Finnish proverbs

Big fish are worth of fishing even if you don't catch one.

Proverbs from all Finnish speaking parts of the world.

A

• Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (KRA)
  • The morning goes thinking, the day turning head.
• Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KRA)
  • You won't waste time by thinking.
• Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa) (KRA)
  • The greedy one will have a shitty end.
• Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi) (KRA)
  • There's nothing more than time in the world.
• Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki) (KRA)
  • There's time, and from Naantali we'll get more.
• Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua) (KRA)
  • You must live cool some time, even if you'll beg the rest of your life.
• Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo) (KRA)
  • Some time you'll survive even hanged.
• Aivot avaavat ovia. (Tampere; palindrome)
  • Brains open doors.
• Ajaa piru siivollakih ihmisel, kun vaan selkäh pääsee. (Iitti) (KRA)
  • The devil rides a decent man, too, when it gets on the back.
• Ajuri pääpiruja. (Hollola; palindrome)
  • The driver is one of the main devils.
• Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo) (KRA)
  • Wife first - onto thin ice.
• Akka on kohtu, akka on hauta. (Ähtäri) (KRA)
  • Woman is womb, woman is grave.
• Apu kärväsenki apu. (Ahlainen) (KRA)
  • A fly's help is help, too.
• Arvio on valheen veli. (Lohja) (KRA)
  • An estimate is the brother of a lie.
• Aurink paista krisukassa. (Halikko) (KRA)
  • The sun will shine even into a pile of twigs.

C

• Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST)
  • Business between two: the third gets nothing.

E

• Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi) (KRA)
  • A grown-up man needs no help.
• Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva) (KRA)
  • Not even in America they're shoveling gold.
• Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori) (KRA)
  • Even in Helsinki they don't keep a housemaid on the dresser.
• Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST)
  • The hell will never be full.

• Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää eikä kaikki ole hopeata mikä hohtaa.
  • Translation: Not all that shines is gold, nor all that glows is silver.
  • English equivalent: All that glitters is not gold.
  • An attractive appearance may be deceptive. It may cover or hide a much less favourable content.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). "19". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 125. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 77. ISBN 0415160502. 

• Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan.
  • Translation: Not worth it to go further than the sea for fish.
  • Swedish equivalent: Do not cross the brook for water.
  • Seura (1984). Virittäjä. Kotikielen Seura.. p. 264. 

• Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula) (KRA)
  • Literal translation: No one is a blacksmith when they are born.
  • Translation: No one can be an expected to be an expert at something before they have tried it.
  • English equivalent: Live and learn.

• Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola) (KRA)
  • I've got nothing worse than syphilis.

• Ei omena kauas puusta putoa.
  • English equivalent and translation: The apple does not fall far from the tree.
  • Meaning: "Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents."
  • Hungarian equivalent: Az alma nem esik messze a fájától.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). "48". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 

• Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST)
  • The evil eye should not see much.

• Ei pidä tehdä kärpäsestä härkästä.
  • Translation: One shouldn't make a bull out of a fly.
  • English equivalent: Don't make a mountain out of a molehill.
  • "The whole idea of not having your cake and eating it - the expression is wrong. The saying should be: you can't have your cake and eat it.
    I'm not sure I get the meaning.
    "It means you should be glad you were experiencing the luxury of a cake in the first place. So stop staring at it and woŕrying what you will lose by commiting to it - and start enjoying it. Cakes were meant to be eaten, not collected."
    I hated him sometimes. For being right.
  • Neil Strauss, The Style Diaries (2007)
  • Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 409. ISBN 1-875943-44-7. 

• Ei pien pieru persettä revi. (Sysmä) (KRA)
  • A weak fart doesn't rip the ass.
• Ei rumuus tartu. (Forssa) (KRA)
  • Ugliness does not infect.

• Ei savua ilman tulta.
  • Translation: "No smoke without fire."
  • English equivalent: Every why hath its wherefore.
  • There is no effect without some cause. or It is supposed that if there is a rumour, there must be some truth behind it.
  • Paczolay, Gyula (1997). "1". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 33. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Kallio (2002). Ei savua ilman tulta: runoja ja kuvia. A. M. Kallio. 

• Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi) (KRA)
  • The hell is not so hot as the priest claims.
• Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju) (KRA)
  • Sin means nothing but the consequences.
• Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi) (KRA)
  • You don't look in the eyes at war.
• Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen) (KRA)
  • The war does not long for one man.
• Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila) (KRA)
  • Horns on pig's head are not wanted in Finland.
• Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo) (KRA)
  • Finland won't starve to death as long as wind swings the pinetops.
• Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia) (KRA)
  • Wouldn't be sorry if Turku would burn down, 'cause there's still Pori left.
• Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula) (KRA)
  • You should not put your nose everywhere.
• Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
  • A drop does not kill, and you won't drown in a bucket.
• Ei vahinko tule kello kaulassa.
  • Translation: An accident won't arrive with a bell on its neck.
  • Meaning: Accidents (or misfortune) happen without warning.
  • Granger (2010). ELexicography in the 21st Century: New Challenges, New Applications : Proceedings of ELex 2009, Louvain-la-Neuve, 22-24 October 2009. Presses Univ. de Louvain. p. 184. 

• Ei vanha koira valetta hauku.
  • Translation: An old dog doesn't bark lies.
  • English equivalent: An old dog barks not in vain.
  • Strauss, Emanuel (1998). Concise Dictionary of European Proverbs (Abbreviated ed.). Routledge. p. 55. ISBN 0415160502. 

• Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi) (KRA)
  • The boat won't spoil water nor dick the cunt.
• Ei virret veisaten vähene. (Sotkamo) (KRA)
  • Hymns don't get less by singing.
• Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi) (KRA)
  • One head can't be cut twice.
• Ei yksi kauvan naura. (Paavola) (KRA)
  • No one laughs long alone.
• Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero) (KRA)
  • Even ten pairs of oxen can't change woman's opinion.
• Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen) (KRA)
  • It won't be dull in hell 'cause there are so many companions.
• Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos) (KRA)
  • A fly's piss doesn't matter in the sea.
• Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KRA)
  • Didn't it hurt your tongue when you lied so much?
• Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava) (KRA)
  • The hunger of the animals first, the hunger of the people then.
• En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KRA)
  • For Christ's sake, I don't remember if it was summer or winter, but we went skiing.

• En pidä juuri minään."
  • Translation: I do not recognize his achievements as almost anything.

• Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen. (Ähtäri) (KRA)
  • I wasn't a stingy boy, I buried my father with his skin.
• Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola) (KRA)
  • It's easier to tame the devil than a Savonian.
• Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti) (KRA)
  • Rather water from the brother than beer from a stranger.
• Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Ingria, Toksova) (KRA)
  • Rather one week without eating than Saturday without sauna.
• Ennen yksin puhuu ennenku pahan kumppanin kans. (Loppi) (KRA)
  • Rather talk alone than with a mean companion.
• Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne) (KRA)
  • Lick in the front and bite in the back.
• Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö) (KRA)
  • The same people do not wash the bodies and make 'em.
• Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi) (KRA)
  • The voiceless is the wisest of the fools.

H

• Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Smells like the churchyard of Kauhava.

• Haukkuva koira ei pure.
  • Translation: A barking dog does not bite.
  • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 5. ISBN 0415160502. 

• Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski) (KRA)
  • The yawning flies from mouth to mouth like a squirrel from tree to tree.
• Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula) (KRA)
  • February jingles, March shows ground, April thuds.
• Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi) (KRA)
  • The tender winds of February will be paid in March.

• Helposti saatu on helposti menetetty
  • Translation: What is acquired easily is lost easily.
  • English equivalent: Easy come, easy go.
  • Things that are easily acquired, especially money, are just as easily lost or spent.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 71. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 7 September 2013. 
  • Waltari (1956). Turms, kuolematon: hänen mainen elämänsänoin 520-480 e. Kr. kymmenenäkirjana. W. Söderström. p. 172. 

• Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti) (KRA)
  • They change goodies in jail also: on one day bread and water, on the other water and bread.
• Herra on herra helvetissäkin. (Naantali) (KRA)
  • A lord is a lord in hell as well.
• Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua) (KRA)
  • Even horseshit is good when fried with butter.
• Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi) (KRA)
  • Wedding in Estonia, wedding in Kyrö, only me, Yrjö, all alone.
• Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka) (KRA)
  • It's no good to hurry except when killing fleas.
• Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka) (KRA)
  • A fool tells everything he knows.
• Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää) (KRA)
  • Mad man from Huittinen, eats more than earns.
• Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit.) (KRA)
  • A fool does a lot of work, a wise man gets off easier.
• Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia) (KRA)
  • A fool laughs when the village burns.
• Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori) (KRA)
  • A summerhouse gives you only two days of joy: when it is built and when it is sold.
• Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen. (Ähtäri) (KRA)
  • A mosquito's voice is not heard in heaven.
• Hyvät päivät hyppii käsist pois. (Hollola) (KRA)
  • The good days jump out of hands.
• Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi) (KRA)
  • No need to worry in a shallow well like this.

I

• Isoja kaloja kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.
  • Translation: Big fish are worth of fishing even if you don't catch one.
  • The curious task of economics is to demonstrate to men how little they really know about what they imagine they can design.
  • Friedrich Hayek, The Fatal Conceit : The Errors of Socialism (1988), p. 76.
  • Fyysikkoseura, Yhdistys (1987). Arkhimedes. Helsingin Liikekirjapaino Oy.. p. 185. 

• Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki) (KRA)
  • When father drinks beer the children are hungry.
• Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi) (KRA)
  • Let the cunt cry: it has plenty of water and long eyelashes.

J

• Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna) (KRA)
  • Thirsty you drink dirty water, too.
• Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen) (KRA)
  • The one who goes boasting to war never comes back.
• Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola) (KRA)
  • Who joins the game should tolerate the game.
• Joka menneitä muistelee, sitä tikulla silmään.
  • Translation: A poke in the eye for those, who dwell on the past.
  • English equivalent: Forgive and forget.
  • Kukkola. Peruspelia Johtaja, Peruspelia. BoD - Books on Demand. p. 81. 

• Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
  • Translation: Who promises a lot, gives a little.
  • English equivalent: He that promises too much means nothing.
  • Hunfalvy (1861). Finn Olvasó-Könyv: (Finnisches Lesebuch.) A' Magyar Akademia Kiadása. Kalevala. p. 172. 

• Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa) (KRA)
  • Who eats the seed will sell the house.
• Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes) (KRA)
  • From the yard of every house leads a road to St. Petersburg.
• Jos ei ole viinaa, ei ole leipää. (Kittilä) (KRA)
  • If there's no booze, there's no bread.
• Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää) (KRA)
  • If sauna and booze and tarr do not help, the disease is deadly.
• Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela) (KRA)
  • If you will go to Helsinki or to hell, you'll need money in both.
• Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava) (KRA)
  • If you put your finger into shit the whole hand will smell.
• Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale! (Sammatti) (KRA)
  • If you want blaming, then marry, if thanking, then die!
• Jumala on kuollut. - Nietzsche. Nietzsche on kuollut. - Jumala. (Graffiti) (Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618)
  • The God is dead. - Nietzsche. Nietzsche is dead. - God.

• Juonia ne om pitkät puhiet. (Hollola) (KRA)
  • The long talks are schemes.

K

• Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi) (KRA)
  • To think twice, to talk once.
• Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki) (KRA)
  • Everything is beautiful if your eyes just get used to it.
• Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja) (KRA)
  • All roads lead to Turku.
• Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio) (KRA)
  • The bear has man's mind, nine men's strength."
• Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva) (KRA)
  • Living is easy when wife is dead and children married.
• Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa) (KRA)
  • The beggars will be sent onto Kemijoki-river's ice in spring and then we'll wait 'till the ice melts.

• Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi) (KRA)
  • Literal translation: One time after the denial.
  • English equivalent: One more for the road.
  • Translation: When something has been denied of you, you can still do it once.

• Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko) (KRA)
  • The fox and the girls have the same mind, the fox has cunning eyes and the girls glib tongues.
• Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi) (KRA)
  • Ingratitude is the reward of the world.
• Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi) (KRA)
  • One month from skylark to the summer.
• Kolmel lämpymän antaa: sauna, viina ja pillu. (Hollola) (KRA)
  • Three things give warmth: sauna, booze and cunt.
• Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii. (Hollola) (KRA)
  • A beautiful house, said the lad from Hollola when brought to jail.
• Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa. (Hollola) (KRA)
  • There's my home, said the guy from Bothnia about the jail.
• Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko) (KRA)
  • When the body is exhausted is a cup of coffee true helper.
• Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä) (KRA)
  • Who's going to raise the cat's tail if not the cat itself?
• Kukko on kööhän kello. (Heinola) (KRA)
  • Rooster is poor man's clock.
• Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai! (Seinäjoki) (KRA)
  • Wish there would always be evening and Saturday and never morning and Monday!"
• Kun ei kala syö, niin matonen säästyy. (Ähtäri) (KRA)
  • When you can't catch the fish, you'll save the worm.
• Kun Juhannusaattoyönä juovuksissa nouset veneessäsi seisomaan ja avaat sepaluksesi pissataksesi, saatat nähdä rannalla tulevan leskesi. (Keuruu)
  • When you in the Midsummer night, drunk, stand up on your boat to pee, you may see your widow-to-be on the shore."
• Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KRA)
  • When you hear that the man is from Ähtäri, don't take a ride with him, said Viita-Antti to Isontalon Antti. (Antti Isotalo was a famous Finnish criminal, "häjy" - perhaps badder than Stagger Lee - in the 19th century)

• Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
  • Translation: When you flee from a wolf, you run into a bear.
  • English equivalent: Jump out of the frying pan into the fire.
  • This Proverb would teach us, not to give up one situation for another, let the first be ever so disagreeable, if the second be not a better.
  • Trusler, John (1790). Proverbs exemplified, and illustrated by pictures from real life. p. 110. 

• Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro) (KRA)
  • You must howl among the wolves.
• Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi) (KRA)
  • When you try to be a friend with a Russian, keep the knife near!
• Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola) (KRA)
  • When you'll eat nails made of iron, you'll shit chains.

• Kuu on torpparin aurinko. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • The moon is the crofter's sun.

• Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki) (KRA)
  • The mouse will eat the tiny sins.
• Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma) (KRA)
  • The people on land are wise when accident happens at sea.
• Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki) (KRA)
  • You surely will get the debt from a living person.
• Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
  • Granny will stay on the sleigh by cursing and roping.
• Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo) (KRA)
  • There's sleep and hunger enough when you're young.
• Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä) (KRA)
  • Hunger teaches a Laplander to shoot, for sure.
• Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi) (KRA)
  • Satan will teach dancing and playing cards.
• Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi) (KRA)
  • Even frog is good food when you eat it without knowing.
• Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia) (KRA)
  • The eye watches always ahead, but the poor nose is in danger.
• Kylmä kahvi kaunistoa. (Kurkijoki) (KRA)
  • Cold coffee makes more beautiful.
• Kylmä kuin ryssän helvetissä. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Cold as in the Russian's hell.
• Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto) (KRA)
  • Cold is the home without father, even colder without mother.
• Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi) (KRA)
  • The poverty tells to live in a silent way.
• Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä) (KRA)
  • The poor is poor in the hell as well, he must carry firewood under the rich people."
• Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa) (KRA)
  • Poor man's hymns have two words.

L

• Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki) (KRA)
  • Saturday has three goodies: sauna, porridge and boys."

• Lukea kuin piru Raamattua.
  • Translation: Read like the devil reads the Bible.
  • Explanation: To deliberately look for loopholes in order to follow the letter without following the spirit. Note: Based on the Bible (Luke 4:1-13, Matthew 4:1-11 and Psalms 91:11-12).
  • English equivalent: The devil can cite scripture for his purpose. (Shakespeare, The Merchant of Venice act 1, scene 3)

• Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi) (KRA)
  • It's the nature that draws the woodpecker's fledgling to the tree.

• Luvates menöö aika. (Ylihärmä) (KRA)
  • The time goes promising.

• Lähti kuin kuppa Töölöstä. (Heikki Paunonen: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000)
  • Left like syphilis from Töölö. (In Helsinki the sexually transmitted disease hospital moved from Töölö area to Kumpula)

M

• Maassa maan tavalla.
  • Translation: In a country according to its customs.
  • English equivalent: When in Rome, do as the Romans do.
  • Hannula (2011). Maassa maan tavalla: maahanmuuttokritiikin lyhyt historia. Otava. 

• Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola) (KRA)
  • The husband has two days of joy: bringing his bride to home and bringing her to grave.
• Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa) (KRA)
  • Man is wife's head, eats what she has left.

• Millane emo, sellane tytär.
  • Translation: Such mother, such daughter.
  • English equivalent: Like mother, like daughter.
  • Meaning: Daughters may look and behave like their mothers. This is due to inheritance and the example observed closely and rarely.
  • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 

• Minkälainen isä, sen lainen poikakin.
  • Translation: Such father, such son.
  • English equivalent: Like father, like son.
  • Meaning: Sons may look and behave like their fathers. This is due to inheritance and the example observed closely and daily.
  • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 

• Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa. (Hollola) (KRA)
  • I've got as much money as I've done bad.
• Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA)
  • Where else would the fly be than in horse's arse?
• Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki) (KRA)
  • From where came that pighead to poor man's cabbage?
• Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä) (KRA)
  • The miller has a fat pig, but I've no idea by whose grain it is fed.
• Myrkkyä viina leivätä. (Parkano) (KRA)
  • Poison is the booze without bread.

N

• Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö) (KRA)
  • Two streets in Naantali, on the other walk the pigs when it rains, on the other the bourgeois people when it shines.
• Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia) (KRA)
  • The neighbor teaches the neighbor to live at home.
• Naisen miel, koeran pier. (Liperi) (KRA)
  • Woman's mind, dog's fart.

• Niin makaa, kuin petaa.
  • Translation: One sleeps like one makes his bed.
  • Translation: Actions have consequences.
  • English equivalent: As you sow, so shall you reap/You reap what you sow. You've made your bed, now lie in it.
  • Kara. Orvokkini tummasilmä. Marita Kaatrala. p. 150. 

• Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  • Translation: The forest answers in the same way one shouts at it.
  • English equivalent: The world you get is the world you give away, What goes around comes around or You reap what you sow. The proverb refers to the echo that the treeline produces.
  • Lehtinen (2006). Postcolonialism, multitude, and the politics of nature: on the changing geographies of the European north. University Press of America. p. x. ISBN 1. 

• Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari) (KRA)
  • Is now the right time to bring hay, when the cow is already dead?
• Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki) (KRA)
  • Hunger and sleep are poor man's goodies.
• Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula) (KRA)
  • Hunger is good cook.
• Nälkähistä ei naurata. (Koivisto) (KRA)
  • The hungry man doesn't laugh.
• Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku) (KRA)
  • Pretty girls, nice daughters, but from where do the mean women come?

O

• Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. (Hollola) (KRA)
  • Oho! is the Tavastian's apology and the preface of a pig.
• Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva) (KRA)
  • In a ditch is the drunken man's motel.
• Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa. (Hollola) (KRA)
  • Am I the same woman who just came in, said the woman from Asikkala when she had come through the other door to the same shop.
• Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen) (KRA)
  • Beer is how it's done, but bread is like God's birth giving.

• Oma apu, paras apu. (often without comma)
  • Translation: One's own help [is] the best help.
  • Translation: Helping yourself is the best way to help yourself.
  • English equivalent: Heaven helps those who help themselves.
  • Meaning: When you're in trouble, no one else but you can probably improve your situation at all or as well as you. Sometimes: When in trouble, everyone should first of all do their best to improve their situation by themselves.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 150. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Sanderson, Parviainen (2004). Oma apu paras apu. Harlequin. 

• Omena ei kauas puusta putoa.
  • English equivalent: The apple does not fall far from the tree.
  • Meaning: Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents.
  • Strauss, Emanuel (1994). Dictionary of European proverbs (Volume 2 ed.). Routledge. p. 488. ISBN 0415096243. 
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 

• On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee) (KRA)
  • The teeth are happy when the lips are laughing.
• On ikävää kum mustalaisel kirkos. (Hollola) (KRA)
  • Bored like a Gypsy in the church.
• On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi) (KRA)
  • It's party when it's party, so, wife, fry another herring!
• On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (KRA)
  • Looks like a runaway from the gravedigger.
• On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse. (Ähtäri)
  • Got so much money, that the dogs won't piss on my feet.

• On taottava silloin kun rauta on kuuma.
  • Translation: Iron must be forged when it is hot.
  • English equivalent: You should hammer your iron, while it is glowing hot;Strike while the iron's hot.
  • Willstedt (2011). Iran. Books on Demand. p. 16. ISBN 1. 

• On vähäkin tyhjää parempi.
  • Translation: Little is better than nothing.
  • English equivalent: Better a lean jade than an empty halter.
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 183. ISBN 1. 

• Onni on miehen perämies. (Turtola) (KRA)
  • Luck is man's mate.
• Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo! (Liperi) (KRA)
  • Just wait, frost, the summer will come!

P

• Paha saa palkkansa.
  • Translation: Evil will get its share(/pay).
  • English equivalent: Harm watch is harm catch.
  • Bolte, Krohn, Olrik, Tiedeakatemia, Sydow, Fellows (1985). FF Communications. Suomalainen Tiedeakatemia.. p. 187. ISBN 1. 

• Parempi karvas totuus kuin makea valhe.
  • Translation: Better a bitter truth than a sweet lie.
  • English equivalent: An honest 'no' is better than an insincere 'yes'.
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 188. ISBN 1. 

• Parempi olla parjaamatta porsasta pientareella. (Kouvola)
  • It's better not to insult the pig by the road.
• Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio) (KRA)
  • It's better to sell than buy time.

• Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi) (KRA)
  • Translation: Better one hazel grouse in the bag, than ten on the branch.
  • English equivalent: A bird in the hand is worth two in the bush.
  • Meaning: Something you have for certain now is of more value than something better you may get, especially if you risk losing what you have in order to get it.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 28. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 29 July 2013. 
  • András Dugonics (1820). Magyar példa beszédek és jeles mondások. Grünn Orbán. p. 23. Retrieved on 29 July 2013. 
  • Burger (2007). Phraseologie: Ein Internationales Handbuch Zeitgenössischer Forschung. W. de Gruyter. p. 749. ISBN 1. 

• Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää) (KRA)
  • Shit in the living, worm in the dead.
• Paska on talonpojan kultaa. (Himanka) (KRA)
  • Shit is peasant's gold.
• Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia) (KRA)
  • Penny is money, and when there's two it chinks.
• Pieru on paskan postimies. (Viitasaari) (KRA)
  • Fart is the postman of shit.
• Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa) (KRA)
  • It's bad to be a housemaid, worser to be a housemaids' housemaid.
• Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo) (KRA)
  • The little devils are the worst in hell, too.
• Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki) (KRA)
  • The darkness does not bite, it just sniffs a bit.
• Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula) (KRA)
  • In the darkness all people are equally pretty.
• Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki) (KRA)
  • The devil is poor for sure, 'cause it has no soul.
• Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KRA)
  • Speaks outside his teeth.
• Puhuu mitä sylki suuhut tuo. (Hollola) (KRA)
  • Talks what spit brings to mouth.
• Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Also the pig could speak German if it had a little longer lower lip.
• Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (KRA)
  • Red like the backwall of hell.
• Purevalla koiralla on rikkinäinen nahka. (Hartola) (KRA)
  • The biting dog has broken skin.
• Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila) (KRA)
  • The man without knife is like a whore without cunt.
• Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela) (KRA)
  • Porridge is food for the toothless.

R

• Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää) (KRA)
  • Money helps 'till the gate of hell.
• Raha meniä rahan luo. (Koski Hl.) (KRA)
  • Money goes to money.
• Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (KRA)
  • Money talks Russian and the Russian says "njet".
• Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki) (KRA)
  • The money marrys the daughter even if she had an eye in the middle of forehead.
• Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori) (KRA)
  • The money and fortune will be drunken up soon, but the begging goes on forever.

• Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
  • Translation: A beloved child has many names.
  • Vaananen (2012). Finnish Proverbs. Penfield Books. ISBN 978-0-941016-73-5. 

• Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi) (KRA)
  • Love makes blind, marriage opens eyes.
• Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA)
  • Swedish iron, hemp of Riga, English tools and fish waters of Kemi and the meadows of Liminka and Russian gold are the best in the world.
• Ryssä on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (KRA)
  • A Russian is next to human of the animals.
• Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä) (KRA)
  • A Russian is a Russian even if fried with butter.
• Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö) (KRA)
  • A Russian's "soon" is three years.
• Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KRA)
  • A drink makes the man a new man, and this man wants a drink also.
• Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Inkeri, Tyrö) (KRA)
  • You may drink one drink, but the second is from Satan.

• Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto) (KRA)
  • Literal translation: A snotnose may grow up to be a man; but he who laughs without cause, never.
  • Translation: The mocked may grow up to dignity, but the mocker will never outgrow his juvenile behaviour.

S

• Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki) (KRA)
  • The woman may bite even without teeth.
• Sammuttamalla lampun saa valaisevan esimerkin pimeydestä. (Olli) (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • By switching off the lamp you'll get an enlightening example of darkness.
• Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (KRA)
  • Do you say something or is the wind wiggling your lips?
• Sauna köyhän apteeki. (Teuva) (KRA)
  • Sauna is the poor man's drugstore.
• Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko) (KRA)
  • In sauna you must behave like in church.
• Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (KRA)
  • It's like mosquito's shit in the Baltic Sea.
• Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko. (Hollola) (KRA)
  • It's the sign of poverty when there's no money, said the old man from Hollola.
• Seisuo kum puujumala. (Hollola) (KRA)
  • Stands like a wooden God.
• Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
  • There are fleas, bedbugs, lice, among flaxen-haired children.
• Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola) (KRA)
  • Mushrooms are for masters and berries for birds.
• Sill ei onnee, jolla ei kovvoo syöntä. (Sotkamo) (KRA)
  • The one who hasn't cold heart hasn't luck.
• Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KRA)
  • Nobody cares about you and nobody cares about me, so why not join together?
• Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala) (KRA)
  • You are a lord, I am a lord, so who's gonna carry that bag?
• Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki) (KRA)
  • Nasku-Heikki has guts: he stays under the bed, 'though the wife commands.

• Sitä niittää mitä kylvää.
  • Translation: You reap what you sow.
  • English equivalent: As ye sow shall ye reap.
  • Olesen (2004). The Cold War and the Nordic countries: historiography at a crossroads. University Press of Southern Denmark. p. 76. ISBN 1. 

• Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi) (KRA)
  • You must row the boat you're in.
• Sotakylä Utti: vittu, äly katos! (Kouvola) (Palindrome)
  • War camp Utti: oh shit, my intelligence disappeared!
• Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo) (KRA)
  • One generation comes, another goes, the world remains.
• Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri) (KRA)
  • A relative is worse than a wolf.
• Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan. (Ähtäri) (KRA)
  • At random like the people from Karstula to America.
• Suola ruoan kunnia. (Varkaus) (KRA)
  • Salt is the honour of food.
• Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele) (KRA)
  • A Finn does not believe without trying.
• Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa) (KRA)
  • A Finnish peasant is better than landlord.
• Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano) (KRA)
  • Let the horse do the worrying, it has a long head.

• Suu valehtelee, silmät puhuvat totta.
  • Translation: The mouth lies, but the eyes tell the truth.
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 217. 

• Suun kautta mieli haisee. (Pielinen) (KRA)
  • Mind smells through mouth.
• Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää! (Töysä) (KRA)
  • Mouth to ears and stomach to knees when you eat rich man's food!

• Suutarin akka ja sepän hevonen on aina huonossa kengässä.
  • Translation and English equivalent: The wife of the cobbler and the horse of the smith always have bad shoes.
  • Meaning: Working hard for others one may neglect one's own needs or the needs of those closest to him.
  • Source for meaning and proverbs: Paczolay, Gyula (1997). "7". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 65. ISBN 1-875943-44-7. 

• Syy hyökätä: köyhyys. (Tampere; palindrome)
  • Reason to attack: poverty.
• Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari) (KRA)
  • Feed the cow, feed yourself!

T

• Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä) (KRA)
  • Accidental farts must be hidden by coughing.
• Tekijä työnsä tietää ja kusija kullinsa näkee. (Kuorevesi) (KRA)
  • The worker knows his work and the pisser sees his dick.
• Tervem mies se hikoaa ja haisie. (Hollola) (KRA)
  • The healthy man sweats and smells.
• Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (KRA)
  • There's a hole in the other pocket and the other is empty.
• Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa. (Hollola) (KRA)
  • Miss summer and flies, the poor man would have friends.
• Tunkio on talon kunnia. (Laihia) (KRA)
  • The dunghill is the honour of the house.

• Tyvestä puuhun noustaan.
  • Translation: A tree is climbed from its base.
  • English equivalent: Learn to walk before you can run.
  • Meaning: It is necessary to learn the basics before progressing to more advanced things.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 290. ISBN 978-0-8160-6673-5. 
  • Internal Logic: Foundations of Mathematics from Kronecker to Hilbert. Kluwer Academic Publishers. 2002. p. 1096. 

• Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä) (KRA)
  • Work is not a delicacy. If it were a delicacy, the masters would do it themselves.

• Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi) (KRA)
  • Lice suck and world hates.
• Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KRA)
  • In Töysä they speak only three words a week.
• Tästä asti aikaa, sydän vasta puolillaan, mielin määrin kahvia, tupakkaa. (Pauli Hanhiniemi)
  • On flows the time, half full still the heart of mine, coffee, smoking, all is fine.

U

• Ui kiven kans kilpaa. (Hollola) (KRA)
  • Competes with a stone in swimming.
• Uupuva haapa vapisi: oisipa vapaa havupuu! (Tampere; palindrome)
  • The exhausting aspen trembled: wish I were a free coniferous tree!
• Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia) (KRA)
  • New snow is the death of the old snow.

V

• Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko) (KRA)
  • The wolf watches the forest, no matter how much you feed it.
• Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki) (KRA)
  • Hoodie blames hoodie, 'though it's own beak is shitty.
• Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä) (KRA)
  • Brother is not a brother when playing cards.
• Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku) (KRA)
  • A loan is a brother when taken, a nephew when paid back.
• Ves on lian liäkär. (Rautalampi) (KRA)
  • Water is the doctor of dirt.
• Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa) (KRA)
  • A stranger sees the mistake.
• Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna; Vexi Salmi)
  • At five o'clock to the sauna and six o'clock to the cell, that's the workingman's Saturday.
• Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila) (KRA)
  • Booze warms up as much as pee in trousers.
• Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi) (KRA)
  • The cunt gets not better by marrying.
• Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua) (KRA)
  • Butter is crazy three times a year, when it's too hard, too soft and then when there's no butter at all.
• Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KRA)
  • Oh soul's bread, wish I could fight in the church and bite the priest!

Y

• Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu) (KRA)
  • One fool asks more than nine wise men can answer.
• Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi) (KRA)
  • One bad word beats nine good words.
• Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö) (KRA)
  • One prefers daughter, another mother, but Rasputin liked both of them.
• Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö) (KRA)
  • Even God doesn't help the lonely one.
• Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (KRA)
  • Proud as a beggar from Pori.
• Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas) (KRA)
  • He who has tried will not be scolded.
• Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi) (KRA)
  • The friend tells friend, the friend the whole village.

Ä

• Äijät, te pettäjiä! (Hollola; palindrome)
  • Men, you are cheaters!
• Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori) (KRA)
  • The granny's burial will be done quickly, 'cause she's dead already.
• Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST)
  • Don't believe the drunken man; he lies.
• Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö. (Enontekiö) (KRA)
  • Don't rush in the rapids, is the rule of old Lapland.
• Älä laita kaikkia munia samaan koriin.
  • Translation: All eggs should not be put in one basket.
  • English equivalent: Don’t put all your eggs in one basket.
  • Meaning: Spread your risks or investments so that if one enterprise fails you will not lose everything.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 63. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 18 August 2013. 
  • Ingrid Schellbach-Kopra (January 2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank & Timme GmbH. p. 245. ISBN 978-3-86596-303-1. Retrieved on 18 August 2013. 
• Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku! (Rauma) (KRA)
  • Don't go to Turku, there they'll cut your throat!
• Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti) (KRA)
  • Don't sell the bear's fur before you catch it!
• Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri) (KRA)
  • Don't make a hole by watching too long!
• Ämmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä. (WST)
  • Women drink beer / like cows water.
• Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KRA)
  • Angry like a beggar in frost.

Sources

• KRA = Kansanrunousarkisto (National poetry archive). 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768
• WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987 (published first 1702 by Henrik Florinus)

See also

• Karelian proverbs
• Veps proverbs
• Votian proverbs