähtäri)
  • Got so much money, that the dogs won't piss on my feet.

• On taottava silloin kun rauta on kuuma.
  • Translation: Iron must be forged when it is hot.
  • English equivalent: "You should hammer your iron, while it is glowing hot; Strike while the iron's hot."
  • Willstedt (2011). Iran. Books on Demand. p. 16. ISBN 1. 

• On vähäkin tyhjää parempi.
  • Translation: Little is better than nothing.
  • English equivalent: "Better a lean jade than an empty halter."
  • English equivalent: "Beggars can't be choosers."
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 183. ISBN 1. 

• Onni on miehen perämies. (Turtola) (KRA)
  • Luck is man's mate.

• Oppija ikä kaikki. (Taipalsaari) (KRA)
  • [To] learn [through] whole life.
  • English equivalent: "Live and learn."

• Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo! (Liperi) (KRA)
  • Just wait, frost, the summer will come!

P

• Pa akka (lapsi/tyhmä) asialle, me itte perässä. (Tampere) (KRA)
  • Literal translation: "Send a wife (child/fool) to do your errands, go after yourself."
  • Translation: "You can't trust that a job will be done properly unless you do it yourself."
  • Notes: Used to reprimand someone who has failed in something, usually not a child.
  • English equivalent: "Never send a boy to do a man's job."

• Paha saa palkkansa.
  • Evil will get its share(/pay).
  • English equivalent: Harm watch is harm catch.
  • Bolte, Krohn, Olrik, Tiedeakatemia, Sydow, Fellows (1985). FF Communications. Suomalainen Tiedeakatemia.. p. 187. ISBN 1. 

• Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea) (KRA)
  • Priest is like a signpost, shows where to go, but stays there himself.

• Parempi karvas totuus kuin makea valhe.
  • Better a bitter truth than a sweet lie.
  • English equivalent: An honest 'no' is better than an insincere 'yes'.
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 188. ISBN 1. 

• Parempi olla parjaamatta porsasta pientareella. (Kouvola)
  • It's better not to insult the pig by the road.
• Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio) (KRA)
  • It's better to sell than buy time.
• Parempi paha valheena. (Pielisjärvi) (KRA)
  • Evil is better as a lie.

• Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Translation: Better one hazel grouse in the bag, than ten on the branch.
  • English equivalent: A bird in the hand is worth two in the bush.
  • Meaning: Something you have for certain now is of more value than something better you may get, especially if you risk losing what you have in order to get it.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 28. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 29 July 2013. 
  • András Dugonics (1820). Magyar példa beszédek és jeles mondások. Grünn Orbán. p. 23. Retrieved on 29 July 2013. 
  • Burger (2007). Phraseologie: Ein Internationales Handbuch Zeitgenössischer Forschung. W. de Gruyter. p. 749. ISBN 1. 

• Parree oma kaema kun vennon vieras. (Sotkamo) (KRA)
  • Better own namesake than a completely stranger.
• Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA)
  • Shit in the living, worm in the dead.
• Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA)
  • Shit is peasant's gold.

• Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere) (KRA)
  • Literal translation: "The pot reproaching the kettle, the side of both is black."
  • English equivalent: "The pot calling the kettle black."

• Peili se pilaa hyvänkin miehen. (Kuhmo) (KRA)
  • The mirror spoils even the good man.
• Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia) (KRA)
  • Penny is money, and when there's two it chinks.
• Peätä joukko kaepoo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Head's what the gang needs.

• Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Herrings are quite small to be served at Christmas dinner.
  • Notes: Observing a lack of resources.

• Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA)
  • Fart is the postman of shit.

• Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA)
  • The rowan will not carry two loads.
  • Notes: An adage expressing the superstition that one may predict how much snow the next winter will have, from the amount of berries on the rowan tree.

• Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA)
  • It's bad to be a housemaid, worser to be a housemaids' housemaid.
• Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo) (KRA)
  • The little devils are the worst in hell, too.
• Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi) (KRA)
  • Mockery hurts own ankle.
• Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki) (KRA)
  • Darkness does not bite, it just sniffs a bit.
• Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula) (KRA)
  • In the darkness all people are equally pretty.
• Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA)
  • The devil is poor for sure, 'cause it has no soul.
• Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula) (KRA)
  • Long cry after joy.
• Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen) (KRA)
  • Time is long for the one who waits.
• Pois pois pollarin tieltä, pollar kulkie keskel tietä! (Hollola) (PLK)
  • Away away off the police's way, the police goes middle of the roadǃ
• Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KRA)
  • Speaks outside his teeth.

• Puhtaus on pual ruakka. (Perniö) (KRA)
  • Literal translation: "Cleanliness is half a meal."
  • Translation: "Keeping yourself and your food clean, you'll get more from it."
  • English equivalent: "Cleanliness is next to godliness.

• Puhuu mitä sylki suuhut tuo. (Hollola) (KRA)
  • Talks what spit brings to mouth.
• Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Also the pig could speak German if it had a little longer lower lip.
• Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (KRA)
  • Red like the backwall of hell.
• Purevalla koiralla on rikkinäinen nahka. (Hartola) (KRA)
  • The biting dog has broken skin.
• Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila) (KRA)
  • The man without knife is like a whore without cunt.
• Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela) (KRA)
  • Porridge is food for the toothless.
• Pääskynen päivän lämmittää. (Askola) (KRA)
  • Swallow warms up the day.

R

• Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää) (KRA)
  • Money helps 'till the gate of hell.
• Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.) (KRA)
  • Money goes to money.
• Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (KRA)
  • Money talks Russian and the Russian says "njet".
• Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki) (KRA)
  • The money marrys the daughter even if she had an eye in the middle of forehead.
• Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori) (KRA)
  • The money and fortune will be drunken up soon, but the begging goes on forever.

• Raja se on raittiuvellakii. (Mikkeli) (KRA)
  • Even abstinence has its limit.

• Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
  • Translation: A beloved child has many names.
  • Vaananen (2012). Finnish Proverbs. Penfield Books. ISBN 978-0-941016-73-5. 

• Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Love makes blind, marriage opens eyes.
• Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA)
  • Swedish iron, hemp of Riga, English tools and fish waters of Kemi and the meadows of Liminka and Russian gold are the best in the world.
• Ryssä on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (KRA)
  • A Russian is next to human of the animals.
• Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä) (KRA)
  • A Russian is a Russian even if fried with butter.
• Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö) (KRA)
  • A Russian's "soon" is three years.
• Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KRA)
  • A drink makes the man a new man, and this man wants a drink also.
• Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • You may drink one drink, but the second is from Satan.

• Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA)
  • Literal translation: A snotnose may grow up to be a man; but he who laughs without cause, never.
  • Translation: The mocked may grow up to dignity, but the mocker will never outgrow his juvenile behaviour.

S

• Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA)
  • The woman may bite even without teeth.
• Sammuttamalla lampun saa valaisevan esimerkin pimeydestä. (Olli) (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • By switching off the lamp you'll get an enlightening example of darkness.
• Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (KRA)
  • Do you say something or is the wind wiggling your lips?
• Sauna köyhän apteeki. (Teuva) (KRA)
  • Sauna is the poor man's drugstore.
• Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko) (KRA)
  • In sauna you must behave like in church.
• Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari) (KRA)
  • The man in mast, the hasty on deck.
• Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (KRA)
  • It's like mosquito's shit in the Baltic Sea.
• Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko. (Hollola) (KRA)
  • It's the sign of poverty when there's no money, said the old man from Hollola.
• Seinilläkin on korvat ja metsillä silmät. (Vilppula) (KRA)
  • Walls have ears and forests eyes.
• Seisuo kum puujumala. (Hollola) (KRA)
  • Stands like wooden God.
• Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
  • There are fleas, bedbugs, lice, among flaxen-haired children.
• Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola) (KRA)
  • Mushrooms are for masters and berries for birds.

• Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila) (KRA)
  • One talks about what one does not have.

• Sill ei onnee, jolla ei kovvoo syöntä. (Sotkamo) (KRA)
  • The one who hasn't cold heart hasn't luck.
• Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KRA)
  • Nobody cares about you and nobody cares about me, so why not join together?
• Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA)
  • You are a lord, I am a lord, so who's gonna carry that bag?
• Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki) (KRA)
  • Nasku-Heikki has guts: he stays under the bed, 'though the wife commands.

• Sitä niittää mitä kylvää.
  • You reap what you sow.
  • English equivalent: As ye sow shall ye reap.
  • Olesen (2004). The Cold War and the Nordic countries: historiography at a crossroads. University Press of Southern Denmark. p. 76. ISBN 1. 

• Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi) (KRA)
  • You must row the boat you're in.
• Sotakylä Utti: vittu, äly katos! (Kouvola) (Palindrome)
  • War camp Utti: oh shit, my intelligence disappeared!
• Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo) (KRA)
  • One generation comes, another goes, the world remains.
• Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri) (KRA)
  • A relative is worse than a wolf.
• Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan. (Ähtäri) (KRA)
  • At random like the people from Karstula to America.
• Suola ruoan kunnia. (Varkaus) (KRA)
  • Salt is the honour of food.
• Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele) (KRA)
  • A Finn does not believe without trying.
• Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa) (KRA)
  • A Finnish peasant is better than landlord.
• Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA)
  • Let the horse do the worrying, it has a long head.
• Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä) (KRA)
  • New snow means death to old snow.

• Suu säkkiä myöten. (Ahlainen) (KRA)
  • Adjust the mouth in accordance with the bag.
  • English equivalent: "Don't bite off more than you can chew."

• Suu valehtelee, silmät puhuvat totta.
  • Translation: The mouth lies, but the eyes tell the truth.
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 217. 

• Suun kans on helppo tehä mitä vaan. (Säkkijärvi) (MSA)
  • With the mouth it's easy to do everything.
• Suun kautta mieli haisee. (Pielinen) (KRA)
  • Mind smells through mouth.
• Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää! (Töysä) (KRA)
  • Mouth to ears and stomach to knees when you eat rich man's food!

• Suutarin akka ja sepän hevonen on aina huonossa kengässä.
  • Translation and English equivalent: The wife of the cobbler and the horse of the smith always have bad shoes.
  • Meaning: Working hard for others one may neglect one's own needs or the needs of those closest to him.
  • Source for meaning and proverbs: Paczolay, Gyula (1997). "7". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 65. ISBN 1-875943-44-7. 

• Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi) (KRA)
  • It's okay to get mad, but one shouldn't stay angry.

• Syy hyökätä: köyhyys. (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
  • Reason to attack: poverty.
• Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari) (KRA)
  • Feed the cow, feed yourself!

T

• Taakka raha, rakkaat! (Hollola; palindrome)
  • Money is burden, dearly loved!
• Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä) (KRA)
  • Accidental farts must be hidden by coughing.
• Tekijä työnsä tietää ja kusija kullinsa näkee. (Kuorevesi) (KRA)
  • The worker knows his work and the pisser sees his dick.
• Tervem mies se hikoaa ja haisie. (Hollola) (KRA)
  • The healthy man sweats and smells.
• Toisem persiel o hyvä tulell istua. (Hollola) (PLK)
  • It's good to sit on the fire with somebody else's arse.
• Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (KRA)
  • There's a hole in the other pocket and there is nothing in the other either.
• Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa. (Hollola) (KRA)
  • Miss summer and flies, the poor man would have friends.
• Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA)
  • The dunghill is the honour of the house.

• Tyvestä puuhun noustaan. (Merijärvi) (KRA)
  • A tree is climbed from its base.
  • English equivalent: Learn to walk before you can run.
  • Meaning: It is necessary to learn the basics before progressing to more advanced things.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 290. ISBN 978-0-8160-6673-5. 
  • Internal Logic: Foundations of Mathematics from Kronecker to Hilbert. Kluwer Academic Publishers. 2002. p. 1096. 

• Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä) (KRA)
  • Work is not a delicacy. If it were a delicacy, the masters would do it themselves.

• Työ tekijäänsä neuvoo. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Work advises its maker.
• Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA)
  • Lice suck and world hates.
• Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KRA)
  • In Töysä they speak only three words a week.
• Tästä asti aikaa, sydän vasta puolillaan, mielin määrin kahvia, tupakkaa. (Pauli Hanhiniemi)
  • On flows the time, half full still the heart of mine, coffee, smoking, all is fine.

U

• Ui kiven kans kilpaa. (Hollola) (KRA)
  • Competes with a stone in swimming.
• Uupuva haapa vapisi: oisipa vapaa havupuu! (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
  • The exhausting aspen trembled: wish I were a free coniferous tree!
• Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA)
  • New snow is the death of the old snow.

V

• Vahinkosta viisaaksi tullaan. (Pirkkala) (KRA)
  • An accident makes one wiser.

• Vaihtelu virkistää. (Tampere) (KRA)
  • Variation refreshes.
  • Notes: Sometimes given in the humorous form "Vaihtelu virkistää, sanoi kissa kun eukolla pöytää pyyhki" ("Varying things is refreshing, said the cat when using the lady of the house to wipe the table"). Compare to "Konstit on monet, sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki."

• Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA)
  • The wolf watches the forest, no matter how much you feed it.
• Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki) (KRA)
  • Hoodie blames hoodie, 'though it's own beak is shitty.
• Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä) (KRA)
  • Brother is not a brother when playing cards.
• Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku) (KRA)
  • A loan is a brother when taken, a nephew when paid back.
• Ves on lian liäkär. (Rautalampi) (KRA)
  • Water is the doctor of dirt.
• Vesiki kannattaa, kun on luja usko ja leviät piaksut. (Härmä) (KRA)
  • Even water carries when you have strong faith and broad boots.
• Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa) (KRA)
  • A stranger sees the mistake.
• Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
  • At five o'clock to the sauna and six o'clock to the cell, that's the workingman's Saturday.
• Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila) (KRA)
  • Booze warms up as much as pee in trousers.
• Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro) (KRA)
  • Booze is for the throat like fat for a stroller.
• Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA)
  • Cunt gets not better by marrying.
• Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero) (KRA)
  • Violin is devil's shoulder blade.
• Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua) (KRA)
  • Butter is crazy three times a year, when it's too hard, too soft and then when there's no butter at all.
• Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KRA)
  • Oh soul's bread, wish I could fight in the church and bite the priest!

Y

• Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA)
  • One fool asks more than nine wise men can answer.
• Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi) (KRA)
  • One bad word beats nine good words.
• Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö) (KRA)
  • One prefers daughter, another mother, but Rasputin liked both of them.
• Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö) (KRA)
  • Even God doesn't help the lonely one.
• Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (KRA)
  • Proud as a beggar from Pori.
• Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA)
  • He who has tried will not be scolded.

• Yrittää pitää, käy syteen taikka saveen. (Loppi) (KRA)
  • You must try whether it will go into clay or charcoal.
  • Notes: When tempering a scythe blade, a smith will heat the blade red-hot on charcoal. A covering of clay keeps the back of the blade insulated from the heat, and makes it cool slower when quenched in water. Cooling metal quickly leaves it hard but brittle; the clay prevents the back of the blade from hardening, making the material tougher. The idiom refers to striking the blade against a rock, on the edge "on the charcoal", or on the side against "the clay", one potentially chipping the blade, the other sustaining the blow without injury.
  • Meaning: regardless of the risks; "Here goes nothing."

• Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA)
  • The friend tells friend, the friend the whole village.

Ä

• Äijät, te pettäjiä! (Hollola; palindrome)
  • Men, you are cheaters!
• Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA)
  • The granny's burial will be done quickly, 'cause she's dead already.
• Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST)
  • Don't believe the drunken man; he lies.
• Äly hoi älä jätä, ymmärrys älä petäǃ (Nivala) (KRA)
  • Intelligence hoy don't leave, understanding don't failǃ
• Älyvä tulloo, mutt iltajunassa. (Kangaslampi) (KRA)
  • Intelligence comes, but in the evening train.
• Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä) (KRA)
  • Work asks for intelligence, taking a woman at least.
• Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö. (Enontekiö) (KRA)
  • Don't rush in the rapids, is the rule of old Lapland.
• Älä laita kaikkia munia samaan koriin.
  • All eggs should not be put in one basket.
  • English equivalent: Don’t put all your eggs in one basket.
  • Meaning: Spread your risks or investments so that if one enterprise fails you will not lose everything.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 63. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 18 August 2013. 
  • Ingrid Schellbach-Kopra (January 2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank & Timme GmbH. p. 245. ISBN 978-3-86596-303-1. Retrieved on 18 August 2013. 

• Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! (Turku) (KRA)
  • Don't hit a man when's he's down, break the heart of an oppressedǃ
• Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku! (Rauma) (KRA)
  • Don't go to Turku, there they'll cut your throat!
• Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti) (KRA)
  • Don't sell the bear's fur before you catch it!
• Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri) (KRA)
  • Don't make a hole by watching too long!
• Ämmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä. (WST)
  • Women drink beer / like cows water.
• Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KRA)
  • Angry like a beggar in frost.

• Äänellään variskiin laulaa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Even the crow sings with its own voice.
  • Meaning: Do not be afraid to try with the assets you have.

Sources

• KRA = Kansanrunousarkisto (National poetry archive). 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768
• KVL = Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää, 1986, ISBN 951-99796-2-X
• MSA = Määppäs sanomaan! Säkkijärven sananparsia, saahkunoita ja sanoja, koonnut Antti Seppä, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Jyväskylä 2000, ISBN 951-746-107-0
• PLK = Piiskan lovi kainalossa, toimittanut Mika Sirén, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983
• WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987 (published first 1702 by Henrik Florinus)

See also

• Karelian proverbs
• Veps proverbs
• Votian proverbs