Finnish proverbs

From Wikiquote
Jump to navigation Jump to search

Proverbs from all Finnish speaking parts of the world.


Arranged alphabetically by author or source:
A · B · C · D · E · F · G · H · I · J · K · L · M · N · O · P · Q · R · S · T · U · V · W · X · Y · Z · Ä · See also · External links

A[edit]

  • Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (KRA)
  • Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)
    • Asleep in the morning, awake in the evening will destroy the house.
    • Variation: Old Finnish hacker proverb "Illan virkku, aamun torkku", "If you stay up late, you're sleepy in the morning."
  • Ahkeruus kovan onnen voittaa. (Tammela) (KRA)
    • "Diligence vanquishes hard luck."
    • Notes: Keep at it and you will succeed.
    • English equivalent: "You can't keep a good man down."
  • Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA)
  • Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA)
    • There's time, and from Naantali we'll get more.
  • Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua) (KRA)
    • You must live cool some time, even if you'll beg the rest of your life.
  • Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo) (KRA)
    • Some time you'll survive even hanged.
  • Ajaa ku päätön kana. (Suoniemi) (SSP)
    • Drives like a headless hen.
  • Ajaa piru siivollakih ihmisel, kun vaan selkäh pääsee. (Iitti) (KRA)
    • The devil rides a decent man, too, when it gets on the back.
  • Ajuri pääpiruja. (Hollola; palindrome)
    • The driver is one of the main devils.
  • Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA)
    • Wife first - onto thin ice.
  • Akka on kohtu, akka on hauta. (Ähtäri) (KRA)
  • Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila) (KRA)
  • Alussa oli suo, kuokka - ja Jussi. (Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, 1959 – 1962, Under the North Star)
    • In the beginning there were the swamp, the hoe – and Jussi.
  • Ampukaa hiljaa, hyvä herra! (Gottlund) (VKS)
  • Antaa ajan kulua ja varjon venyäǃ (Kankaanpää) (KRA)
    • Let the time pass and the shadow stretchǃ
  • Anteeksanto on ainuva silta syvämmestä syvämmeen. (Salajärvi) (MSA)
  • Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
    • A fly's help is help, too.
    • English equivalent: Every little bit helps.
  • Arka mies ei saak kaunist vaimoa. (Hollola) (PLK)
  • Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
    • The sun will shine even into a pile of twigs.

C[edit]

  • Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST)
    • Business between two: the third gets nothing.

E[edit]

  • Ei auta itku markkinoilla. (Kemi) (KRA)
  • Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi) (KRA)
    • A grown-up man needs no help.
    • English equivalent: Each bird must hatch her own eggs; Every tub must stand on its own bottom.
    • "Be yourself; everyone else is already taken."
    • Oscar Wilde paraphrased kn An Ideal Husband (1895)
  • Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA)
    • Not even in America they're shoveling gold.
  • Ei elämä irvistellen somene. (Suoniemi) (SSP)
    • Life will not get more beautiful by making grimaces.
  • Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi) (KRA)
    • Hugs won't remove the desire.
    • Alt. Translation: "Desire won't fade with embraces."
  • Ei haukku haavaa tee. (Mellilä) (KRA)
  • Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA)
    • Even in Helsinki they don't keep a housemaid on the dresser.
  • Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST)
  • Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku) (KRA)
    • The masters can't stand much: they get angry when pricked in the eye with a stick.
  • Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi) (KRA)
  • Ei ilmaseks saa ko pohjatuult. (Heinjoki) (KRA)
    • There is no such thing as free of charge except northwind.
    • English: There is no such thing as a free lunch.
  • Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku) (KRA)
  • Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää eikä kaikki ole hopeata mikä hohtaa.
    • Not all that shines is gold, nor all that glows is silver.
    • English equivalent: All that glitters is not gold.
    • "An attractive appearance may be deceptive. It may cover or hide a much less favourable content."
    • Paczolay, Gyula (1997). "19". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 125. ISBN 1-875943-44-7. 
    • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 77. ISBN 0415160502. 
  • Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan.
    • Not worth it to go further than the sea for fish.
    • Swedish equivalent: Do not cross the brook for water.
    • Seura (1984). Virittäjä. Kotikielen Seura.. p. 264. 
  • Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Tampere) (KRA)
    • Carried water does not stay in the well.
  • Ei kastunut vettä pelekee. (Leppävirta) (KRA)
    • Someone already wet will not be afraid of water.
  • Ei kukko käskien laula. (Jyväskylä) (KRA)
  • Ei laula kahta satakieltä yhellä oksalla. (Mänttä) (HSP)
  • Ei leikki leivässä pidä. (Uusikaupunki) (KRA)
  • Ei lämmin luita riko. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää) (KRA)
  • Ei mennyt niin kuin Strömsössä. (Strömsö is a village and TV-serie where everything goes well)
    • Didn't go as in Strömsö.
  • Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola) (KRA)
    • I've got nothing worse than syphilis.
  • Ei mull om muuta kur rahaa ja risasia vaatteit. (Hollola) (PLK)
  • Ei ne pienet ihmiset missään sen suurempia o. (Hollola) (PLK)
    • Tiny people are greater nowhere.
  • Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi) (KRA)
    • There's no evil without some goodness.
    • English equivalent; Every cloud has its silver lining.
  • Ei niin pieniä pitoja jottei kuokkavieraita. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Never such a small feast, that it won't have spongers on.
    • Notes: Has a wide variety of usage, but the traditional and everyday instance where it is most often used, is when flies are buzzing around your meal.
  • Ei nimi miestä pahena, jos ei mies nimiihhän. (Rovaniemi) (KRA)
    • A name doesn't make a man worse, if the man doesn't make his name worse.
    • English equivalent: A rose by any other name would smell as sweet.
  • Ei ol koiraa karvoin kattomist. (Noormarkku) (KRA)
    • Judge not the dog by its hair.
    • English equivalent: "Don't judge a book by its cover."
  • Ei om muuval maata kun kynsien alla. (Hollola) (PLK)
    • Land nowhere but under the fingernails.
  • Ei omena kauas puusta putoa.
    • English equivalent and translation: The apple does not fall far from the tree.
    • Meaning: "Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents."
    • Hungarian equivalent: Az alma nem esik messze a fájától.
    • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). "48". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä) (KRA)
    • Education won't knock you down in the ditch.
    • Translation: "Education keeps you on the road."
  • Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula) (KRA)
  • Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST)
    • The evil eye should not see much.
  • Ei pidä tehdä kärpäsestä härkästä.
    • English equivalent: Don't make a mountain out of a molehill.
    • The whole idea of not having your cake and eating it - the expression is wrong. The saying should be: you can't have your cake and eat it.
      I'm not sure I get the meaning.
      "It means you should be glad you were experiencing the luxury of a cake in the first place. So stop staring at it and woŕrying what you will lose by commiting to it - and start enjoying it. Cakes were meant to be eaten, not collected."
      I hated him sometimes. For being right.
    • Neil Strauss, The Style Diaries (2007)
    • Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 409. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Ei pien pieru persettä revi. (Sysmä) (KRA)
    • A weak fart doesn't rip the ass.
  • Ei piiska luita riko. (Joensuu) (KRA)
    • Whip doesn't break bones.
  • Ei rahal sieluu ol. (Lohja) (KRA)
  • Ei rumuus tartu. (Forssa) (KRA)
  • Ei savua ilman tulta.
    • No smoke without fire.
    • English equivalent: Every why hath its wherefore.
    • There is no effect without some cause. or It is supposed that if there is a rumour, there must be some truth behind it.
    • Paczolay, Gyula (1997). "1". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 33. ISBN 1-875943-44-7. 
    • Kallio (2002). Ei savua ilman tulta: runoja ja kuvia. A. M. Kallio. 
  • Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA)
    • The hell is not so hot as the priest claims.
    • The man of virtue makes the difficulty to be overcome his first business, and success only a subsequent consideration.
    • Confucius, Analects (~206 BC – 220 AD).
  • Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi) (KRA)
    • Man ain't the one who sings drunken, the man is who sings when he has hangover.
  • Ei se parta päivässä kasva. (Kaavi) (KRA)
  • Ei se puhuen parane. (Tammelinus) (VKS)
    • It doesn't get better by talking.
    • English equivalent: Fine words butter no parsnips.
  • Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju) (KRA)
  • Ei se tapaans paranna, jok ei miältään pahota. (Hattula) (KRA)
  • Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi) (KRA)
  • Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen) (KRA)
    • The war does not long for one man.
  • Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila) (KRA)
  • Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia) (KRA)
    • Wouldn't be sorry if Turku would burn down, 'cause there's still Pori left.
  • Ei suuret sanat suuta halkase. (Soini) (KRA)
    • Big words won't split ones mouth.
    • English equivalent: "Actions speak louder than words."
  • Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula) (KRA)
  • Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava) (KRA)
  • Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
    • A drop does not kill, and you won't drown in a bucket.
  • Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko) (KRA)
    • He who speaks the truth won't get shelter for the night.
  • Ei tu tikka elävään puuhun eikä keärme muurajaisen polulle. (Jämsä) (HSP)
  • Ei työ tehhen lopu. (Iisalmi) (KRA)
    • Work will not run out by working.
  • Ei vahinko tule kello kaulassa.
    • An accident won't arrive with a bell on its neck.
    • Meaning: Accidents (or misfortune) happen without warning.
    • Granger (2010). ELexicography in the 21st Century: New Challenges, New Applications : Proceedings of ELex 2009, Louvain-la-Neuve, 22-24 October 2009. Presses Univ. de Louvain. p. 184. 
  • Ei vanha kettu enääs syäm myrkkyä. (Suoniemi) (SSP)
  • Ei vanha koira valetta hauku.
    • English equivalent: An old dog barks not in vain.
    • Strauss, Emanuel (1998). Concise Dictionary of European Proverbs (Abbreviated ed.). Routledge. p. 55. ISBN 0415160502. 
  • Ei vara venettä kaada. (Kalevala)
    • Spare does not sink the boat.
  • Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA)
    • The boat won't spoil water nor dick the cunt.
  • Ei vesi haavaa tee. (Florinus) (VKS)
  • Ei virret veisaten vähene. (Sotkamo) (KRA)
  • Ei yhden kuuron tähden kahta saarnaa pidetä. (Idman) (VKS)
  • Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi) (KRA)
    • One head can't be cut twice.
  • Ei yksi kauvan naura. (Paavola) (KRA)
  • Ei yksi mies maailmaa kaada. (Teuva) (KRA)
    • One man doesn't bring down the world.
  • Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi) (KRA)
    • One firewood doesn't burn long.
  • Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala) (KRA)
  • Ei yksi pääsky päätä paskanna. (Ganander) (VKS)
    • One swallow doesn't shit the head.
  • Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero) (KRA)
  • Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA)
  • Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos) (KRA)
    • A fly's piss doesn't matter in the sea.
  • Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa. (Hollola) (PLK)
    • You only need good jaws to blame.
  • Eihääj Jumala muuta luonnuk kun aikaa. (Hollola) (PLK)
  • Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KRA)
  • Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa. (Hollola) (PLK)
  • Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA)
  • Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi) (KRA)
    • Life is like child's shirt: short and shitty.
  • Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara) (KRA)
    • Life will teach, if nothing else, to walk quietly.
    • English equivalent: Discretion is the better part of valor.
  • Elät vaan kerran, mut jos elät oikein se riittää. (Salajärvi) (MSA)
    • You only live once, but if you live right it's enough.
  • En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KRA)
  • Enempi vuahta kirotaan kun siunataan. (Orivesi) (HSP)
  • Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen. (Ähtäri) (KRA)
    • I wasn't a stingy boy, I buried my father with his skin.
  • Ennen kesän kenkättä ennen kun talven takitta. (Ruovesi) (KRA)
  • Ennen maa repiää kun huora häpiää. (Heinlahti) (MSA)
    • Literal translation: "It's more likely for the earth to rip than for a whore to feel ashamed."
    • Lust and greed are more gullible than innocence.
    • Mason Cooley (1927-2002), American literary academic and aphorist. City Aphorisms, Eighth Selection (1991).
  • Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA)
    • It's easier to tame the devil than a Savonian.
  • Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti) (KRA)
  • Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Ingria, Toksova) (KRA)
  • Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula) (KRA)
    • Better a verst into the wrong [direction] than a span into danger.
    • Translation: "Better a mile of detour than an inch of a dangerous way."
  • Ennen yksin puhuu ennenku pahan kumppanin kans. (Loppi) (KRA)
  • Ens lumi ja ens lempi on harvon pysyvää. (Säkkijärvi) (MSA)
    • First snow and first love will seldom last.
  • Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo) (KRA)
    • The first day hanged is the worst.
  • Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne) (KRA)
    • Licking in the front and biting in the back.
  • Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA)
  • Eteläpohjalaanen esileikki: "Aattele ittes märjäks, mää meen hyyssihin." (Juha Mieto, Kurikka)
    • Southern Bothnian foreplay: "Think yourself wet while I visit the toilet."
  • Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)

H[edit]

  • Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KRA)
    • Smells like the churchyard of Kauhava.
  • Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava) (KRA)
    • Cheap work will be expensive.
  • Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet. (Hollola) (PLK)
  • Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää) (KRA)
    • Shoulders are the bank of a man.
  • Harvon musikantit vaunulla ajjaa. (Lempäälä) (HSP)
  • Haukkuu koira hyvääkin miestä. (Rönnbäck) (VKS)
    • The dog barks a good man, too.
  • Haukkuva koira ei pure.
    • English equivalent: A barking dog does not bite.
    • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 5. ISBN 0415160502. 
  • Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA)
    • The yawning flies from mouth to mouth like a squirrel from tree to tree.
  • Heittelie kuj Jumala kerjäläist. (Hollola) (PLK)
  • Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA)
  • Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA)
    • The tender winds of February will be paid in March.
  • Helposti saatu on helposti menetetty
    • English equivalent: Easy come, easy go.
    • Things that are easily acquired, especially money, are just as easily lost or spent.
    • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 71. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 7 September 2013. 
    • Waltari (1956). Turms, kuolematon: hänen mainen elämänsänoin 520-480 e. Kr. kymmenenäkirjana. W. Söderström. p. 172. 
  • Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA)
    • They change goodies in jail also: on one day bread and water, on the other water and bread.
  • Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA)
  • Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää) (KRA)
  • Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA)
    • Even horseshit is good when fried with butter.
  • Hiki laiskan syödessä, vilu töitä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
  • Hiljaa hyvä tulee. (Alatornio) (KRA)
    • Literal translation: Good comes slowly.
    • Translation: Easy does it.
  • Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi) (KRA)
  • Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA)
  • Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla) (KRA)
    • One who is drowning will even try to catch hold of a haystraw.
    • English equivalent: A drowning man will grab a straw.
  • Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA)
    • English equivalent: Speak not all you know, show not all you can.
  • Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää) (KRA)
    • Mad man from Huittinen, eats more than earns.
  • Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA)
    • A fool does a lot of work, a wise man gets off easier.
  • Huonosta kuulosta on hyvä apu. (KHM)
  • Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori) (KRA)
    • A summerhouse gives you only two days of joy: when it is built and when it is sold.
  • Hymy minkä laitat maailmalle tulloo joskus siulle takasiin. (Salajärvi) (MSA)
    • The smile that you give to the world will come back to you some day.
  • Hyvä antaa vähästäkkiin, paha ei paljostakkaan. (Säkkijärvi) (MSA)
    • "A good one gives from the little he has, a bad one not even from his plentiful."
  • Hyvä kello kauvvas kuuluu. (Säkkijärvi) (MSA)
    • A good bell can be heard wide.
  • Hyvät päivät hyppii käsist pois. (Hollola) (KRA)
    • Good days jump out of hands.
  • Hän vaihtoi hiippakuntaa. (Remu Aaltonen)
    • He changed the bishopric. - (died)
  • Hänellä on oma lehmä ojassa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi) (KRA)
    • No need to worry in a shallow well like this.

I[edit]

  • Ihminen vanhenoo, mut vika senkun nuortuu. (Säkkijärvi) (MSA)
    • The man gets older but the trouble gets younger.
  • Ilo pintaa vaik syvän märätköö. (Viipuri) (KRA)
    • Joy to the surface even if the heart rots.
  • Iso mies tekköö levveitä jälkiä. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Big man makes broad tracks.
  • Isoja kaloja kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.
    • Big fish are worth of fishing even if you don't catch one.
    • "The curious task of economics is to demonstrate to men how little they really know about what they imagine they can design."
    • Friedrich Hayek, The Fatal Conceit : The Errors of Socialism (1988), p. 76.
    • Fyysikkoseura, Yhdistys (1987). Arkhimedes. Helsingin Liikekirjapaino Oy.. p. 185. 
  • Issestäänhän paha pappi saarnaa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Istuu kul luostarin nunna. (Hollola) (PLK)
    • Sits like convent's nun.
  • Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA)
    • Let the cunt cry: it has plenty of water and long eyelashes.
  • Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää) (KRA)
    • Crying doesn't prevent dying.
  • Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio) (KRA)
  • Itse kiitän itseäni, koska ei muut minua kiitä. (Savo) (VKS)

J[edit]

  • Jaakko heittää kylmän kiven järveen. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA)
  • Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku) (KRA)
    • Who otherwise does not know his God should go to the sea.
  • Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi) (KRA)
    • A poke in the eye for the one, who dwells on the past.
    • Notes: there is no use in dwelling old grudges.
    • English equivalent: "Water under the bridge."
    • English equivalent: "Forgive and forget."
  • Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen) (KRA)
  • Joka kirkolla on omat vaivasensa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. (Rovaniemi) (KRA)
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kalevala)
    • "Who reaches for the spruce, falls down onto the juniper."
    • Translation: "If you reach for something that is far too good for you, it is not going to end well."
  • Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola) (KRA)
  • Joka mualon moittii, se Luojan laittaa. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
    • Who promises a lot, gives a little.
    • English equivalent: He that promises too much means nothing.
    • Hunfalvy (1861). Finn Olvasó-Könyv: (Finnisches Lesebuch.) A' Magyar Akademia Kiadása. Kalevala. p. 172. 
  • Joka pian uskoo, se pian petetähän. (Peräseinäjoki) (KRA)
  • Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa) (KRA)
  • Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes) (KRA)
    • From the yard of every house leads a road to St. Petersburg.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Who digs a hole for another, falls in it himself.
    • Notes: Bad things done to others will come back to you.
  • Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi) (KRA)
    • Everyone can live other's life though not his own.
  • Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Jos ei ole viinaa, ei ole leipää. (Kittilä) (KRA)
  • Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää) (KRA)
  • Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki) (KRA)
    • If the lord asks for the coat's sleeve, give the whole coat immediately, he'll take it anyway.
  • Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KRA)
    • If you will go to Helsinki or to hell, you'll need money in both.
  • Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava) (KRA)
    • If you put your finger into shit the whole hand will smell.
  • Jota tuhmempi, sitä ylpeämpi. (R. v. Becker) (VKS)
  • Jumala auttaa ajan kanssa, mutta piru auttaa kohta. (Naantali) (KRA)
  • Jumala on kuollut. - Nietzsche. Nietzsche on kuollut. - Jumala. (Graffiti) (Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618)
    • The God is dead. - Nietzsche. Nietzsche is dead. - God.
  • Jumala on köyhän turva ja raha rikkaan. (Turku) (KRA)
    • God is poor's shelter and money of the rich.
  • Juonia ne om pitkät puhiet. (Hollola) (KRA)
  • Jääkasa sen takana on. (Florinus) (VKS)
    • A pile of ice behind him.

K[edit]

  • Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori) (KRA)
  • Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA)
  • Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki) (KRA)
  • Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja) (KRA)
  • Kaks suamalaista ei tulkkia tartte. (Orivesi) (HSP)
    • Two Finns need no interpreter.
  • Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio) (KRA)
  • Kaveria ei jätetä! (Väinö Linna, Tuntematon sotilas, 1954, The Unknown Soldier)
    • Never leave a friend behind!
    • Notes: Finnish soldiers' motto during the Winter and Continuation Wars during World War II; soldiers tried to recover even bodies if at all possible to take them home. Even today remains of the Finnish soldiers are searched in Russian Carelia to be buried in Finland.
  • Kell' onni on, se onnen kätkeköön. (Eino Leino) (Laine, Jarkko, toim.: Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989)
  • Kellä on maltti, sillä on valtti. (Heinola) (HSP)
    • Literal translation: Who has patience has a trump.
    • English equivalent: Patience is a virtue.
  • Kellä parta, sillä valta. (Jyväskylä) (KRA)
  • Kenen leipee syöt, sen laaluva laalat. (Tuusniemi) (KRA)
    • Whose bread you eat, his songs you'll sing.
    • English equivalent: Who pays the piper, calls the tune.
  • Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA)
    • The beggars will be sent onto Kemijoki-river's ice in the spring and then we'll wait 'till the ice melts.
  • Kerran miehenä, kahesti lapsena. (Pohjois-Karjala) (HMK)
    • Once man, twice child.
  • Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla) (KRA)
    • A man can be cheated once but not twice.
    • English equivalent: Fool me once, shame on you. Fool me twice; shame on me.
  • Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi) (KRA)
    • One time after the denial.
    • English equivalent: One more for the road.
    • Translation: When something has been denied of you, you can still do it once.
  • Kesällä ei kerkiä, talavella ei tarkene, syksyllä on suuret tuulet ja kevväällä palijo vettä. (Ähtäri) (KVL)
  • Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko) (KRA)
  • Kiire kun sammakalla äkkeen alla. (Lempäälä) (HSP)
    • Busy like a frog under the mower.
  • Kiirettä kun härällä keveällä. (Hartola) (HSP)
  • Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi) (KRA)
  • Kilon söin lihhaa, kaks män hampaanrakkoon. (Viipuri) (KRA)
  • Ko loppu on hyvä, ni kaikki on hyvi. (Pori) (KRA)
    • End well, all well.
    • English equivalent: "All's well that ends well."
  • Koira haukkuu, tuuli kantaa. (Thieme, Melart) (VKS)
  • Koira on hauki kuoltuansa. (Kankaanpää) (KRA)
    • The dog is a pike after death.
  • Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski) (KRA)
    • The third time tells the truth.
  • Kolme kertaahan ihmistä kassotaan: synnyttyyvväään, vihittyyvvään ja kuoltuvaan. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Kolme on kovaa miestä: tuli, rauta ja vesi. (Kuhmoinen) (KRA)
  • Kolme suruu on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja kuoleman suru. (Pornainen) (KRA)
  • Kolmel lämpymän antaa: sauna, viina ja pillu. (Hollola) (KRA)
  • Konstit on monet, sano emäntä kun kissalla pöytää pyyhki. (Salajärvi) (MSA)
    • There are many means, said the lady when wiping the table with the cat.
    • English equivalent: "There are more than one ways to skin a cat."
  • Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii. (Hollola) (KRA)
  • Koskela Suomesta. Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä. (Väinö Linna, Tuntematon sotilas, 1954, The Unknown Soldier)
    • Koskela from Finland. Eats iron and shits chains.
  • Koti köyhä, lapset alastomija ja näläkäesijä, syövät toenen toesijaan. (Sotkamo) (KRA)
    • Poor home, the children naked and hungry, eating each other.
  • Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa. (Hollola) (KRA)
    • There's my home, said the guy from Bothnia about the jail.
  • Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko) (KRA)
    • When the body is exhausted is a cup of coffee true helper.
  • Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela) (KRA)
  • Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä) (KRA)
    • Who's going to raise the cat's tail if not the cat itself?
  • Kukko on kööhän kello. (Heinola) (KRA)
  • Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai! (Seinäjoki) (KRA)
  • Kun aurinko paistaa ja sataa, piru piiskaa muijaans. (Hollola) (PLK)
  • Kun ei kala syö, niin matonen säästyy. (Ähtäri) (KRA)
  • Kun ihminen tietää millon hänellä on tarpeeks, hää on rikas. (Salajärvi) (MSA)
    • When man knows when he's got enough, he's rich.
  • Kun Juhannusaattoyönä juovuksissa nouset veneessäsi seisomaan ja avaat sepaluksesi pissataksesi, saatat nähdä rannalla tulevan leskesi. (Keuruu)
    • When you in the Midsummer night, drunk, stand up on your boat to pee, you may see your widow-to-be on the shore."
  • Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KRA)
    • When you hear that the man is from Ähtäri, don't take a ride with him, said Viita-Antti to Isontalon Antti. (Antti Isotalo was a famous Finnish criminal, "häjy" - perhaps badder than Stagger Lee - in the 19th century)
  • Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei paskakaan haise. (Laihia) (KRA)
  • Kun on olutta, niin on ystäviä. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Kun on suur perse, nin on suuret housut. (Hollola) (PLK)
    • When you have a big arse you have big trousers.
  • Kun on tyhymä nuppi, siitä kärsii koko kruppi. (Alavus) (KRA)
  • Kun oot menny Hallan, Nälijän ja Kuoleman kylien ohitte, tierät tullehes Alajärvelle. (Etelä-Pohjanmaa) (EPV)
    • When you've passed the villages Frost, Hunger and Death you know you're in Alajärvi.
  • Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro) (KRA)
    • You must howl among the wolves.
    • English equivalent: He went to rome and did not see the pope.
  • Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi) (KRA)
  • Kuolleen suuhun kun kassoo, ei tee miel säästämään. (Säkkijärvi) (MSA)
    • When you look into the mouth of a corpse, you won't want to save money.
  • Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola) (KRA)
    • When you eat nails made of iron, you'll shit chains.
  • Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko) (KRA)
    • The more cooks there are, the worse the soup will be
    • English equivalent: "Too many cooks spoil the broth."
  • Kuu kiurusta kessään, puol kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Salajärvi) (MSA)
  • Kuu on nuarten miästen aurinko. (Kuru) (HSP)
  • Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa) (KRA)
    • The moon is crofter's sun.
  • Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA)
  • Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo) (KRA)
  • Kyl kööhän o hyvä ol, ei ol ussein pää kippee eikä vatta liijjan täyn. (Nakkila) (KRA)
    • It's good to be poor, the head aches not too often and the stomach ain't too full.
  • Kyl minä äites tunnen, isääs vähä epäilen. (Hollola) (PLK)
  • Kyl on oksan ottajia, jos on puun kaatajia. (Hyppälä) (MSA)
    • "Always exist branch grabbers, when exist tree fellers."
    • Translation: "If there is someone to fell the tree, there shall be no shortage of those willing to hold a branch to help."
    • Notes: This is a disparaging saying about those who are all too willing to participate in sharing credit for a major undertaking by someone else.
  • Kyllä aika tavaran kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti. (KVL)
  • Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA)
    • You surely will get the debt from a living person.
  • Kyllä koiran pitää totella ja vaimon. (Kittilä) (KRA)
  • Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka) (KRA)
  • Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
    • Granny will stay on the sleigh by cursing and roping.
  • Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo) (KRA)
    • There's sleep and hunger enough when you're young.
  • Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä) (KRA)
  • Kyllä on kakku piältä kaanis, vuan akanoeta sisässä. (Pielavesi) (KRA)
    • Or "Moni kakku päältä kaunis, silkkaa silkkoa sisältä."
    • "Many cakes are beautiful on the outside, but are nothing but husks/pettu on the inside."
    • Note: Silkko is a bread partly made from pettu, a flour substitute used as a last resort against starvation during famines.
    • Meaning: Appearances can be deceptive.
  • Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA)
  • Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi) (KRA)
    • The frost drives the pig back home.
  • Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia) (KRA)
  • Kyllä Siperia opettaa. (Keski-Pohjanmaa) (Helsingin Sanomat 19.2.1994)
    • Siberia will teach for sure.
  • Kyllä vanha kissakin maitoo latkii. (Orivesi) (HSP)
  • Kylmä kuin ryssän helvetissä. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto) (KRA)
  • Kyselee kuin entinen morsian. (Idman) (VKS)
    • Keeps asking like a former bride.
  • Kysy menneenvuotista lunta! (Florinus) (VKS)
  • Kyttää kur ryssä vittua. (Hollola) (PLK)
    • Has eyes on a cunt like a Russian.
  • Kärkölästä on viis syltä helvettiin. (Vanaja) (HSP)
    • It's five yards from Kärkölä to hell.
  • Kävelöö kun täi tervas. (Ylistaro) (EPP)
    • Walks like a louse in tar.
  • Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi) (KRA)
  • Köyhä kun kirkor rotta. (Hollola) (PLK)
  • Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä) (KRA)
    • The poor is poor in the hell as well, he must carry firewood under the rich people."
  • Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA)
  • Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela) (KRA)
    • You may become poor but not indecisive.
    • Notes: Means that one should have the mental wits to survive even with little material riches. Often said when one has come up on some clever stratagem.
  • Köyhän kans on niin raskas puhua. (Kurikka) (KRA)
    • It's so hard to talk with a poor man.

L[edit]

  • Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku) (KRA)
  • Laiha kun oravar raato. (Hollola) (PLK)
  • Laihialainen ottaa anoppinsa häämatkalle, ettei morsian kulu. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
    • The man from Laihia takes his mother-in-law also to the honeymoon, so the bride would not wear out.
  • Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä) (KRA)
  • Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari) (KRA)
  • Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki) (KRA)
  • Leikkihän sijansa saa, sanoi Tuuloksen ämmä, kun sika nenän vei. (Asikkala) (KHM)
    • Play will get its place, said the old hag from Tuulos when a pig took her nose.
  • Lukea kuin piru Raamattua.
    • Read like the devil reads the Bible.
    • Explanation: To deliberately look for loopholes in order to follow the letter without following the spirit. Note: Based on the Bible (Luke 4:1-13, Matthew 4:1-11 and Psalms 91:11-12).
    • English equivalent: The devil can cite scripture for his purpose. (Shakespeare, The Merchant of Venice act 1, scene 3)
  • Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi) (KRA)
    • It's the nature that draws the woodpecker's fledgling to the tree.
  • Luuta ja nahkaa ja vähän törkyä välis. (Hollola) (PLK)
    • Skin and bones and a little dirt between.
  • Luvates menöö aika. (Ylihärmä) (KRA)
  • Lyhyeltä virsi kaunis. (Nordling) (VKS)
    • The short hymn beautiful.
  • Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi) (KRA)
  • Lähti kuin kuppa Töölöstä. (Heikki Paunonen: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000)
    • Left like syphilis from Töölö. (In Helsinki the sexually transmitted disease hospital moved from Töölö area to Kumpula)
  • Länsi ilman haltija. (Tampere) (HSP)

M[edit]

  • Kyllä maailma nuijii. (Idman) (VKS)
    • The world clubs for sure.
  • Maassa maan tavalla.
    • In a country according to its customs.
    • English equivalent: When in Rome, do as the Romans do.
  • Maasta matalakin ponnistaa. (Keuruu) (KRA)
    • Even the smallest will take off of the ground.
    • English equivalent: "Out of little acorns (grow mighty oaks)."
  • Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi) (KRA)
    • A worm-infested turnip is sweet, salt-free, the one that a mouse has bitten.
    • Note: "Tuima" has conflicting meanings depending on dialect. In certain dialects it means food without salt; in other dialects the meaning transforms to "fierce". In context, the proverb is saying "spoiled goods are unpalatable", which is not obvious even to native Finnish speakers. If the emphasis is placed on "makkee" (sweet), the meaning reverses to say "spoiled goods are better than nothing".
  • Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti) (KRA)
  • Metällä on korvat ja järvellä silimät. (Sumiainen) (KRA)
    • Forest has ears and lake has eyes.
  • Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola) (KRA)
  • Mies ku suuttuu, ni maaki muuttuu. (Lavansaari) (KRA)
  • Mies on kuv viirunsalko. (Hollola) (PLK)
    • The man is like a flagstaff.
  • Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa) (KRA)
    • Man is wife's head, eats what she has left.
  • Mikä laulain (röpöttäin) tulloo, se viheltäin männöö. (Salajärvi) (MSA)
    • What comes singing, leaves whistling.
    • English: Easy come, easy go.
  • Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät kissat. (Terijoki) (KRA)
  • Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko) (KRA)
  • Millane emo, sellane tytär.
    • Such mother, such daughter.
    • English equivalent: Like mother, like daughter.
    • Meaning: Daughters may look and behave like their mothers. This is due to inheritance and the example observed closely and rarely.
    • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku) (KRA)
    • What one learns while young, one masters when old.
  • Minkä taakseen jättää sen eestään löytää. (Heinlahti) (MSA)
    • What you leave behind, you will find in front of you. ("A belt", said one child)
    • English equivalent: "What comes around, goes around."
  • Minkälainen isä, sen lainen poikakin.
    • Such father, such son.
    • English equivalent: Like father, like son.
    • Meaning: Sons may look and behave like their fathers. This is due to inheritance and the example observed closely and daily.
    • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa. (Hollola) (KRA)
    • I've got as much money as I've done bad.
  • Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA)
    • Where else would the fly be than in horse's arse?
  • Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki) (KRA)
    • From where came that pighead to poor man's cabbage?
  • Mittumaariasta päivät lyhenee. (Orivesi) (HSP)
    • From Midsummer the days get shorter.
  • Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist? (Rymättylä) (KRA)
  • Mitä piänee herra, sen piruut. (Nurmo) (EPP)
    • The smaller the master the more devilish.
  • Mitäs sit olis yhlen suruna kuv voi ollam monen ilona? (Hollola) (PLK)
    • Why to be a sorrow to someone when you could be a joy to many?
  • Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua) (KRA)
    • Man is always a man even if he had the size of a rooster.
  • Murjottaa ku ahven merrassa. (Viitasaari) (HSP)
    • Sulks like a perch in the fish trap.
  • Musta mylläri ja valkoonen seppä on Jumalan edes kauhistus. (Teuva) (KRA)
  • Muurari on rehellinen miäs, ei syä savia eikä varaasta tiiliä. (Lapua) (KRA)
  • Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä) (KRA)
    • The miller has a fat pig, but I've no idea by whose grain it is fed.

N[edit]

  • Naama kun täyskuu. (Hollola) (PLK)
  • Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö) (KRA)
    • Two streets in Naantali, on the other walk the pigs when it rains, on the other the bourgeois people when it shines.
  • Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia) (KRA)
  • Nainnu mies ei o hulluu paremp. (Iitti) (KRA)
    • Married man ain't better than a fool.
  • Naisen miel, koeran pier. (Liperi) (KRA)
  • Nenä kuin Betlehemin portinpylväs. (Vilppula) (HMK)
  • Niin hiano, ette piaruansak kuule. (Suoniemi) (SSP)
    • So snob that he doesn't hear his fart.
  • Niin makaa, kuin petaa.
    • Translation: One sleeps like one makes his bed.
    • Translation: Actions have consequences.
    • English equivalent: As you sow, so shall you reap/You reap what you sow.  You've made your bed, now lie in it.
    • Kara. Orvokkini tummasilmä. Marita Kaatrala. p. 150. 
  • Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
    • Translation: The forest answers in the same way one shouts at it.
    • English equivalent: The world you get is the world you give away, What goes around comes around or You reap what you sow. The proverb refers to the echo that the treeline produces.
    • Lehtinen (2006). Postcolonialism, multitude, and the politics of nature: on the changing geographies of the European north. University Press of America. p. x. ISBN 1. 
  • Nukkuu ku härski silli. (Suoniemi) (KRA)
  • Nukkuva ei tee syntii. (Ingria, Toksova) (KRA)
    • The sleeping one does not sin.
  • Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä) (KRA)
  • Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi) (KRA)
    • Whilst childhood the rod has to be bended.
    • Notes: Good manners or other traits have to be taught at young age.
    • English equivalent: "Bend the tree while it is young."
  • Nuttu nurin, onni oikein. (Orimattila) (KRA)
    • Tunic overturned, luck right.
    • Translation: "Inside out turned tunic, right way turns your luck."
    • Notes: This is a common superstition. It is considered good luck if one completely innocently puts on ones shirt or coat inside out in error when dressing up. Should be noted that it is not considered valid if one does it consciously. The idea is perhaps that when one is doing things without being too self-conscious, instinctively, things will go more smoothly.
  • Nyt on elokuu ja minä olen viljaa. (Juice Leskinen, Syksyn sävel)
    • It's August now and I am grain.
  • Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari) (KRA)
    • Is now the right time to bring hay, when the cow is already dead?
  • Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki) (KRA)
  • Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula) (KRA)
    • Hunger is good cook.
  • Nälkähistä ei naurata. (Koivisto) (KRA)
  • Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku) (KRA)

O[edit]

  • Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. (Hollola) (KRA)
    • Oho! is the Tavastian's apology and the preface of a pig.
  • Oikeen tuloo ittiänsä ikävä, sanoo Laihian flikka kun peilinsä särki. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
  • Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA)
    • In a ditch is the drunken man's motel.
  • Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa. (Hollola) (KRA)
    • Am I the same woman who just came in, said the woman from Asikkala when she had come through the other door to the same shop.
  • Olet kuin kukkain nokkosten keskel. (Hollola) (PLK)
    • You are like a flower in the middle of nettles.
  • Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen) (KRA)
  • Oma apu, paras apu. (often without comma) (Hämeenlinna) (KRA)
    • One's own help [is] the best help.
    • Helping yourself is the best way to help yourself.
    • English equivalent: Heaven helps those who help themselves.
    • Meaning: When you're in trouble, no one else but you can probably improve your situation at all or as well as you. Sometimes: When in trouble, everyone should first of all do their best to improve their situation by themselves.
    • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 150. ISBN 1-875943-44-7. 
    • Sanderson, Parviainen (2004). Oma apu paras apu. Harlequin. 
  • Oma kehu haisee. (Hämeenkyrö) (KRA)
    • Self-praise is no recommendation.'
    • English equivalent: Don't blow your own horn.
  • Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää) (KRA)
    • Other land blueberry; own land strawberry.
    • Translation: "Foreign places are nice enough, but home is sweeter."
    • English equivalent: "There's no place like home."
  • Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku) (KRA)
    • Own mouth is closer than the mouth of your backpack.
  • Oma tupa, oma lupa. (Naantali) (KRA)
    • "Your own living room license."
    • Translation: "One's Own Cabin, One's Own Freedom."
    • Meaning: When you have your own property, you are your own boss.
  • Omena ei kauas puusta putoa.
    • English equivalent: The apple does not fall far from the tree.
    • Meaning: Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents.
    • Strauss, Emanuel (1994). Dictionary of European proverbs (Volume 2 ed.). Routledge. p. 488. ISBN 0415096243. 
    • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 
  • On hiljaa ku jumalankuva. (Suoniemi) (SSP)
    • Is quiet like a picture of god.
  • On ikävää kum mustalaisel kirkos. (Hollola) (KRA)
  • On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi) (KRA)
    • It's party when it's party, so, wife, fry another herring!
  • On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (KRA)
    • Looks like a runaway from the gravedigger.
  • On kun olis seipiän nielly. (Hollola) (PLK)
    • Is like having swallowed a pole.
  • On kun ukkoser repimä pirurraato. (Hollola) (PLK)
    • Looks like the devil's carcass ripped open by the thunderstorm.
  • On niim pitkä ettei pieruaan kuule. (Hollola) (PLK)
    • Is so long that doesn't hear his own fart.
  • On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse. (Ähtäri)
  • On taottava silloin kun rauta on kuuma.
    • Iron must be forged when it is hot.
    • English equivalent: "You should hammer your iron, while it is glowing hot; Strike while the iron's hot."
    • Willstedt (2011). Iran. Books on Demand. p. 16. ISBN 1. 
  • On vähäkin tyhjää parempi.
    • Little is better than nothing.
    • English equivalent: "Better a lean jade than an empty halter."
    • English equivalent: "Beggars can't be choosers."
    • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 183. ISBN 1. 
  • Onni on miehen perämies. (Turtola) (KRA)
  • Oppija ikä kaikki. (Taipalsaari) (KRA)
    • [To] learn [through] whole life.
    • English equivalent: "Live and learn."
  • Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo! (Liperi) (KRA)
    • Just wait, frost, the summer will come!
    • English equivalent: It is a long lane that has no turning.

P[edit]

  • Pa akka (lapsi/tyhmä) asialle, me itte perässä. (Tampere) (KRA)
    • Send a wife (child/fool) to do your errands, go after yourself.
    • Translation: "You can't trust that a job will be done properly unless you do it yourself."
    • Notes: Used to reprimand someone who has failed in something, usually not a child.
    • English equivalent: "Never send a boy to do a man's job."
  • Paha saa palkkansa.
    • Evil will get its share(/pay).
    • English equivalent: Harm watch is harm catch.
    • Bolte, Krohn, Olrik, Tiedeakatemia, Sydow, Fellows (1985). FF Communications. Suomalainen Tiedeakatemia.. p. 187. ISBN 1. 
  • Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki) (KRA)
    • It has to go in 'cause we're married.
  • Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea) (KRA)
    • Priest is like a signpost, shows where to go, but stays there himself.
    • English equivalent: Bells call others but do not enter themselves.
  • Paremp laiha sopu kun lihava riita. (Salajärvi) (MSA)
    • Better a bony agreement than a fat disagreement.
    • Notes: A meager deal which both parties agree with is better than a good deal where the other party is left discontent. Don't make enemies when doing business.
  • Paremphan viina päässä kuin rumassa putelissa. (Joroinen) (KRA)
  • Parempi karvas totuus kuin makea valhe.
    • Better a bitter truth than a sweet lie.
    • English equivalent:  An honest 'no' is better than an insincere 'yes'.
    • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 188. ISBN 1. 
  • Parempi olla parjaamatta porsasta pientareella. (Kouvola)
  • Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio) (KRA)
  • Parempi on mennä sateella kirkkoon, kun poulalla helvettiin. (Tuulos) (KRA)
  • Parempi paha valheena. (Pielisjärvi) (KRA)
    • Evil is better as a lie.
  • Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi) (KRA)
    • Better one hazel grouse in the bag, than ten on the branch.
    • English equivalent: A bird in the hand is worth two in the bush.
    • Meaning: Something you have for certain now is of more value than something better you may get, especially if you risk losing what you have in order to get it.
    • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 28. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 29 July 2013. 
    • András Dugonics (1820). Magyar példa beszédek és jeles mondások. Grünn Orbán. p. 23. Retrieved on 29 July 2013. 
    • Burger (2007). Phraseologie: Ein Internationales Handbuch Zeitgenössischer Forschung. W. de Gruyter. p. 749. ISBN 1. 
  • Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä. (Kuusamo) (SPS)
    • Better a known harm than an unknown benefit.
    • English equivalent: Better the Devil you know.
  • Parempi yksi sana kuin yhdeksän. (Europaeus) (VKS)
    • Better one word than nine.
  • Parree oma kaema kun vennon vieras. (Sotkamo) (KRA)
    • Better own namesake than a completely stranger.
  • Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA)
    • Shit in the living, worm in the dead.
  • Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA)
  • Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere) (KRA)
    • "The pot reproaching the kettle, the side of both is black."
    • English equivalent: "The pot calling the kettle black."
    • "Some hypocrites and seeming mortified men, that held down their heads, were like the little images that they place in the very bowing of the vaults of churches, that look as if they held up the church, but are but puppets."
    • Attributed to Dr. Laud by Francis Bacon, Apothegms, No. 273 (1674)
  • Peili se pilaa hyvänkin miehen. (Kuhmo) (KRA)
  • Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia) (KRA)
    • Penny is money, and when there's two it chinks.
  • Perse on aina takana. (Porthan) (VKS)
    • The ass is always behind.
  • Peätä joukko kaepoo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Pieni vale puhheen kaunistaa. (Ähtäri) (KVL)
    • A tiny lie makes the speech more beautiful.
    • English equivalent: A tale never loses in the telling.
  • Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi) (KRA)
  • Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA)
    • Fart is the postman of shit.
  • Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää) (KRA)
    • The rowan will not carry two loads.
    • Notes: An adage expressing the superstition that one may predict how much snow the next winter will have, from the amount of berries on the rowan tree.
  • Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA)
    • It's bad to be a housemaid, worser to be a housemaids' housemaid.
  • Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo) (KRA)
  • Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi) (KRA)
  • Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki) (KRA)
    • Darkness does not bite, it just sniffs a bit.
  • Piru on hyvä taijemaalari. (Ähtäri) (KVL)
  • Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA)
    • The devil is poor for sure, 'cause it has no soul.
  • Pistä vain totena liiviisǃ (Ähtäri) (KVL)
    • Just put it in your vest as a truthǃ
  • Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula) (KRA)
  • Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen) (KRA)
  • Pitää kiirutta, ninkun olis tuli hännän alla. (Tuulos) (KST).
    • Hurries like having fire under the tail.
  • Piänenee kun pyy mailmanlopun elellä. (Tuulos) (KST)
  • Piäni kivi reen kaataa. (Sahalahti) (HSP)
    • A small stone tips the sleigh over.
  • Pois pois pollarin tieltä, pollar kulkie keskel tietä! (Hollola) (PLK)
    • Away away off the police's way, the police goes middle of the roadǃ
  • Porista ei pääse tappelemata eikä Tampereelta ilman muijaa. (Tampere) (HSP)
    • You can't get rid of Pori without fighting and of Tampere without a woman.
  • Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KRA)
  • Puhtaus on pual ruakka. (Perniö) (KRA)
    • "Cleanliness is half a meal."
    • Translation: "Keeping yourself and your food clean, you'll get more from it."
    • English equivalent: "Cleanliness is next to godliness.
  • Puhuu mitä sylki suuhut tuo. (Hollola) (KRA)
  • Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
    • Also the pig could speak German if it had a little longer lower lip.
  • Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (KRA)
    • Red like the backwall of hell.
  • Purevalla koiralla on rikkinäinen nahka. (Hartola) (KRA)
    • The biting dog has broken skin.
  • Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila) (KRA)
    • The man without knife is like a whore without cunt.
  • Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela) (KRA)
    • Porridge is food for the toothless.
  • Puuttuva rengas ihmisen ja apinan välillä olemme me. (Rolf Arnkil) (SSSK)
    • The missing link between an ape and a human are we.
  • Päivällä on silmät, yöllä korvat. (Florinus) (VKS)
  • Pää tulloo vetävän kätteen. (Heinlahti) (MSA)
    • The end comes to the hand of the puller.
  • Pääskynen päivän lämmittää. (Askola) (KRA)

R[edit]

  • Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää) (KRA)
  • Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.) (KRA)
    • Money goes to money.
  • Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (KRA)
    • Money talks Russian and the Russian says "njet".
  • Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki) (KRA)
    • The money marries the daughter even if she had an eye in the middle of forehead.
  • Rahaa tulie ovist ja ikkunoist! (Hollola) (PLK)
    • Money comes in from doors and windows!
  • Rahal silmii ei ole. (Ingria, Tyrö) (KRA)
    • Money hasn't eyes.
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho) (KRA)
    • With money one gets, with a horse one goes.
    • Notes: This is a slightly ebullient phrase used to indicate that one is a person of no small means, and willing to pay the price.
  • Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori) (KRA)
  • Raja se on raittiuvellakii. (Mikkeli) (KRA)
  • Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Raskas tyä vaatii raskaat huvikki. (Suoniemi) (KRA)
  • Rikas pestäär rahalla, köyhä hiellä. (Suoniemi) (KRA)
  • Rikkautesav voi salata, mut köyhyyttiän ei voi. (Hollola) (PLK)
  • Rohkia rokan syöp, kainu ei saa kaaliakkaan. (Säkkijärvi) (MSA)
    • A brave man eats the soup, a shy won't even get cabbage.
    • Notes: Used to motivate someone to do a certain thing.
  • Roskaa or raha onner rinnal. (Hollola) (PLK)
    • Trash is the money compared to happiness.
    • English equivalent: Wealth rarely brings happiness.
  • Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA)
    • Swedish iron, hemp of Riga, English tools and fish waters of Kemi and the meadows of Liminka and Russian gold are the best in the world.
  • Ryssä on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (KRA)
  • Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä) (KRA)
    • A Russian is a Russian even if fried with butter.
  • Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö) (KRA)
    • A Russian's "soon" is three years.
  • Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KRA)
    • A drink makes the man a new man, and this man wants a drink also.
  • Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
    • You may drink one drink, but the second is from Satan.
  • Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA)
    • A snotnose may grow up to be a man; but he who laughs without cause, never.
    • Translation: The mocked may grow up to dignity, but the mocker will never outgrow his juvenile behaviour.

S[edit]

  • Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA)
  • Sammuttamalla lampun saa valaisevan esimerkin pimeydestä. (Olli) (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli) (KRA)
    • A man by his word, an ox by its horn.
  • Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (KRA)
    • Do you say something or is the wind wiggling your lips?
  • Sanomata jäänt sana riian lopettaa. (Säkkijärvi) (MSA)
    • The unspoken word will end the quarrel.
  • Sauna köyhän apteeki. (Teuva) (KRA)
    • Sauna is the poor man's drugstore.
  • Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko) (KRA)
    • In sauna you must behave like in church.
  • Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa. (Säkkijärvi) (MSA)
    • The dog will howl, which is hit by the stick.
    • Notes: Used, when someone reacts to accuses that were not directed against this person in particular.
    • English equivalent: "If the shoe fits, wear it." or "The lady doth protest too much."
  • Se kulukee valeen kengissä. (Ähtäri) (KVL)
    • He walks in the shoes of lies.
  • Se men sit tietä kum pitkäks sanotaa. (Hollola) (PLK)
    • He took the road called long.
  • Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari) (KRA)
  • Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (KRA)
    • It's like mosquito's shit in the Baltic Sea.
  • Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko. (Hollola) (KRA)
  • Se on lujassa kun perisynti. (Ähtäri) (KVL)
  • Se on turhaa komeutta, että työmiehell on kaks silmää. (Hollola) (PLK)
  • Se parraiten nauraa, kuka viimeks nauraa. (Säkkijärvi) (MSA)
    • He who laughs last, will have the best laugh.
  • Seinilläkin on korvat ja metsillä silmät. (Vilppula) (KRA)
    • Walls have ears and forests eyes.
    • English equivalent: Fields have eyes, and woods have ears.
  • Seisoo niinku kyrpä häisä. (Suoniemi) (SSP)
  • Seisuo kum puujumala. (Hollola) (KRA)
    • Stands like wooden God.
  • Sen on käynnyp pillu pieneks kun sären silmä. (Hollola) (PLK)
    • Her cunt has changed as little as roach's eye.
  • Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
    • There are fleas, bedbugs, lice, among flaxen-haired children.
  • Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola) (KRA)
  • Siin mies, mis mainitaan. (Savitaipale) (KRA)
    • There's the man where mentioned.
  • Siin on kans yks Jumalam mielharmi. (Hollola) (PLK)
    • There's one of God's favourite harms.
  • Siinä paha kussa mainitaan. (Kempele) (KRA)
    • There's evil where mentioned.
  • Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila) (KRA)
    • One talks about what one does not have.
  • Siitä tiäthän, jotta Laihialla olhan, kun on vessapaperia pyykkinarulla kuivamas. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
    • You know you're in Laihia when toilet papers are drying on the clotheslines.
  • Sika on köyhän seästöpankki. (Sotkamo) (KRA)
  • Sikakin tuntee ruokkijansa, mutta ei häjy ihimine. (Ähtäri) (KVL)
    • Even pig knows its feeder but a mean man not.
  • Silimä herra, mieli kuningas. (Sotkamo) (KRA)
  • Sill ei onnee, jolla ei kovvoo syöntä. (Sotkamo) (KRA)
  • Sillä on peukalo keskellä kämmentä. (Säkkijärvi) (MSA)
    • He has the thumb in the middle of the palm of hand.
    • English equivalent: He's all thumbs.
  • Simo ol sillon sillan alla kun muita poikia muokattiin. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Simo was under the bridge when other boys were revised.
  • Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KRA)
    • Nobody cares about you and nobody cares about me, so why not join together?
  • Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA)
    • You are a lord, I am a lord, so who's gonna carry that bag?
  • Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki) (KRA)
    • Nasku-Heikki has guts: he stays under the bed, 'though the wife commands.
  • Sitä niittää mitä kylvää.
    • You reap what you sow.
    • English equivalent: As ye sow shall ye reap.
    • Olesen (2004). The Cold War and the Nordic countries: historiography at a crossroads. University Press of Southern Denmark. p. 76. ISBN 1. 
  • Sitä saap aina essiä kissoin ja koiriin kans. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi) (KRA)
    • You must row the boat you're in.
  • Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo) (KRA)
    • One generation comes, another goes, the world remains.
  • Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri) (KRA)
    • A relative is worse than a wolf.
  • Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan. (Ähtäri) (KRA)
    • At random like the people from Karstula to America.
  • Suola ruoan kunnia. (Varkaus) (KRA)
  • Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele) (KRA)
  • Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa) (KRA)
    • A Finnish peasant is better than a landlord.
  • Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA)
  • Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä) (KRA)
  • Suu säkkiä myöten. (Ahlainen) (KRA)
    • Adjust the mouth in accordance with the bag.
    • English equivalent: "Don't bite off more than you can chew."
  • Suu valehtelee, silmät puhuvat totta.
    • Translation: The mouth lies, but the eyes tell the truth.
    • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 217. 
  • Suun kans on helppo tehä mitä vaan. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Suun kautta mieli haisee. (Pielinen) (KRA)
    • Mind smells through mouth.
  • Suur se on kala toisen venneessä. (Kiihtelysvaara) (KRA)
  • Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää! (Töysä) (KRA)
  • Suutarin akka ja sepän hevonen on aina huonossa kengässä.
    • Translation and English equivalent: The wife of the cobbler and the horse of the smith always have bad shoes.
    • Meaning: Working hard for others one may neglect one's own needs or the needs of those closest to him.
    • Source for meaning and proverbs: Paczolay, Gyula (1997). "7". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 65. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi) (KRA)
    • It's okay to get mad, but one shouldn't stay angry.
  • Suvea Vapusta, hellettä helluntaista. (Hattula) (HSP)
    • Summer from the May Day, heat from the Whitsun.
  • Syy hyökätä: köyhyys. (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
  • Syä ku susi. (Suoniemi) (SSP)
  • Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari) (KRA)
  • Söishän kissakiin kaloja muttei kastelis käpäliijjään. (Säkkijärvi) (MSA)
    • English equivalent: All cats love fish, but hate to get their paws wet.

T[edit]

  • Taakka raha, rakkaat! (Hollola; palindrome)
  • Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä) (KRA)
  • Tapella saap muttei raapiaǃ (Sirkjärvi) (MSA)
    • You may fight but not scratchǃ
  • Tapellen kissa poikia tekkee. (Ähtäri) (KVL)
  • Tekijä työnsä tietää ja kusija kullinsa näkee. (Kuorevesi) (KRA)
  • Tervem mies se hikoaa ja haisie. (Hollola) (KRA)
  • Tikku silimään, joka vanhoja muisteloo. (Vaasa) (KRA)
    • A stick in the eye to the one who keeps on looking back old happenings.
  • Toisem persiel o hyvä tulell istua. (Hollola) (PLK)
    • It's good to sit on the fire with somebody else's arse.
  • Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (KRA)
    • There's a hole in the other pocket and there is nothing in the other either.
  • Toivos on hyvä elää. (Nummi) (KRA)
    • It's good to live in hope.
  • Totinen ko kissa paskalla. (Suoniemi) (SSP)
    • Serious like a shitting cat.
  • Tulia kun salama kirkkaalt taivaalt. (Hollola) (PLK)
  • Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa. (Hollola) (KRA)
  • Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA)
  • Tyhjät tynnyrit kovemmin kolisee. (Sysmä) (KRA)
    • Empty barrels clack louder [when being rolled along].
    • Notes: people who have least knowledge, speak loudest.
  • Tyhmäkin näyttää viisaalta, kun ei puhu. (Vehmersalmi) (KRA)
  • Tyhmän on sydän suussa, suu sydämessä. (Porthan) (VKS)
    • A stupid has his heart in the mouth, his mouth in the heart.
  • Tynnyrissä kasvanut. (Idman) (VKS)
  • Tyvestä puuhun noustaan. (Merijärvi) (KRA)
    • A tree is climbed from its base.
    • English equivalent: Learn to walk before you can run.
    • Meaning:  It is necessary to learn the basics before progressing to more advanced things.
    • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 290. ISBN 978-0-8160-6673-5. 
    • Internal Logic: Foundations of Mathematics from Kronecker to Hilbert. Kluwer Academic Publishers. 2002. p. 1096. 
  • Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä) (KRA)
    • Work is not a delicacy. If it were a delicacy, the masters would do it themselves.
  • Työ tekijäänsä neuvoo. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA)
  • Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KRA)
  • Tästä asti aikaa, sydän vasta puolillaan, mielin määrin kahvia, tupakkaa. (Pauli Hanhiniemi)
    • On flows the time, half full still the heart of mine, coffee, smoking, all is fine.

U[edit]

  • Uupuva haapa vapisi: oisipa vapaa havupuu! (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
    • The exhausting aspen trembled: wish I were a free coniferous tree!
  • Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA)

V[edit]

  • Vahinko ei tule kello kaulassa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Vahinkosta viisaaksi tullaan. (Pirkkala) (KRA)
    • An accident makes one wiser.
    • English equivalent: Adversity is the mother of wisdom.
  • Vaihtelu virkistää. (Tampere) (KRA)
    • Variation refreshes.
    • Notes: Sometimes given in the humorous form "Vaihtelu virkistää, sanoi kissa kun eukolla pöytää pyyhki" ("Varying things is refreshing, said the cat when using the lady of the house to wipe the table"). Compare to "Konstit on monet, sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki."
  • Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA)
  • Vaimon järki on lyhyt ja leveä. (Länsipohja, Pajala) (KRA)
    • Wife's sense is short and broad.
    • A man may be a fool and not know it — but not if he is married.
    • H.L. Mencken A Mencken Chrestomathy (1949)
  • Valkeen kanan haukkakin ensin syä. (Tampere) (HSP)
  • Valleella on lyhvät jälet. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Lie has short tracks.
  • Valta menee päähän. (Askola) (KRA)
  • Valtion leipä on kapeeta mutta pitkää. (Nokia) (KRA)
  • Vanhal häräll ov vahvemp sarvi. (Hollola) (PLK)
    • The old bull has a stronger horn.
  • Vanhuus ei tule yksinnään. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki) (KRA)
    • The crow blames the crow, 'though it's own beak is shitty.
  • Varis varista soimaa, yhtä harmaat molemmat. (Porthan) (VKS)
    • The crow blames the crow, both equally grey.
  • Varjele hyvä Luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta! Merimiehen muija ja kalamihe koira ne yhdessä rannalla ruikuttaa. (Koivisto) (KOH)
  • Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä) (KRA)
    • Brother is not a brother when playing cards.
  • Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku) (KRA)
    • A loan is a brother when taken, a nephew when paid back.
  • Venyvää nuoren nahka. (Tampere) (KRA)
    • A young man's skin is elastic.
  • Ves on lian liäkär. (Rautalampi) (KRA)
  • Vesi ja valkki ain tyät tekevä. (Laitila) (KRA)
    • Water and fire always do their job.
  • Vesiki kannattaa, kun on luja usko ja leviät piaksut. (Härmä) (KRA)
    • Even water carries when you have strong faith and broad boots.
  • Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
    • At five o'clock to the sauna and six o'clock to the cell, that's the workingman's Saturday.
  • Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila) (KRA)
  • Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro) (KRA)
    • Booze is for the throat like fat for a stroller.
  • Viitasaarella ei oo muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas. (Haapavesi) (KHM)
  • Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA)
  • Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero) (KRA)
    • Violin is devil's shoulder blade.
  • Voi isä kun me oltaas rikkahia, jos meirän ei tarvittisi syärä! (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)
  • Voi kiälellä, myrkky syrämmessä. (Hattula) (HSP)
    • Butter on the tongue, poison in the heart.
    • English equivalent: A honey tongue, a heart of galll.
  • Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua) (KRA)
    • Butter is crazy three times a year, when it's too hard, too soft and then when there's no butter at all.
  • Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KRA)
  • Vässyy se hyväkii hevone. (Koivisto) (KOH)

Y[edit]

  • Yhtä tyhjä kur ruumiim piaru. (Hollola) (PLK)
    • As empty as the fart of a corpse.
  • Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö) (KRA)
    • The same kind of birds fly together.
    • English equivalent: "Birds of a feather fly together." or "Birds of a feather flock together."
  • Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA)
    • One fool asks more than nine wise men can answer.
  • Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi) (KRA)
    • One bad word beats nine good words.
  • Yks sopusa sana parantaa yhleksän haavaa. (Orivesi) (HSP)
  • Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö) (KRA)
    • One prefers daughter, another mother, but Rasputin liked both of them.
  • Yks äiti elättää kuus tytärtä, mut kuus tytärtä ei elätä yhtä äitiä. (Salajärvi) (MSA)
    • One mother looks after six daughters, but six daughters do not look after one mother.
  • Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö) (KRA)
  • Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (KRA)
  • Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA)
    • He who has tried will not be scolded.
  • Yrittää pitää, käy syteen taikka saveen. (Loppi) (KRA)
    • You must try whether it will go into clay or charcoal.
    • Notes: When tempering a scythe blade, a smith will heat the blade red-hot on charcoal. A covering of clay keeps the back of the blade insulated from the heat, and makes it cool slower when quenched in water. Cooling metal quickly leaves it hard but brittle; the clay prevents the back of the blade from hardening, making the material tougher. The idiom refers to striking the blade against a rock, on the edge "on the charcoal", or on the side against "the clay", one potentially chipping the blade, the other sustaining the blow without injury.
    • Meaning: regardless of the risks; "Here goes nothing."
  • Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA)
  • Ystävät pettiä, mutta muantie on pettämätön. (Hartola) (HSP)

Ä[edit]

  • Äijät, te pettäjiä! (Hollola; palindrome)
  • Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA)
    • The granny's burial will be done quickly, 'cause she's dead already.
    • I think that sick people in Ankh-Morpork generally go to a vet. It's generally a better bet. There's more pressure on a vet to get it right. People say 'it was god's will' when granny dies, but they get angry when they lose a cow.
    • Terry Pratchett, Usenet (90s)
  • Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST)
  • Älyvä tulloo, mutt iltajunassa. (Kangaslampi) (KRA)
    • Intelligence comes, but in the evening train.
  • Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä) (KRA)
    • Work asks for intelligence, taking a woman at least.
  • Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö. (Enontekiö) (KRA)
    • Don't rush in the rapids, is the rule of old Lapland.
  • Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! (Turku) (KRA)
  • Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku! (Rauma) (KRA)
    • Don't go to Turku, there they'll cut your throat!
  • Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti) (KRA)
    • Don't sell the bear's fur before you catch it!
  • Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri) (KRA)
  • Älä osta sikkaa säkissä! (Salajärvi) (MSA)
  • Älä puhu sitä, mitä et tierä! (Askola) (KRA)
  • Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KRA)
  • Äänellänsä lintukin laulaa, vaan sirkka laulaa reisillään. (Vilppula) (HSP)
  • Äänellään variskiin laulaa. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Even the crow sings with its own voice.
    • Meaning: Do not be afraid to try with the assets you have.
  • Äärellä köyhä keskelläkin. (Teisko) (HSP)
    • At the edge the poor even in the middle.

Sources[edit]

  • EPP = Parahat eteläpohjalaaset paukahrokset, toimittanut Markku Koivisto, Keski-Suomen Eteläpohjalaiset ry, Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy 2002, ISBN 952-91-4288-9
  • HMK = Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Toimittanut Pasi Klemettinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019, ISBN 978-951-858-050-1
  • HSP = Hämeen sananparsia, toimittanut Hämäläis-osakunta, WSOY 1941
  • IKA = Istu kiiruummaks aikaa. Sanonnat kerännyt Marko Vesterbacka. Kustannusliike Warelia. ISBN 978-952-5940-13-8
  • JPK = Justhin piisas kun kesken loppuu - laihialaiskaskuja. Toimittanut Marjatta Jauhiainen. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 951-717-032-7
  • KHM = Kansanhuumorin mitä missä milloinkin. Koonnut Matti Kuusi Kansanrunousarkiston kokoelmista. Helsinki: Otava, 1981, ISBN 951-1-06355-3
  • KRA = Kansanrunousarkisto (National poetry archive). 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768
  • MSA = Määppäs sanomaan! Säkkijärven sananparsia, saahkunoita ja sanoja, koonnut Antti Seppä, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Jyväskylä 2000, ISBN 951-746-107-0
  • PLK = Piiskan lovi kainalossa, toimittanut Mika Sirén, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983
  • SSP = Suoniemen sananparsia, koonnut Eero Järventausta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1974, ISBN 951-717-047-5
  • SSSK = Suuri Sitaattisanakirja, toimittanut Jarkko Laine, Helsinki, Otava, 1989
  • VKS = Vanhan kansan sananlaskuviisaus, koonnut ja järjestänyt Matti Kuusi, WSOY, 1990, ISBN 951-0-02280-2
  • WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987 (published first 1702 by Henrik Florinus)


See also[edit]