Finnish proverbs

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäinens Mother

Proverbs from all Finnish speaking parts of the world.

Arranged alphabetically by author or source:
A · B · C · D · E · F · G · H · I · J · K · L · M · N · O · P · Q · R · S · T · U · V · W · X · Y · Z · Ä · See also · External links

A

• Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • The morning goes thinking, the day turning head.
  • English equivalent: The morning is wiser than the evening.

• Aamulla pottuja, päivällä pottuja ja lehemät ku illalla tullee ni taas pottuja. (Northern Bothnia) (SMS)
  • In the morning potatoes, in the daytime potatoes and when the cows return in the evening it's potatoes again.

• Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava, Southern Bothnia) (KRA)
  • Asleep in the morning, awake in the evening will destroy the house.
  • Variation: Old Finnish hacker proverb "Illan virkku, aamun torkku", "If you stay up late, you're sleepy in the morning."

• Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki, Karelia) (KRA)
  • You won't waste time by thinking.

• Ahkeruus kovan onnen voittaa. (Tammela, Tavastia) (KRA)
  • "Diligence vanquishes hard luck."
  • Notes: Keep at it and you will succeed.
  • English equivalent: "You can't keep a good man down."

• Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa, Central Finland) (KRA)
  • The greedy one will have a shitty end.

• Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi, Tavastia) (KRA)
  • Greed beats the bad luck.

• Aika on rahaa – ja meillon sitä kyllä. (Southern Bothnia) (SMS)
  • Time is money - and we surely have it.

• Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • There's nothing more than time in the world.

• Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki, Satakunta) (KRA)
  • There's time, and from Naantali we'll get more.

• Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
  • You must live cool some time, even if you'll beg the rest of your life.

• Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Some time you'll survive even hanged.

• Aivot avaavat ovia. (Tampere, Tavastia; palindrome)
  • Brains open doors.

• Aja lujaa ja laula kovaa! (Southern Bothnia) (SMS)
  • Drive fast and sing loud!

• Ajaa ku päätön kana. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Drives like a headless hen.

• Ajaa piru siivollakih ihmisel, kun vaan selkäh pääsee. (Iitti, Tavastia) (KRA)
  • The devil rides a decent man, too, when it gets on the back.

• Ajuri pääpiruja. (Hollola, Tavastia; palindrome)
  • The driver is one of the main devils.

• Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo, Northern Bothnia) (KRA)
  • Wife first - even onto thin ice.

• Akka miehelle on kun toinen käsi ja välistä niin kun molemmat käet. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Wife is for man like the other hand and occasionally like both hands.

• Akka mies aseeton. (Kurikka, Southern Bothnia) (KRA)
  • Woman the man without gun.

• Akka on kohtu, akka on hauta. (Ähtäri) (KRA)
  • Woman is a womb, woman is a grave.

• Akka on tyyris mööpeli. (Northern Bothnia) (SMS)
  • Wife is an expensive piece of furniture.

• Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • The beginning is always difficult, but in the end stands the thank.
  • Notes: A good result follows from efforts.
  • English equivalent: "All's well, that ends well."

• Alussa oli suo, kuokka - ja Jussi. (Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, 1959 – 1962, Under the North Star)
  • In the beginning there were the swamp, the hoe – and Jussi.

• Ampukaa hiljaa, hyvä herra! (Gottlund) (VKS)
  • Shoot quietly, dear lord!

• Antaa ajan kulua ja varjon venyäǃ (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
  • Let the time pass and the shadow stretchǃ

• Antaa maaliman huutaa, kuka voi tukkia maaliman suuta. (Ähtäri) (KVL)
  • Let the world shout, who can shut the world's mouth.

• Anteeksanto on ainuva silta syvämmestä syvämmeen. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • Forgiving is the only bridge from heart to heart.

• Apu kärväsenki apu. (Ahlainen, Satakunta) (KRA)
  • A fly's help is help, too.
  • English equivalent: Every little bit helps.

• Arka mies ei saak kaunist vaimoa. (Hollola) (PLK)
  • A shy man gets no beautiful wife.

• Arka piäsä säilyttää. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Timid saves his head.

• Arvio on valheen veli. (Lohja, Uusimaa) (KRA)
  • An estimate is the brother of a lie.

• Aurink paista krisukassa. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • The sun will shine even into a pile of twigs.

C

• Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST)
  • Business between two: the third gets nothing.

E

• Ei auta itku markkinoilla. (Kemi, Lapland) (KRA)
  • Weeping does not help at the marketplace.
  • Notes: Said when something has to be accepted, although one is not satisfied with it.
  • English equivalent: "It's no use crying over spilled milk."

• Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • A grown-up man needs no help.
  • English equivalent: Each bird must hatch her own eggs; Every tub must stand on its own bottom.
  • "Be yourself; everyone else is already taken."
  • Oscar Wilde paraphrased in An Ideal Husband (1895)

• Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva, Southern Bothnia) (KRA)
  • Not even in America they're shoveling gold.

• Ei elämä irvistellen somene. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Life will not get more beautiful by making grimaces.

• Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi, Tavastia) (KRA)
  • Hugs won't remove the desire.
  • Alt. Translation: "Desire won't fade with embraces."

• Ei haukku haavaa tee. (Mellilä, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • A bark does not wound.
  • Translation: "Words do not physically hurt."
  • English equivalent: "Sticks and stones may break my bones, but names will never hurt me."

• Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • Even in Helsinki they don't keep a housemaid on the dresser.

• Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST)
  • The hell will never be full.

• Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
  • The masters can't stand much: they get angry when pricked in the eye with a stick.

• Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi, Tavastia) (KRA)
  • Emergency does not read the law.
  • English counterpart: "Desperate times call for desperate actions."

• Ei ilmaseks saa ko pohjatuult. (Heinjoki, Karelia) (KRA)
  • There is no such thing as free of charge except northwind.
  • English: There is no such thing as a free lunch.

• Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • All roses aren't beautiful and all flowers don't smell.

• Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää eikä kaikki ole hopeata mikä hohtaa.
  • Not all that shines is gold, nor all that glows is silver.
  • English equivalent: All that glitters is not gold.
  • "An attractive appearance may be deceptive. It may cover or hide a much less favourable content."
  • Paczolay, Gyula (1997). "19". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 125. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 77. ISBN 0415160502. 

• Ei kaikkia puhuas saam mitä tietiä. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • You should not speak everything you know.

• Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan.
  • Not worth it to go further than the sea for fish.
  • Swedish equivalent: Do not cross the brook for water.
  • Seura (1984). Virittäjä. Kotikielen Seura.. p. 264. 

• Ei kannata ostaar ruutia ja ammutav variksia. (Hollola) (PLK)
  • It won't pay to buy gunpowder and shoot crows.

• Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Tampere, Tavastia) (KRA)
  • Carried water does not stay in the well.

• Ei kastunut vettä pelekee. (Leppävirta, Savonia) (KRA)
  • Someone already wet will not be afraid of water.

• Ei kateus kauas auta. (Kemi, Lapland) (KRA)
  • Envy doesn't help for long.

• Ei kukko käskien laula. (Jyväskylä, Central Finland) (KRA)
  • The rooster doesn't sing when told.

• Ei kysy kuolema tullessaan, että joko lähtee mielit vae jiämäänkö oes haluttanna. (Savonia) (SMS)
  • Death does not ask when he comes if you wanna go or stay.

• Ei köyhällä o muuta rikkautta antaa lapselleen kun kaunis nimi. (Koijärvi, Tavastia) (HSP)
  • The poor has no riches to give to his child but a beautiful name.

• Ei laula kahta satakieltä yhellä oksalla. (Mänttä, Tavastia) (HSP)
  • Two nightingales do not sing on one branch.

• Ei leikki leivässä pidä. (Uusikaupunki, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Games won't keep you in bread.
  • Notes: One must work to stay alive.

• Ei lemmestä leluksi. (Northern Bothnia) (SMS)
  • Love is not a toy.

• Ei luutonta lihhaa eikä päätöntä kallaa. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • No meat without bones and no fish without head.

• Ei lämmin luita riko. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Warmth does not break the bones.

• Ei maalima tehlen valmistu. (Uusimaa) (SMS)
  • The world doesn't be finished by working.

• Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää, Tavastia) (KRA)
  • Not sweet belly full.

• Ei mennyt niin kuin Strömsössä.
  • Didn't go as in Strömsö.
  • Notes: Strömsö is a TV series showcasing arts, crafts and cooking, where the presented crafts and cooking always succeed.

• Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • I've got nothing worse than syphilis.

• Ei mistiän niin suutuk kum pahast tolest. (Hollola) (PLK)
  • Nothing makes more angry than bad truth.

• Ei mull om muuta kur rahaa ja risasia vaatteit. (Hollola) (PLK)
  • I´ve got nothing but money and ragged clothes.

• Ei ne pienet ihmiset missään sen suurempia o. (Hollola) (PLK)
  • Tiny people are greater nowhere.

• Ei nien nokkaasap pilemmälle. (Hollola) (PLK)
  • Doesn't see further than his nose.

• Ei niin huonoo hametta, jottei housuja vastoo. (Eno, Karelia) (KSJ)
  • Even the worst skirt is a match for trousers.

• Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • There's no evil without some goodness.
  • English equivalent; Every cloud has its silver lining.

• Ei niin pieniä pitoja jottei kuokkavieraita. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Never such a small feast, that it won't have spongers on.
  • Notes: Has a wide variety of usage, but the traditional and everyday instance where it is most often used, is when flies are buzzing around your meal.

• Ei nimi miestä pahena, jos ei mies nimiihhän. (Rovaniemi, Lapland) (KRA)
  • A name doesn't make a man worse, if the man doesn't make his name worse.
  • English equivalent: A rose by any other name would smell as sweet.

• Ei o orjal pyhiä eikä vaimol lapsellisel. (Hollola) (PLK)
  • The slave hasn't holidays nor the wife with kids.

• Ei okkam mikiän öylösen terrim poika. (Hollola) (PLK)
  • Isn't a fledgling of yesterday's grouse.

• Ei ol koiraa karvoin kattomist. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
  • Judge not the dog by its hair.
  • English equivalent: "Don't judge a book by its cover."

• Ei ole poika päishän vain on liukhat kengät. (Lapland) (SMS)
  • The boy ain't drunk but has slippery shoes.

• Ei olem muuta sivistystä saanum mukka rokotuksen. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Hasn't got any other education but vaccination.

• Ei om muuval maata kun kynsien alla. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Land nowhere but under the fingernails.

• Ei omena kauas puusta putoa.
  • English equivalent and translation: The apple does not fall far from the tree.
  • Meaning: "Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents."
  • Hungarian equivalent: Az alma nem esik messze a fájától.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). "48". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 

• Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä, Lapland) (KRA)
  • Education won't knock you down in the ditch.
  • Translation: "Education keeps you on the road."

• Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula, Savonia) (KRA)
  • No one is a blacksmith when they are born.
  • Translation: No one can be an expected to be an expert at something before they have tried it.
  • English equivalent: Live and learn.

• Ei pahakan yksin tappele. (Hollola) (PLK)
  • Evil does not fight alone.

• Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST)
  • The evil eye should not see much.

• Ei pidä tehdä kärpäsestä härkästä.
  • English equivalent: Don't make a mountain out of a molehill.
  • Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 409. ISBN 1-875943-44-7. 

• Ei pien pieru persettä revi. (Sysmä, Tavastia) (KRA)
  • A weak fart doesn't rip the ass.

• Ei piiska luita riko. (Joensuu, Karelia) (KRA)
  • Whip doesn't break bones.

• Ei piläl lentiek korkiemmallek kun siivet kannattaa. (Hollola) (PLK)
  • One shouldn't fly higher than the wings carry.

• Ei rahal sieluu ol. (Lohja, Uusimaa) (KRA)
  • Money has no soul.

• Ei rumuus tartu. (Forssa, Tavastia) (KRA)
  • Ugliness does not infect.

• Ei savua ilman tulta.
  • No smoke without fire.
  • English equivalent: Every why hath its wherefore.
  • There is no effect without some cause. or It is supposed that if there is a rumour, there must be some truth behind it.
  • Paczolay, Gyula (1997). "1". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 33. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Kallio (2002). Ei savua ilman tulta: runoja ja kuvia. A. M. Kallio. 

• Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi, Lapland) (KRA)
  • The hell is not so hot as the priest claims.
  • The man of virtue makes the difficulty to be overcome his first business, and success only a subsequent consideration.
  • Confucius, Analects (~206 BC – 220 AD).

• Ei se lapsi ikkää ihte kävele, jota aina talutettaan. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • The child who is always leaded will never walk herself/himself.

• Ei se maistup paljo honkalt eikä haavalt. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • It doesn't taste much like pine or aspen.

• Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi, Savonia) (KRA)
  • Man ain't the one who sings drunken, the man is who sings when he has hangover.

• Ei se parta päivässä kasva. (Kaavi, Savonia) (KRA)
  • The beard doesn't grow in a day.

• Ei se puhuen parane. (Tammelinus) (VKS)
  • It doesn't get better by talking.
  • English equivalent: Fine words butter no parsnips.

• Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju, Savonia) (KRA)
  • Sin means nothing but the consequences.

• Ei se tapaans paranna, jok ei miältään pahota. (Hattula, Tavastia) (KRA)
  • One will not change his habit, if he hasn't hurt his feelings.

• Ei siitä yhteiskunta kärsi, vaikka sammakot nai. (Ähtäri) (KVL)
  • The society doesn't suffer if frogs fuck.

• Ei sille kunnian kukko laula. (Ähtäri) (KVL)
  • The rooster of honor will not sing to him.

• Ei sim paitas tähäp pyykkiin kuulu. (Hollola) (PLK)
  • Your shirt doesn't belong to this laundry.

• Ei sit täs maalimas tieläv vaikka kupernyörinä kuolis. (Hollola) (PLK)
  • You don't know in this world if you'll die as a governor.

• Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • You don't look in the eyes at war.

• Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen, Central Finland) (KRA)
  • War does not long for one man.

• Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Horns on pig's head are not wanted in Finland.

• Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Finland won't starve to death as long as wind swings the pinetops.

• Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia, Satakunta) (KRA)
  • Wouldn't be sorry if Turku would burn down, 'cause there's still Pori left.

• Ei suu kulu suurelles eikä käsi kättä antais. (Satakunta) (SMS)
  • The mouth doesn't wear out by kissing nor the hand by shaking hands.

• Ei suuret sanat suuta halkase. (Soini, Southern Bothnia) (KRA)
  • Big words won't split ones mouth.
  • English equivalent: "Actions speak louder than words."

• ”Ei syrän kualis, jollei silmä näkis”, sanoi Sarini. (Uusimaa) (SMS)
  • "The heart wouldn't die if the eye wouldn't see", said Sarini.

• Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula, Tavastia) (KRA)
  • You should not put your nose in every place.

• Ei tarttek kul leipiä ja lämpyist. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Needs just bread and warmth.

• Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava, Central Bothnia) (KRA)
  • You can't get property to the grave.

• Ei tie suku sure eikä siestä. (Hollola) (PLK)
  • This family doesn't mourn nor save money.

• Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna, Tavastia; Vexi Salmi)
  • A drop does not kill, and you won't drown in a bucket.

• Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • He who speaks the truth won't get shelter for the night.

• Ei tu tikka elävään puuhun eikä keärme muurajaisen polulle. (Jämsä, Central Finland) (HSP)
  • A woodpecker doesn't come to a living tree nor snake to a path of ants.

• Ei tulevaista tautia tiijä sairastaa. (Ähtäri) (KVL)
  • You don't know how to suffer from the future's disease.

• Ei työ tehhen lopu. (Iisalmi, Savonia) (KRA)
  • Work will not run out by working.

• Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • You can't make mittens of a louse's legs.

• Ei vahinko tule kello kaulassa.
  • An accident won't arrive with a bell on its neck.
  • "Don't worry about the future. Or worry, but know that worrying is as effective as trying to solve an algebra equation by chewing bubble gum. The real troubles in your life are apt to be things that never crossed your worried mind, the kind that blindside you at 4 p.m. on some idle Tuesday."
  • Mary Schmich, Advice, like youth, probably just wasted on the young (1997)
  • Granger (2010). ELexicography in the 21st Century: New Challenges, New Applications : Proceedings of ELex 2009, Louvain-la-Neuve, 22-24 October 2009. Presses Univ. de Louvain. p. 184. 

• Ei vanha kettu enääs syäm myrkkyä. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • An old fox doesn't eat poison anymore.

• Ei vanha koira valetta hauku.
  • English equivalent: An old dog barks not in vain.
  • Strauss, Emanuel (1998). Concise Dictionary of European Proverbs (Abbreviated ed.). Routledge. p. 55. ISBN 0415160502. 

• Ei vara venettä kaada. (Kalevala)
  • Spare does not sink the boat.

• Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • The boat won't spoil water nor dick the cunt.

• Ei vesi haavaa tee. (Florinus) (VKS)
  • Water doesn't make a wound.

• Ei virret veisaten vähene. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Hymns don't get less by singing.

• Ei väkisin, mutta väsyttämällä. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Not forcibly but tiring.

• Ei yhden kuuron tähden kahta saarnaa pidetä. (Idman) (VKS)
  • The sermon will not be preached twice for one deaf's sake.

• Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi, Karelia) (KRA)
  • One head can't be cut twice.

• Ei yhtään oo väliä, kuka hallihtee, kun vaan raha liikkuu, sano Raineri. (Ähtäri) (KVL)
  • It doesn't matter at all who rules as long as the money moves, said Raineri.

• Ei yksi kauvan naura. (Paavola, Northern Bothnia) (KRA)
  • No one laughs long alone.

• Ei yksi mies maailmaa kaada. (Teuva, Southern Bothnia) (KRA)
  • One man doesn't bring down the world.

• Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • One firewood doesn't burn long.

• Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala, Kymenlaakso) (KRA)
  • English equivalent: One swallow doesn't make the summer.

• Ei yksi pääsky päätä paskanna. (Ganander) (VKS)
  • One swallow doesn't shit the head.

• Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Even ten pairs of oxen can't change the woman's opinion.

• Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • It won't be dull in hell 'cause there are many companions.

• Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos, Northern Bothnia) (KRA)
  • A fly's piss doesn't matter in the sea.

• Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • You only need good jaws to blame.

• Eihääj Jumala muuta luonnuk kun aikaa. (Hollola) (PLK)
  • God created nothing but time.

• Eijov vuolet veljeksiä. (Hollola) (PLK)
  • The years aren't brothers.

• Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KRA)
  • Didn't it hurt your tongue when you lied so much?

• Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa. (Hollola) (PLK)
  • We live like we can, not like we want.

• Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava, Southern Bothnia) (KRA)
  • The hunger of animals first, the hunger of people then.

• Elämä o itkua ja kirvee hijomista. (Savonia) (SMS)
  • Life is crying and sharpening an axe.

• Elämä on ku hunajaa ja morsian ku peili. (Southern Bothnia) (SMS)
  • Life is like honey and the bride like mirror.

• Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi. Karelia) (KRA)
  • Life is like child's shirt: short and shitty.

• Elämä on kun tervanjuontia. (Ähtäri) (KVL)
  • Life is like drinking tarr.

• Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara, Karelia) (KRA)
  • Life will teach, if nothing else, to walk quietly.
  • English equivalent: Discretion is the better part of valor.

• Elät vaan kerran, mut jos elät oikein se riittää. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • You only live once, but if you live right it's enough.

• En minä oo ruukannu yhtä miestä pelätä. (Ähtäri) (KVL)
  • I'm not used to fear one man.

• En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KRA)
  • For Christ's sake, I don't remember if it was summer or winter, but we went skiing.

• En ole vanha vaikka olen vaan kauvan elänny. (Uusimaa) (SMS)
  • I'm not old 'though I've just lived a long time.

• Enemmä sellajsta ja suuremmat lusikat. (Karelia) (SMS)
  • More that and bigger spoons.

• Enempi vuahta kirotaan kun siunataan. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • A goat is more cursed than blessed.

• Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen. (Ähtäri) (KRA)
  • I wasn't a stingy boy, I buried my father with his skin.

• Ennen kesän kenkättä ennen kun talven takitta. (Ruovesi, Tavastia) (KRA)
  • Rather summer without shoes than winter without coat.

• Ennen maa repiää kun huora häpiää. (Heinlahti, Karelia) (MSA)
  • Literal translation: "It's more likely for the earth to rip than for a whore to feel ashamed."
  • "Lust and greed are more gullible than innocence."
  • Mason Cooley (1927-2002), American literary academic and aphorist. City Aphorisms, Eighth Selection (1991).

• Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola, Kymenlaakso) (KRA)
  • It's easier to tame the devil than a Savonian.

• Ennen syötiin läskiä ja kustiin kauas. (Ähtäri) (KVL)
  • In the old times it was eaten fat and peed far.

• Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti, Kymenlaakso) (KRA)
  • Rather water from the brother than beer from a stranger.

• Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Ingria, Toksova) (KRA)
  • Rather one week without eating than Saturday without sauna.

• Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula, Tavastia) (KRA)
  • Better a verst into the wrong [direction] than a span into danger.
  • Translation: "Better a mile of detour than an inch of a dangerous way."

• Ennen yksin puhuu ennenku pahan kumppanin kans. (Loppi, Tavastia) (KRA)
  • Rather talk alone than with a mean companion.

• Ens lumi ja ens lempi on harvon pysyvää. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • First snow and first love will seldom last.

• Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • The first day hanged is the worst.

• Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Licking in the front and biting in the back.

• Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
  • The same people do not wash the bodies and make 'em.

• Etana etana, näytäs sarves, onkos huomena pouta? (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Slug slug, show your feelers, will it be sunny tomorrow?

• Eteläpohjalaanen esileikki: "Aattele ittes märjäks, mää meen hyyssihin." (Juha Mieto, Kurikka, Southern Bothnia)
  • Southern Bothnian foreplay: "Think yourself wet while I visit the toilet."

• Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi, Savonia) (KRA)
  • The voiceless is the wisest of the fools.
  • English equivalent: Even a fool when he holdeth his peace is counted wise.

F

• Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • An hour of thinking is more expensive than an hour of working.

H

• Haasta vennäiks ni akat ei ymmärrä! (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Speak Russian so the women don't understandǃ

• Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KRA)
  • Smells like the churchyard of Kauhava.

• Haisee kun näätä. (Ähtäri) (KVL)
  • Smells like marten.

• Haistelek korkkia nyk kuv viinatkij joit. (Hollola) (PLK)
  • Sniff the cork now 'cause you drank up all the booze.

• Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava, Southern Bothnia) (KRA)
  • Cheap work will be expensive.

• Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet. (Hollola) (PLK)
  • Grey clothes are the best clothes of the devil.

• Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
  • Shoulders are the bank of a man.

• Harvon musikantit vaunulla ajjaa. (Lempäälä, Tavastia) (HSP)
  • Musicians seldom drive carriages.

• Hassu kun kissan tassu. (Hollola) (PLK)
  • Funny like cat's paw.

• Haukkuu koira hyvääkin miestä. (Rönnbäck) (VKS)
  • The dog barks a good man, too.

• Haukkuva koira ei pure.
  • English equivalent: A barking dog does not bite.
  • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 5. ISBN 0415160502. 

• Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski, Lapland) (KRA)
  • The yawning flies from mouth to mouth like a squirrel from tree to tree.

• Heittelie kuj Jumala kerjäläist. (Hollola) (PLK)
  • Throws like God a beggar.

• Heitäp pois ketuhäntä kainalostas! (Hollola) (PLK)
  • Throw away the tail of the fox from your armpit!

• Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula, Central Finland) (KRA)
  • February jingles, March shows ground, April thuds.

• Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi, Kainuu) (KRA)
  • The tender winds of February will be paid in March.

• Helposti saatu on helposti menetetty
  • English equivalent: Easy come, easy go.
  • Things that are easily acquired, especially money, are just as easily lost or spent.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 71. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 7 September 2013. 
  • Waltari (1956). Turms, kuolematon: hänen mainen elämänsänoin 520-480 e. Kr. kymmenenäkirjana. W. Söderström. p. 172. 

• Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • They change goodies in jail also: on one day bread and water, on the other water and bread.

• Herra on herra helvetissäkin. (Naantali, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • A lord is a lord in hell as well.

• Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää, Central Finland) (KRA)
  • The field needs horse's sweat.

• Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
  • Even horseshit is good when fried with butter.

• Hevosia hyviä, rahaa ja jyviä. (Hollola) (PLK)
  • Good horses, money and grains.

• Hiki laiskan syödessä, vilu töitä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
  • A lazy person sweats while eating and shivers while working.

• Hiljaa hyvä tulee. (Alatornio, Lapland) (KRA)
  • Literal translation: Good comes slowly.
  • Translation: Easy does it.

• Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi, Savonia) (KRA)
  • Wedding in Estonia, wedding in Kyrö, only me, Yrjö, all alone.

• Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka, Northern Bothnia) (KRA)
  • It's no good to hurry except when killing fleas.

• Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • One who is drowning will even try to catch hold of a haystraw.
  • English equivalent: A drowning man will grab a straw.

• Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka, Central Finland) (KRA)
  • English equivalent: Speak not all you know, show not all you can.

• Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Mad man from Huittinen, eats more than earns.

• Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit., Karelia) (KRA)
  • A fool does a lot of work, a wise man gets off easier.

• Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia, Satakunta) (KRA)
  • A fool laughs when the village burns.

• Huono vahti tekie monta varast. (Hollola) (PLK)
  • A bad guard makes many thieves.

• Huonosta kuulosta on hyvä apu. (KHM)
  • Bad hearing is a good helper.

• Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • A summerhouse gives you only two days of joy: when it is built and when it is sold.

• Hymmyilee kun puuhevonen kuutamolla. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Smiles like a wooden horse in moonlight.

• Hymy minkä laitat maailmalle tulloo joskus siulle takasiin. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • The smile that you give to the world will come back to you some day.

• Hyttysen ääni ei kuulu taivaaseen. (Ähtäri) (KRA)
  • A mosquito's voice is not heard in heaven.

• Hyvä antaa vähästäkkiin, paha ei paljostakkaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • "A good one gives from the little he has, a bad one not even from his plentiful."

• Hyvä kello kauvvas kuuluu. (Säkkijärvi) (MSA)
  • A good bell can be heard wide.

• Hyvä päivä, papu! Oleks toist missä nähn? (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Good day, bean! Have you seen another somewhere?

• Hyväll on nimie paljo. (Koski Hl., Tavastia) (KSJ)
  • Goodness has many names.

• Hyvät päivät hyppii käsist pois. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • Good days jump out of hands.

• Hän vaihtoi hiippakuntaa. (Remu Aaltonen)
  • He changed the bishopric. - (died)

• Hänellä on oma lehmä ojassa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • He has his own cow in the ditch.
  • Note: An expression of suspicion or knowledge of ulteriour motives.

• Hätähiisel ihmisel ei ok koskaan onnea. (Hollola) (PLK)
  • A hasty man is never happy.

• Hätäinen huoran naipi. (Liperi, Karelia) (KRA)
  • A hasty one will marry a whore.

• Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi, Karelia) (KRA)
  • No need to worry in a shallow well like this.

I

• Ihmiin älä hermostu, ihmettelev vaa! (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Man, don't get nervous, just keep on wondering!

• Ihminen vanhenoo, mut vika senkun nuortuu. (Säkkijärvi) (MSA)
  • The man gets older but the trouble gets younger.

• Ilo pintaa vaik syvän märätköö. (Viipuri, Karelia) (KRA)
  • Joy to the surface even if the heart rots.

• Iloinen sydän saa iloiset ystävät. (Hollola) (PLK)
  • A happy heart gets happy friends.

• Iso mies tekköö levveitä jälkiä. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Big man makes broad tracks.

• Isoja kaloja kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.
  • Big fish are worth of fishing even if you don't catch one.
  • "The curious task of economics is to demonstrate to men how little they really know about what they imagine they can design."
  • Friedrich Hayek, The Fatal Conceit : The Errors of Socialism (1988), p. 76.
  • Fyysikkoseura, Yhdistys (1987). Arkhimedes. Helsingin Liikekirjapaino Oy.. p. 185. 

• Issestäänhän paha pappi saarnaa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • The bad priest preaches about himself.

• Istuu kul luostarin nunna. (Hollola) (PLK)
  • Sits like convent's nun.

• Isäntä ku olutta juaa, niin kakarat on nälijäs. (Ilmajoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • When father drinks beer the children are hungry.

• Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Let the cunt cry: it has plenty of water and long eyelashes.

• Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
  • Crying doesn't prevent dying.

• Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio, Lapland) (KRA)
  • Weeping will follow a long delight, fart from laughing long.

• Itse kiitän itseäni, koska ei muut minua kiitä. (Savonia) (VKS)
  • I thank myself 'cause the others won't do it.

J

• Jaakko heittää kylmän kiven järveen. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Jaakko throws the cold stone into the lake.

• Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna, Savonia) (KRA)
  • Thirsty you drink dirty water, too.

• Jo se teki nyt karhun palaveluksen. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Now he/she did the service of the bear. (In Finnish this means a negative deed, in German a positive one)

• ”Johan tässä tulee sokeeks”, sano Heikkilän trenki, ”ku eilän näki viälä lihanpalan läpi kirkontornin, mut tänään ei nää enää herneit sopas”. (Uusimaa) (SMS)
  • "I'm already becoming blind", said the farm-hand of Heikkilä, "'cause yesterday I still saw the church tower through the piece of meat, but today I don't see peas in the soup".

• Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
  • Who otherwise does not know his God should go to the sea.

• Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi, Savonia) (KRA)
  • A poke in the eye for the one, who dwells on the past.
  • Notes: there is no use in dwelling old grudges.
  • English equivalent: "Water under the bridge."
  • English equivalent: "Forgive and forget."

• Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • The one who goes boasting to war never comes back.

• Joka kirkolla on omat vaivasensa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Every church has its own poors.

• Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. (Rovaniemi, Lapland) (KRA)
  • Who is raised without discipline, he will die without honor.

• Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kalevala)
  • "Who reaches for the spruce, falls down onto the juniper."
  • Translation: "If you reach for something that is far too good for you, it is not going to end well."

• Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • Who joins the game should tolerate the game.

• Joka mualon moittii, se Luojan laittaa. (Kuhmoinen, Central Finland) (KRA)
  • Who contests his form, he mocks his Creator.
  • Notes: To be vain and conceited is to be ungrateful to God.

• Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
  • Who promises a lot, gives a little.
  • English equivalent: He that promises too much means nothing.
  • Hunfalvy (1861). Finn Olvasó-Könyv: (Finnisches Lesebuch.) A' Magyar Akademia Kiadása. Kalevala. p. 172. 

• Joka pian uskoo, se pian petetähän. (Peräseinäjoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Who believes at once will be cheated soon.

• Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa, Central Finland) (KRA)
  • Who eats the seed will sell the house.

• Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes, Karelia) (KRA)
  • From the yard of every house leads a road to St. Petersburg.

• Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Who digs a hole for another, falls in it himself.
  • Notes: Bad things done to others will come back to you.

• Joka viimeks nauraa se paraiten nauraa. (Hollola) (PLK)
  • Who laughs lastly laughs best.

• Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi, Savonia) (KRA)
  • Everyone can live other's life though not his own.

• Joko alako vanaha suolane janottaa? (Ähtäri) (KVL)
  • Did the old salt make you thirsty already?

• Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. (Hämeenkyrö, Tavastia) (KRA)
  • Who has honey on his tongue has poison in his mind.

• Jonnekin juopunut jalakojaan. (Ähtäri) (KVL)
  • Somewhere the drunken's feet.

• Jonset vihi, kyllähän ristit, sano Sussan Aapo papille. (Ähtäri) (KVL)
  • If you don't marry, you will christen for sure, said Aapo Sussa to the priest.

• Jos ei ole viinaa, ei ole leipää. (Kittilä, Lapland) (KRA)
  • If there's no booze, there's no bread.

• Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
  • If sauna and booze and tarr do not help, the disease is deadly.

• Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • If the lord asks for the coat's sleeve, give the whole coat immediately, he'll take it anyway.

• Jos ihiminen olis elläin, niin Jussi meiltä ensin pois pantas, sano Honkavaari. (Ähtäri) (KVL)
  • If human would be an animal Jussi would be the first to put away, said Honkavaari.

• Jos kuolen, niin jiä suremaan olematon leski ja syntymättömät lapset. (Savonia) (SMS)
  • If I die, the nonexistent widow and unborn children will stay grieving.

• Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • If you will go to Helsinki or to hell, you'll need money in both.

• Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava, Savo) (KRA)
  • If you put your finger into shit the whole hand will smell.

• Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale! (Sammatti, Uusimaa) (KRA)
  • If you want blaming, then marry, if thanking, then die!

• Jota tuhmempi, sitä ylpeämpi. (R. v. Becker) (VKS)
  • The naughtier, the prouder.

• Joulu juhlista jaloin. (Piippola, Northern Bothnia) (KRA)
  • Christmas the noblest of the festivities.

• Jumala auttaa ajan kanssa, mutta piru auttaa kohta. (Naantali, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • God helps on time, but the devil helps soon.

• Jumala on kuollut. - Nietzsche. Nietzsche on kuollut. - Jumala. (Graffiti) (Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618)
  • The God is dead. - Nietzsche. Nietzsche is dead. - God.

• Jumala on köyhän turva ja raha rikkaan. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • God is poor's shelter and money of the rich.

• Juonia ne om pitkät puhiet. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • Long talks are schemes.

• Juuri ku oppi olemaan syömättä, niin se kuoli. (Lapland) (SMS)
  • That very moment it had learned not to eat it died.

• Jättää ku koirra paskansa. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Leaves like the dog its shit.

• Jääkasa sen takana on. (Florinus) (VKS)
  • A pile of ice behind him.

K

• Kaappaa kun sus. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Grabs like a wolf.

• Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • Coffee hot and the girl young."
  • English equivalent: Opportunity knocks only once.
  • Notes: opportunities should be seized and not let slip away.

• Kaffi on hyvää aamulla ja pitkin päivää. (Southern Bothnia) (SMS)
  • Coffee is good in the morning and all day long. - (Finns are the most eager coffee drinkers of the world)

• Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • To think twice, to talk once.

• Kahtoo ku apina rusinapuusta. (Kainuu) (SMS)
  • Stares like a monkey from the raisintree.

• Kaikki löytyy, mitä ei oo varastettu. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Everything what's not stolen will be found.

• Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Everything is beautiful when the eyes just get used to it.

• Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja, Uusimaa) (KRA)
  • All roads lead to Turku.

• Kaks kertaa köyhä kauppaa tekee: syksyyl myy halvast ja kevääl ostaa kalliist. (Uusimaa) (SMS)
  • Two times the poor makes business: in autumn sells cheap and in spring buys expensive.

• Kaks suamalaista ei tulkkia tartte. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • Two Finns need no interpreter.

• Kansanvalta on puhunut, pulinat pois! (Minister Johannes Virolainen, Suomenmaa 1980)
  • Democracy has spoken, babbles away!

• Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio, Lapland) (KRA)
  • Bear has man's mind, nine men's strength.

• Karjalainen on kiero, mutta savolaista ei usko pirukaan. (Parikkala, Karelia) (KHM)
  • A Karelian is crooked, but a Savonian doesn't even the devil believe.

• Kattoo kun puukkoja nakkelis. (Southern Bothnia) (SMS)
  • Looks like throwing knives.

• Kaunis kun sika pimmeessä. (Ähtäri) (KVL)
  • Beautiful like pig in the dark.

• Kauppiaalla on sian sielu, lampaan aivut ja koirran omatunto. (Viitasaari, Central Finland) (HSP)
  • A salesman has pig's soul, sheep's brain and dog's conscience.
  • "When a man is trying to sell you something, don't imagine he is that polite all the time."
  • Edgar Watson Howe, '"Country Town Sayings (1911

• Kauppias ei rikastu ennenko se tekie kolmek konkurssia. (Hollola) (PLK)
  • A businessman ain't get richer until he goes three bankrupts.

• Kaveria ei jätetä! (Väinö Linna, Tuntematon sotilas, 1954, The Unknown Soldier)
  • Never leave a friend behind!
  • Notes: Finnish soldiers' motto during the Winter and Continuation Wars during World War II; soldiers tried to recover even bodies if at all possible to take them home. Even today remains of the Finnish soldiers are searched in Russian Carelia to be buried in Finland.

• Keikku se kööhäki, jolle muuhal ni hirres. (Varsinais-Suomi) (KSJ)
  • The poor swings, too, if nowhere else but hanged.

• Kell' onni on, se onnen kätkeköön. (Eino Leino) (Laine, Jarkko, toim.: Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989)
  • Who's happy should hide it.

• Kellä on maltti, sillä on valtti. (Heinola, Tavastia) (HSP)
  • Literal translation: Who has patience has a trump.
  • English equivalent: Patience is a virtue.

• Kellä parta, sillä valta. (Jyväskylä, Central Finland) (KRA)
  • Who has beard has the power.

• Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva, Southern Bothnia) (KRA)
  • Living is easy when wife is dead and children married.

• Kenen leipee syöt, sen laaluva laalat. (Tuusniemi, Savonia) (KRA)
  • Whose bread you eat, his songs you'll sing.
  • English equivalent: Who pays the piper, calls the tune.

• Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa, Lapland) (KRA)
  • The beggars will be sent onto Kemijoki-river's ice in the spring and then we'll wait 'till the ice melts.

• Kerran miehenä, kahesti lapsena. (Karelia) (HMK)
  • Once man, twice child.

• Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • A man can be cheated once but not twice.
  • English equivalent: Fool me once, shame on you. Fool me twice; shame on me.

• Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi, Kainuu) (KRA)
  • One time after the denial.
  • English equivalent: One more for the road.
  • Translation: When something has been denied of you, you can still do it once.

• Kesällä ei kerkiä, talavella ei tarkene, syksyllä on suuret tuulet ja kevväällä palijo vettä. (Ähtäri) (KVL)
  • In the summer too busy, in the winter too cold, in the autumn strong winds and in the spring too much water.

• Kettään sitte syytetään, kun minusta aeka jättää? (Savonia) (SMS)
  • Who is then gonna be blamed, when time leaves me?

• Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko, Tavastia) (KRA)
  • The fox and the girls have the same mind, the fox has cunning eyes and the girls glib tongues.

• Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Tongue has two locks, lips and teeth.

• Kiire kun sammakalla äkkeen alla. (Lempäälä, Tavastia) (HSP)
  • Busy like a frog under the mower.

• Kiirettä kun härällä keveällä. (Hartola, Tavastia) (HSP)
  • Busy like a bull in the spring.

• Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Ingratitude is the reward of the world.

• Kiukkuhiin kun kirppuhiin koira. (Hollola) (PLK)
  • Angry like a dog with fleas.

• Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • One month from skylark to the summer.

• Kilon söin lihhaa, kaks män hampaanrakkoon. (Viipuri, Karelia) (KRA)
  • I ate one kilo meat, two went between the teeth.

• Kirves on mettän avvain. (Satakunta) (SMS)
  • Axe is the key of the forest.

• Ko iso astuu, ni katu keinuu. (Satakunta) (SMS)
  • When the big steps the street rocks.

• Ko loppu on hyvä, ni kaikki on hyvi. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • End well, all well.
  • English equivalent: "All's well that ends well."

• Koira haukkuu, tuuli kantaa. (Thieme, Melart) (VKS)
  • The dog barks, the wind carries.

• Koira on hauki kuoltuansa. (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
  • The dog is a pike after death.

• Kokki on taenna pattaan hypätä. (Savonia) (SMS)
  • The cook seems to have jumped into the pot.

• Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski, Lapland) (KRA)
  • The third time tells the truth.

• Kolme kertaahan ihmistä kassotaan: synnyttyyvväään, vihittyyvvään ja kuoltuvaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Three times a human is noticed: born, married and dead.

• Kolme on kovaa miestä: tuli, rauta ja vesi. (Kuhmoinen, Central Finland) (KRA)
  • There are three tough men: fire, iron and water.

• Kolme suruu on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja kuoleman suru. (Pornainen, Uusimaa) (KRA)
  • The people on earth have three sorrows: the sorrow of reading, the sorrow of mating and the sorrow of death.

• Kolmel lämpymän antaa: sauna, viina ja pillu. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • Three things give warmth: sauna, booze and cunt.

• ”Kon kuko kuale, niin kanan täyty ruvet laolama”, sanos leskeks jääny emänt. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • "When the rooster dies must the hen begin to sing", said the widow.

• Kon puuro sata, niin kööhäl ei ol lusikka. (Satakunta) (SMS)
  • When it rains porridge the poor hasn't a spoon.

• Konstit on monet, sano emäntä kun kissalla pöytää pyyhki. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • There are many means, said the lady when wiping the table with the cat.
  • English equivalent: "There are more than one ways to skin a cat."

• Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii. (Hollola) (KRA)
  • A beautiful house, said the lad from Hollola when brought to jail.

• Koskela Suomesta. Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä. (Väinö Linna, Tuntematon sotilas, 1954, The Unknown Soldier)
  • Koskela from Finland. Eats iron and shits chains.

• Koti köyhä, lapset alastomija ja näläkäesijä, syövät toenen toesijaan. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Poor home, the children naked and hungry, eating each other. - (Fortunately this has never happened, it's an example of black humor of the Kainuu region)

• Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa. (Hollola) (KRA)
  • There's my home, said the guy from Bothnia about the jail.

• Ku lapses huutaa ja akkas parkuu, nii ota ryysys ja lähe karkhun. (Lapland) (SMS)
  • When your children shout and wife cries, take your rags and run away.

• Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • When the body is exhausted is a cup of coffee true helper.

• Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • There's no quarrel when one speaks and answers alone.

• Kuka järvellel lähtie, ser rantaan täytyy soutaa. (Hollola) (PLK)
  • Who goes to the lake must row to the shore.

• Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä, Uusimaa) (KRA)
  • Who's going to raise the cat's tail if not the cat itself?

• Kukas ommaa akkaasa moittii? (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Who blames his own wife?

• Kukas se kullalleen paha on, varsinkaa ennen vihkimistä? (Savonia) (SMS)
  • Who would be mean to his darling, especially before the wedding?

• Kukko on kööhän kello. (Heinola, Tavastia) (KRA)
  • Rooster is poor man's clock.

• Kulkie peräkkäin kun köyhän talom porsaat vaikkei niit ollukkan kun yks. (Hollola) (PLK)
  • Walk in line like the poor house's pigs 'though there was only one.

• Kullakin päivällä on surusa ihtellään. (Ähtäri) (KVL)
  • Each day has its own sorrows.

• Kum puhuu itteksien, nin ei tur riitaa. (Hollola) (PLK)
  • There's no quarrel when you talk to yourself.

• Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai! (Seinäjoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Wish there would always be evening and Saturday and never morning and Monday!

• Kun alun kuulie nil lopun arvaa. (Hollola) (PLK)
  • When you hear the beginning you'll guess the rest.

• Kun aurinko paistaa ja sataa, piru piiskaa muijaans. (Hollola) (PLK)
  • When the sun shines and it rains the devil is whipping his wife.

• Kun ei kala syö, niin matonen säästyy. (Ähtäri) (KRA)
  • When you can't catch the fish, you'll save the worm.

• Kun ihminen tietää millon hänellä on tarpeeks, hää on rikas. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • When man knows when he's got enough, he's rich.

• Kun Juhannusaattoyönä juovuksissa nouset veneessäsi seisomaan ja avaat sepaluksesi pissataksesi, saatat nähdä rannalla tulevan leskesi. (Keuruu, Central Finland)
  • When you in the Midsummer night, drunk, stand up on your boat to pee, you may see your widow-to-be on the shore."

• Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KRA)
  • When you hear that the man is from Ähtäri, don't take a ride with him, said Viita-Antti to Isontalon Antti. (Antti Isotalo was a famous Finnish criminal, "häjy" - perhaps badder than Stagger Lee - in the 19th century)

• Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei paskakaan haise. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • After eating snow and drinking water the shit won't smell.

• Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
  • Translation: When you flee from a wolf, you run into a bear.
  • English equivalent: Jump out of the frying pan into the fire.
  • This Proverb would teach us, not to give up one situation for another, let the first be ever so disagreeable, if the second be not a better.
  • Trusler, John (1790). Proverbs exemplified, and illustrated by pictures from real life. p. 110. 

• Kun minä silmänj pesen ja piänj kampoon, nii outo luuloo immeeseks. (Savonia) (SMS)
  • When I wash my eyes and comb my head, so a stranger thinks I'm a human.

• Kun on olutta, niin on ystäviä. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • When there's beer there are friends.

• Kun on suur perse, nin on suuret housut. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • When you have a big arse you have big trousers.

• Kun on tyhymä nuppi, siitä kärsii koko kruppi. (Alavus, Southern Bothnia) (KRA)
  • When the head is stupid suffers the whole body.

• Kun oot menny Hallan, Nälijän ja Kuoleman kylien ohitte, tierät tullehes Alajärvelle. (Southern Bothnia) (EPV)
  • When you've passed the villages Frost, Hunger and Death you know you're in Alajärvi.

• Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro, Southern Bothnia) (KRA)
  • You must howl among the wolves.
  • English equivalent: He went to rome and did not see the pope.
  • "FASHION -n. A despot whom the wise ridicule and obey."
  • Ambrose Bierce, The Devil's Dictionary (1906)

• Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi, Karelia) (KRA)
  • When you'll try to be a friend with a Russian, keep the knife near!

• Kuolleen suuhun kun kassoo, ei tee miel säästämään. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • When you look into the mouth of a corpse, you won't want to save money.

• Kuorsaa ku velaton mies. (Northern Bothnia) (SMS)
  • Snores like a debt-free man.

• Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • When you eat nails made of iron, you'll shit chains.

• Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko, Tavastia) (KRA)
  • The more cooks there are, the worse the soup will be
  • English equivalent: "Too many cooks spoil the broth."

• Kuu kiurusta kessään, puol kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • One month from the lark to the summer, half month from the chaffinch, from the wagtail a little, from the swallow not a day.

• Kuu on nuarten miästen aurinko. (Kuru, Tavastia) (HSP)
  • The moon is the sun of young men.

• Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • The moon is crofter's sun.

• Kuumia kun köyhän kyynelehet. (Satakunta) (SMS)
  • Hot like the poor's tears.

• Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki, Kymenlaakso) (KRA)
  • Mouse will eat tiny sins.

• Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • God knows a lot, but a traveling man knows even more.

• Kyl kööhän o hyvä ol, ei ol ussein pää kippee eikä vatta liijjan täyn. (Nakkila, Satakunta) (KRA)
  • It's good to be poor, the head aches not too often and the stomach ain't too full.

• Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma, Satakunta) (KRA)
  • The people on land are wise when accident happens at sea.

• Kyl minä äites tunnen, isääs vähä epäilen. (Hollola) (PLK)
  • I surely know your mother but I doubt your father a little.

• Kyl myö pojat nyr reisuul lähletiäv, vaikka satas vanhoja ämmiä puukot hampais. (Hollola) (PLK)
  • We boys shall leave now even if it would rain grannies with knives in their teeth.

• Kyl mää sen olem päättäny, ettem mää toista kertaa näi nuarena men naimisii, sano Vaalsteeni. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • I've decided that I won't marry this young the second time, said Vaalsteeni.

• Kyl on oksan ottajia, jos on puun kaatajia. (Hyppälä, Karelia) (MSA)
  • "Always exist branch grabbers, when exist tree fellers."
  • Translation: "If there is someone to fell the tree, there shall be no shortage of those willing to hold a branch to help."
  • Notes: This is a disparaging saying about those who are all too willing to participate in sharing credit for a major undertaking by someone else.

• Kylhäm minä maan arvaav, vaikken käynnykkän o. (Hollola) (PLK)
  • I certainly guess the land 'though I haven't been there.

• Kyll oj jos sanotaanki. (Hollola) (PLK)
  • It is if said.

• Kyll uskotaa, valehtelel lisää vaa! (Hollola) (PLK)
  • We believe, just lie more!

• Kyll yskän ymmärräv, vaikken taulin tavost tielä. (Hollola) (PLK)
  • I realize the cough 'though don't understand the habits of the disease.

• Kyllä aika tavaran kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti. (KVL)
  • Time will sell the stuff, said the girl from Keuruu when she turned 30.

• Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki, Savonia) (KRA)
  • You surely will get the debt from a living person.

• Kyllä koiran pitää totella ja vaimon. (Kittilä, Lapland) (KRA)
  • The dog and wife must obey.

• Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka, Tavastia) (KRA)
  • Poverty is certainly a good temperance movement.

• Kyllä maailma nuijii. (Idman) (VKS)
  • The world clubs for sure.

• Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
  • Granny will stay on the sleigh by cursing and roping.

• Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo, Southern Bothnia) (KRA)
  • There's sleep and hunger enough when you're young.

• Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä, Lapland) (KRA)
  • Hunger teaches a Laplander to shoot, for sure.

• Kyllä on kakku piältä kaanis, vuan akanoeta sisässä. (Pielavesi, Savonia) (KRA)
  • Or "Moni kakku päältä kaunis, silkkaa silkkoa sisältä."
  • "Many cakes are beautiful on the outside, but are nothing but husks/pettu on the inside."
  • Note: Silkko is a bread partly made from pettu, a flour substitute used as a last resort against starvation during famines.
  • Meaning: Appearances can be deceptive.

• Kyllä saatana tanssiin taivuttaa ja korttia lyömään opettaa. (Kangasniemi, Savonia) (KRA)
  • Satan will teach dancing and playing cards.

• Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi, Tavastia) (KRA)
  • Even frog is good food when you eat it without knowing.

• Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi, Savonia) (KRA)
  • The frost drives the pig back home.

• Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • The eye watches always ahead, but the poor nose is in danger.

• Kyllä Siperia opettaa. (Central Bothnia) (Helsingin Sanomat 19.2.1994)
  • Siberia will teach for sure.

• Kyllä vanha kissakin maitoo latkii. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • An old cat laps milk, too.

• Kylläp’on äkäsen kokin keittämee. (Savonia) (SMS)
  • For sure is cooked by an angry cook.

• Kylmä kahvi kaunistoa. (Kurkijoki, Karelia) (KRA)
  • Cold coffee makes more beautiful.

• Kylmä kuin ryssän helvetissä. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Cold as in the Russian's hell.

• Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto, Karelia) (KRA)
  • Cold is the home without father, even colder without mother.

• Kypsyy, sanoo Rasin Ville saunas. (Southern Bothnia) (SMS)
  • It bakes, said Ville Rasi in the sauna.

• Kyselee kuin entinen morsian. (Idman) (VKS)
  • Keeps asking like a former bride.

• Kysy menneenvuotista lunta! (Florinus) (VKS)
  • Ask about last year's snow!

• Kyttää kur ryssä vittua. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Has eyes on a cunt like a Russian.

• Kärkölästä on viis syltä helvettiin. (Vanaja, Tavastia) (HSP)
  • It's five yards from Kärkölä to hell.

• Kävelöö kun täi tervas. (Ylistaro, Southern Bothnia) (EPP)
  • Walks like a louse in tar.

• Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi, Tavastia) (KRA)
  • Poverty tells to live in a silent way.

• Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä, Southern Bothnia) (KRA)
  • The poor is poor in the hell as well, he must carry firewood under the rich people.

• Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa, Karelia) (KRA)
  • Poor man's hymns have two words.

• Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • You may become poor but not indecisive.
  • Notes: Means that one should have the mental wits to survive even with little material riches. Often said when one has come up on some clever stratagem.

• Köyhän kans on niin raskas puhua. (Kurikka, Southern Bothnia) (KRA)
  • It's so hard to talk with a poor man.

• Köysien puuttees nuatakin irti pirethän, sanoo Mäkelääsen akka tenaviansa. (Southern Bothnia) (SMS)
  • In the lack of ropes those are kept loose, said the wife of Mäkeläinen about her children.

L

• Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
  • The laws are enchanted by gifts.

• Laiha kun oravar raato. (Hollola) (PLK)
  • Thin like squirrel's carrion.

• Laihialainen ottaa anoppinsa häämatkalle, ettei morsian kulu. (Southern Bothnia) (JPK)
  • The man from Laihia takes his mother-in-law also to the honeymoon, so the bride would not wear out.

• Laps on isänsä näkönen, mutta ei tiijetä kuka isä on. (Savonia) (SMS)
  • The child looks like her/his father, but nobody knows who's the father.

• Laps vanhemma peil. (Karelia) (SMS)
  • Child the mirror of the parent.

• Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä, Tavastia) (KRA)
  • The truth can be heard from the lips of a child and a fool.
  • English equivalent: "Out of the mouths of babes and sucklings come all wise sayings."

• Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari, Central Finland) (KRA)
  • Children are fooled by telling that there are monsters around the corner.

• Laulamalla suru hävijeä. (Jämsä, Central Finland) (HSP)
  • The sorrow will disappear by singing.

• Lauletaan laulu kirijasta, jossa on lasiset kannet. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Let's sing a song from the book with glass cover.
  • Let's drink.

• Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Saturday has three goodies: sauna, porridge and boys."

• Leikkihän sijansa saa, sanoi Tuuloksen ämmä, kun sika nenän vei. (Asikkala, Tavastia) (KHM)
  • Play will get its place, said the old hag from Tuulos when a pig took her nose.

• Leipää lasten unessa on. (Kuhmalahti, Tavastia) (KRA)
  • There's bread in children's dreams.
  • English equivalent: Success is a journey not a destination.
  • "If you leave your art, the world will beat you back to it. The world has not an ambition worth sharing, or a prize worth handling. Corrupt successes, disgraceful failures, or sheeplike vegetation are all it has to offer. I prefer Art, which gives me a sixth sense of beauty, with self-respect: perhaps also an immortal reputation in return for honest endeavour in a labour of love."
  • George Bernard Shaw,Love Among the Artists (1900)
  • Kari Laukkanen; Pekka Hakamies (1978). Sananlaskut. p. 199. ISBN 978-951-717-166-3. 

• Lennäl lennäl leppäkerttu ison kivej juurie, siell on sin isäs, äites keittiä sullep puuroa. (Hollola) (PLK)
  • Fly fly ladybug under the big stone, there is your dad, your mom will cook porridge for you.

• Leoka kun epäjumalan kantapeä. (Kainuu) (SMS)
  • Chin like the heel of a heathen god.

• Liukas kum papin kulli. (Hollola) (PLK)
  • Slippery like the priest's dick.

• Lukea kuin piru Raamattua.
  • Read like the devil reads the Bible.
  • Explanation: To deliberately look for loopholes in order to follow the letter without following the spirit. Note: Based on the Bible (Luke 4:1-13, Matthew 4:1-11 and Psalms 91:11-12).
  • English equivalent: The devil can cite scripture for his purpose. (Shakespeare, The Merchant of Venice act 1, scene 3)

• Luojalla on ollunna kiire tuotai luuvvessaa. (Savonia) (SMS)
  • God was busy when creating that one.

• Luonto on kun kollikissalla. (Ähtäri) (KVL)
  • Is like tomcat by nature.

• Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
  • It's the nature that draws the woodpecker's fledgling to the tree.

• Lupas yhleksä hyviä ja kymmenen kaunist. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Promised nine goods and ten beauties.

• Luulo ei ole tiijjon väärti. (Heinlahti, Karelia) (MSA)
  • Belief can't compare with knowledge.

• Luuta ja nahkaa ja vähän törkyä välis. (Hollola) (PLK)
  • Skin and bones and a little dirt between.

• Luvates menöö aika. (Ylihärmä, Southern Bothnia) (KRA)
  • The time goes promising.

• Lyhyeltä virsi kaunis. (Nordling) (VKS)
  • The short hymn beautiful.

• Lyö kun vierasta sikkaa. (Ähtäri) (KVL)
  • Beats like an unfamiliar pig.

• Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi, Savonia) (KRA)
  • Go to talk with a fool, so you'll know your habits.

• Lähti kuin kuppa Töölöstä. (Heikki Paunonen: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000)
  • Left like syphilis from Töölö. (In Helsinki the sexually transmitted disease hospital moved from Töölö area to Kumpula)

• Länsi ilman haltija. (Tampere, Tavastia) (HSP)
  • West the sprite of the air.

M

• Maantie on kova kävellä. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • The road is hard to walk.

• Maassa maan tavalla. (Oravainen, Southern Bothnia) (KRA)
  • In a country according to its customs.
  • English equivalent: When in Rome, do as the Romans do.

• Maasta matalakin ponnistaa. (Keuruu, Central Finland) (KRA)
  • Even the smallest will take off of the ground.
  • English equivalent: "Out of little acorns (grow mighty oaks)."

• Makkaa kun karhu pesässään. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Lies like a bear in its hole.

• Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi, Savonia) (KRA)
  • A worm-infested turnip is sweet, salt-free, the one that a mouse has bitten.
  • Note: "Tuima" has conflicting meanings depending on dialect. In certain dialects it means food without salt; in other dialects the meaning transforms to "fierce". In context, the proverb is saying "spoiled goods are unpalatable", which is not obvious even to native Finnish speakers. If the emphasis is placed on "makkee" (sweet), the meaning reverses to say "spoiled goods are better than nothing".

• Men ninkun olis ollum mahanalusta jalkoja täys. (Hollola) (PLK)
  • Ran like having the bottom of the belly full of feet.

• Menie kirvietäm mettiej ja kirjatak kirkkuo. (Hollola) (KSJ)
  • Went without axe to the forest and without book to the church.

• Mennee niin, että pää kolomantena jalakana. (Ähtäri) (KVL)
  • Runs like having the head as the third foot.

• Meri ottaa ja meri antaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Sea takes and sea gives.

• Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Forest gives what forest has.

• Metällä on korvat ja järvellä silimät. (Sumiainen, Central Finland) (KRA)
  • Forest has ears and lake has eyes.

• Mie olen itte ja muut vasta sitte. (Lapland) (SMS)
  • I am myself and the others only after me.

• Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola, Uusimaa) (KRA)
  • A husband has two days of joy: bringing his bride to home and bringing her to grave.

• Mies ku suuttuu, ni maaki muuttuu. (Lavansaari, Karelia) (KRA)
  • When the man gets angry the world will change.

• Mies on kala, nainen kalastaja, rakhaus on koukku ja avioliitto on paistinpannu. (Lapland) (SMS)
  • Man is a fish, woman a fisher, love is the hook and marriage is the frying pan.

• Mies on kuv viirunsalko. (Hollola) (PLK)
  • The man is like a flagstaff.

• Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa, Tavastia) (KRA)
  • Man is wife's head, eats what she has left.

• Mihkäs huamena on kuttuttuv valehtelemaa? (Hollola) (PLK)
  • Where tomorrow I'm invited to lie?

• Mikä laulain (röpöttäin) tulloo, se viheltäin männöö. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • What comes singing, leaves whistling.
  • English: Easy come, easy go.

• Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät kissat. (Terijoki, Karelia) (KRA)
  • The bird that sings early gets eaten by cats.

• Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • What would kill the bad; God doesn't want him, and the devil is not in a hurry.
  • Notes: Often given as a philosophical or mildly ironic reply to a query on how one is faring.

• Millane emo, sellane tytär.
  • Such mother, such daughter.
  • English equivalent: Like mother, like daughter.
  • Meaning: Daughters may look and behave like their mothers. This is due to inheritance and the example observed closely and rarely.
  • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 

• Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • What one learns while young, one masters when old.

• Minkä taakseen jättää sen eestään löytää. (Heinlahti, Karelia) (MSA)
  • What you leave behind, you will find in front of you. ("A belt", said one child)
  • English equivalent: "What comes around, goes around."

• Minkälainen isä, sen lainen poikakin.
  • Such father, such son.
  • English equivalent: Like father, like son.
  • Meaning: Sons may look and behave like their fathers. This is due to inheritance and the example observed closely and daily.
  • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 

• Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa. (Hollola) (KRA)
  • I've got as much money as I've done bad.

• Minä kans, sano pikkusonni. (Hollola) (PLK)
  • Me too, said the little bull.

• Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA)
  • Where else would the fly be than in horse's arse?

• Mistäs seppä puukon saa? (Hollola) (PLK)
  • From where gets the blacksmith the knife?

• Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki, Uusimaa) (KRA)
  • From where came that pighead to the poor man's cabbage?

• Mittumaariasta päivät lyhenee. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • From Midsummer the days get shorter.

• Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist? (Rymättylä, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Why is the man from Luoto in the church, just sleeps and dreams of herrings?

• Mitä piänee herra, sen piruut. (Nurmo, Southern Bothnia) (EPP)
  • The smaller the master the more devilish.

• Mitä suuremp herra, sen suuremp narri. (Hollola) (PLK)
  • The bigger master the bigger clown.

• Mitä usijamp kokki, sitä huonomp soppa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • The more cooks the worse soup.

• Mitäs sit olis yhlen suruna kuv voi ollam monen ilona? (Hollola) (PLK)
  • Why to be a sorrow to someone when you could be a joy to many?

• Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
  • Man is always a man even if he had the size of a rooster.

• Miäs syä, miäs jua, miäs se on ku rahan tua. (Uusimaa) (SMS)
  • Man eats, man drinks, man is who brings the money.

• Muilem musta miv valkeai. (Hollola) (PLK)
  • The others' black my white.

• Murjottaa ku ahven merrassa. (Viitasaari, Central Finland) (HSP)
  • Sulks like a perch in the fish trap.

• Musta mylläri ja valkoonen seppä on Jumalan edes kauhistus. (Teuva, Southern Bothnia) (KRA)
  • Black miller and white blacksmith are shocking in front of the God.

• Muurari on rehellinen miäs, ei syä savia eikä varaasta tiiliä. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
  • The mason is an honest man, he doesn't eat mortar and does not steal bricks.

• Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä, Central Finland) (KRA)
  • The miller has a fat pig, but I've no idea by whose grain it is fed.

• Myrkkyä viina leivätä. (Parkano, Tavastia) (KRA)
  • Poison is booze without bread.

• Mänie kun suittitoin ori. (Hollola) (PLK)
  • Went like a stallion without bridle.

• Mänie ninkun olis tulta takapuoles. (Hollola) (PLK)
  • Went like having fire in the arse.

N

• Naama kun Naantalin aurinko. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Face like the sun of Naantali. (Naantali is one of the sunniest cities in Finland)

• Naama kun täyskuu. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Face like the full moon.

• Naama on niinku pakanamaan kartta. (Kurikka, Southern Bothnia) (EPP)
  • The face is like the map of a pagan land.

• Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö, Tavastia) (KRA)
  • Two streets in Naantali, on the other walk the pigs when it rains, on the other the bourgeois people when it shines.

• Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • The neighbor teaches the neighbor to live at home.

• Nahkurin orsilla tavataan. (Tuntematon Sotilas)
  • We'll meet at tanner's beams.

• Nainnu mies ei o hulluu paremp. (Iitti, Tavastia) (KRA)
  • Married man ain't better than a fool.

• Naisen miel, koeran pier. (Liperi, Karelia) (KRA)
  • Woman's mind, dog's fart.

• Naista ja moottoria ei tule koskaan täysin tuntemaan, sano Savolan Oskari. (Ähtäri) (KVL)
  • You'll never completely know the woman and the motor, said Oskari Savola.

• Nenä kuin Betlehemin portinpylväs. (Vilppula, Tavastia) (HMK)
  • Nose like the gate's pillar in Bethlehem.

• Nii o köykys ko kolme numero. (Karelia) (SMS)
  • Hunched like number three.

• Niihä se kävi kun piispan tappo. (Ähtäri) (KVL)
  • It went like the killing of the bishop.
  • Henry (bishop of Finland)

• Niihän se on kum päätä kiveen tunkis. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • It's like cramming head into a stone.

• Niin hiano, ette piaruansak kuule. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • So snob that he doesn't hear his fart.

• Niin makaa, kuin petaa.
  • Translation: One sleeps like one makes his bed.
  • Translation: Actions have consequences.
  • English equivalent: As you sow, so shall you reap/You reap what you sow.  You've made your bed, now lie in it.
  • Kara. Orvokkini tummasilmä. Marita Kaatrala. p. 150. 

• Niin meni kun tuhka tuuleen. (Ähtäri) (KVL)
  • It went like ashes to the wind.

• Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
  • Translation: The forest answers in the same way one shouts at it.
  • English equivalent: The world you get is the world you give away, What goes around comes around or You reap what you sow. The proverb refers to the echo that the treeline produces.
  • Lehtinen (2006). Postcolonialism, multitude, and the politics of nature: on the changing geographies of the European north. University Press of America. p. x. ISBN 1 . 

• Niin on hyvvää, että vie kielen mennessään. (Ähtäri) (KVL)
  • It's so good that it takes the tongue with it.

• Niin se meni kun kuumille kiville. (Ähtäri) (KVL)
  • So it went like on hot stones. (Water in sauna)

• No, jo se nyt myrkyn lykkäs. (Ähtäri) (KVL)
  • Well, he/she really gave the poison.

• No nyt on maalima lävellä ja kaikki ihimiset sen läven keskellä. (Ähtäri) (KVL)
  • Well, now is the world at the hole and all the people in the middle of that hole.

• No sill om piessä muutakiin kun täitä. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Well, her/his head has something else than lice.

• Nukkuu ku härski silli. (Suoniemi, Tavastia) (KRA)
  • Sleeps like a rancid herring.

• Nukkuva ei tee syntii. (Ingria, Toksova) (KRA)
  • The sleeping one does not sin.

• Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä, Tavastia) (KRA)
  • Young man's mind and April's snow.

• Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi, Central Finland) (KRA)
  • Whilst childhood the rod has to be bended.
  • Notes: Good manners or other traits have to be taught at young age.
  • English equivalent: "Bend the tree while it is young."

• Nuttu nurin, onni oikein. (Orimattila, Tavastia) (KRA)
  • Tunic overturned, luck right.
  • Translation: "Inside out turned tunic, right way turns your luck."
  • Notes: This is a common superstition. It is considered good luck if one completely innocently puts on ones shirt or coat inside out in error when dressing up. Should be noted that it is not considered valid if one does it consciously. The idea is perhaps that when one is doing things without being too self-conscious, instinctively, things will go more smoothly.

• Nyrkki on laki, sano Savolan Ville. (Ähtäri) (KVL)
  • The fist is the law, said Ville Savola.

• Nyt mennään eikä viijestoista päivä. (Ähtäri) (KVL)
  • Now we'll go and not the fifteenth day.

• Nyt on elokuu ja minä olen viljaa. (Juice Leskinen, Syksyn sävel)
  • It's August now and I am grain.

• Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari, Central Finland) (KRA)
  • Is now the right time to bring hay, when the cow is already dead?

• Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki, Northern Bothnia) (KRA)
  • Hunger and sleep are poor man's goodies.

• Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula, Tavastia) (KRA)
  • Hunger is good cook.

• Nälkähistä ei naurata. (Koivisto, Karelia) (KRA)
  • The hungry man doesn't laugh.

• Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Pretty girls, nice daughters, but from where do the mean women come?

• Nätti ku sika pienenä. (Savonia) (SMS)
  • Pretty like a pig when little.

O

• O häppemätönen ko ruattalainen taevam portil. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Has no shame like a Swede at the gate of heaven.

• Ohal lupa kysyä, vaikkei vara ostaa. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • You have permission to ask 'though you can't afford to buy.

• Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. (Hollola) (KRA)
  • Oho! is a Tavastian's apology and the preface of a pig.

• Oikeen tuloo ittiänsä ikävä, sanoo Laihian flikka kun peilinsä särki. (Southern Bothnia) (JPK)
  • I really miss myself, said the girl from Laihia when she broke her mirror.

• Oikei tulj suu hyvämakujseks ko sai haastaaksei siu kansais. (Karelia) (SMS)
  • Really got my mouth taste good when I talked with you.

• Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva, Southern Bothnia) (KRA)
  • In a ditch is the drunken man's motel.

• Olem mää kauneempi sinuu enempi kun sää sikkaa. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • I'm more beautiful than you compared to a pig.

• Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa. (Hollola) (KRA)
  • Am I the same woman who just came in, said the woman from Asikkala when she had come through the other door to the same shop.

• Olet kuin kukkain nokkosten keskel. (Hollola) (PLK)
  • You are like a flower in the middle of nettles.

• Olokaa pojat miehiä miesten joukossa, mutta susia koirain. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Be boys men among men but wolves among dogs.

• Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Beer is how it's done, but bread is like God gives birth to it.

• Oma apu, paras apu. (often without comma) (Hämeenlinna, Tavastia) (KRA)
  • One's own help [is] the best help.
  • Helping yourself is the best way to help yourself.
  • English equivalent: Heaven helps those who help themselves.
  • Meaning: When you're in trouble, no one else but you can probably improve your situation at all or as well as you. Sometimes: When in trouble, everyone should first of all do their best to improve their situation by themselves.
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 150. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Sanderson, Parviainen (2004). Oma apu paras apu. Harlequin. 

• Oma kehu haisee. (Hämeenkyrö, Tavastia) (KRA)
  • Self-praise is no recommendation.'
  • English equivalent: Don't blow your own horn.

• Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
  • Other land blueberry; own land strawberry.
  • Translation: "Foreign places are nice enough, but home is sweeter."
  • English equivalent: "There's no place like home."

• Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Own mouth is closer than the mouth of your backpack.

• Oma tupa, oma lupa. (Naantali, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • "Your own living room license."
  • Translation: "One's Own Cabin, One's Own Freedom."
  • Meaning: When you have your own property, you are your own boss.

• Omat lapset hyvät lapset, lastellapset kultalapset. (Hollola) (PLK)
  • Own children the good children, grandchildren the golden children.

• Omatunto kun torpan tunkio. (Ähtäri) (KVL)
  • Conscience like the dunghill of the house.
  • "Conscience is the inner voice that warns us somebody may be looking."
  • H.L Mencken, A Mencken Chrestomathy (1949)

• Omena ei kauas puusta putoa.
  • English equivalent: The apple does not fall far from the tree.
  • Meaning: Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents.
  • Strauss, Emanuel (1994). Dictionary of European proverbs (Volume 2 ed.). Routledge. p. 488. ISBN 0415096243. 
  • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 

• On ahlast ku maailmah tulles. (Uusimaa) (SMS)
  • It's tight like coming to the world.

• On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee, Karelia) (KRA)
  • The teeth are happy when the lips are laughing.

• On hiljaa ku jumalankuva. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Is quiet like a picture of god.

• On ikävää kum mustalaisel kirkos. (Hollola) (KRA)
  • Bored like a Gypsy in the church.

• On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • It's party when it's party, so, wife, fry another herring!

• On juur kun Raision kirkon seinästä revästy piru. (Lempäälä, Tavastia) (KHM)
  • Looks just like a devil ripped off the wall of the church of Raisio.
  • English equivalent: "Look like something the cat brought/dragged in."
  • Source: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0b438f4f-2a04-4988-8910-d704f9224b4d

• On kova raittiusmies: se koittaa juomal hävittiäv viinam maalimast. (Hollola) (PLK)
  • Is a true temperance man: he tries to destroy the booze from the world by drinking.

• On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (KRA)
  • Looks like a runaway from the gravedigger.

• On ku härkä yhtä työtä varten. (Lapland) (SMS)
  • Is like an ox for one job.

• On ku kolomasti apinaa vaehettu ja joka kerta hävinnä. (Savonia) (SMS)
  • Is like having changed three times into an ape and lost every time.

• On kun olis seipiän nielly. (Hollola) (PLK)
  • Is like having swallowed a pole.

• On kun olis yhlem miähen syännyj ja toista miälis. (Hollola) (PLK)
  • Is like having eaten one man and wanting another.

• On kun sika satula seläs. (Hollola) (PLK)
  • Is like a pig with saddle on its back.

• On kun ukkoser repimä pirurraato. (Hollola) (PLK)
  • Looks like the devil's carcass ripped open by the thunderstorm.

• On köyhä kun kirkor rotta. (Hollola) (PLK)
  • Is poor like the rat of the church.

• On lämmin kun äilen syli. (Satakunta) (SMS)
  • Is warm like mother's lap.

• On niim pitkä ettei pieruaan kuule. (Hollola) (PLK)
  • Is so long that doesn't hear his own fart.

• On niin kylmä, että kus kaarellej jäätyy. (Hollola) (PLK)
  • It's so cold that pee freezes into a curve.

• On nälkä, n’etta sualet huutaa. (Southern Bothnia) (SMS)
  • So hungry that the intestines shout.

• On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Got so much money, that dogs won't piss on my feet.

• On siinä muutakin mustaa, ei vain kärpäsen sontaa. (Ähtäri) (KVL)
  • There's something else black, not only fly's shit.

• On taottava silloin kun rauta on kuuma.
  • Iron must be forged when it is hot.
  • English equivalent: "You should hammer your iron, while it is glowing hot; Strike while the iron's hot."
  • Willstedt (2011). Iran. Books on Demand. p. 16. ISBN 1 . 

• On vähäkin tyhjää parempi.
  • Little is better than nothing.
  • English equivalent: "Better a lean jade than an empty halter."
  • English equivalent: "Beggars can't be choosers."
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 183. ISBN 1 . 

• Onhan pirullakkiin ystäviä. (Hyppälä, Karelia) (MSA)
  • The devil has friends, too.

• Onni miestä, jalat jänistä. (Ähtäri) (KVL)
  • Luck for man, feet for hare.

• Onni on miehen perämies. (Turtola, Lapland) (KRA)
  • Luck is man's mate.

• Opeta ensin ittes, sittev vasta toista. (Hollola) (PLK)
  • Teach yourself first, after that another.

• Oppija ikä kaikki. (Taipalsaari, Karelia) (KRA)
  • [To] learn [through] whole life.
  • English equivalent: "Live and learn."

• Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo! (Liperi, Karelia) (KRA)
  • Just wait, frost, the summer will come!
  • English equivalent: It is a long lane that has no turning.

P

• Pa akka (lapsi/tyhmä) asialle, me itte perässä. (Tampere, Tavastia) (KRA)
  • Send a wife (child/fool) to do your errands, go after yourself.
  • Translation: "You can't trust that a job will be done properly unless you do it yourself."
  • Notes: Used to reprimand someone who has failed in something, usually not a child.
  • English equivalent: "Never send a boy to do a man's job."

• Paha saa palkkansa.
  • Evil will get its share(/pay).
  • English equivalent: Harm watch is harm catch.
  • Bolte, Krohn, Olrik, Tiedeakatemia, Sydow, Fellows (1985). FF Communications. Suomalainen Tiedeakatemia.. p. 187. ISBN 1 . 

• Paha tie ja laiska hevoi. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Bad road and lazy horse.

• Painu se Titanikkii. (Paltamo, Kainuu) (SPS)
  • Even the Titanic sank.

• Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki, Karelia) (KRA)
  • It has to go in 'cause we're married.

• Paljom porua ja vähäv villoja. (Hollola) (PLK)
  • A lot of crying and only a little wool.

• Panen vastalauseen, sano hiiri kissalle. (Kainuu) (SMS)
  • I protest, said the mouse to the cat.

• Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea, Karelia) (KRA)
  • Priest is like a signpost, shows where to go, but stays there himself.
  • English equivalent: Bells call others but do not enter themselves.

• Paree vanahan parran alla, kun nuoren vallan alla. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Better under an old beard than under a young's rule.

• Paremp laiha sopu kun lihava riita. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • Better a bony agreement than a fat disagreement.
  • Notes: A meager deal which both parties agree with is better than a good deal where the other party is left discontent. Don't make enemies when doing business.

• Paremphan viina päässä kuin rumassa putelissa. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Better booze in the head than in an ugly bottle.

• Parempi karvas totuus kuin makea valhe.
  • Better a bitter truth than a sweet lie.
  • English equivalent:  An honest 'no' is better than an insincere 'yes'.
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 188. ISBN 1 . 

• Parempi olla parjaamatta porsasta pientareella. (Kouvola, Kymenlaakso)
  • Better not to insult the pig by the road.

• Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio, Lapland) (KRA)
  • Better to sell than buy time.

• Parempi on mennä sateella kirkkoon, kun poulalla helvettiin. (Tuulos, Tavastia) (KRA)
  • Better to go to church when it rains than to hell when it shines.

• Parempi paha valheena. (Pielisjärvi, Karelia) (KRA)
  • Evil is better as a lie.

• Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Better one hazel grouse in the bag, than ten on the branch.
  • English equivalent: A bird in the hand is worth two in the bush.
  • Meaning: Something you have for certain now is of more value than something better you may get, especially if you risk losing what you have in order to get it.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 28. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 29 July 2013. 
  • András Dugonics (1820). Magyar példa beszédek és jeles mondások. Grünn Orbán. p. 23. Retrieved on 29 July 2013. 
  • Burger (2007). Phraseologie: Ein Internationales Handbuch Zeitgenössischer Forschung. W. de Gruyter. p. 749. ISBN 1 . 

• Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä. (Kuusamo, Northern Bothnia) (SPS)
  • Better a known harm than an unknown benefit.
  • English equivalent: Better the Devil you know.

• Parempi yksi sana kuin yhdeksän. (Europaeus) (VKS)
  • Better one word than nine.

• Parran alta löytie paraam mieheh. (Hollola) (PLK)
  • The best man is found under the beard.

• Parree oma kaema kun vennon vieras. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Better own namesake than a completely stranger.

• Parta kasvaa ja mies voi hyvi. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Beard grows and the man is well.

• Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Shit in the living, worm in the dead.

• Paska on talonpojan kultaa. (Himanka, Northern Bothnia) (KRA)
  • Shit is peasant's gold.

• Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere, Tavastia) (KRA)
  • "The pot reproaching the kettle, the side of both is black."
  • English equivalent: "The pot calling the kettle black."
  • "Some hypocrites and seeming mortified men, that held down their heads, were like the little images that they place in the very bowing of the vaults of churches, that look as if they held up the church, but are but puppets."
  • Attributed to Dr. Laud by Francis Bacon, Apothegms, No. 273 (1674)

• Peili se pilaa hyvänkin miehen. (Kuhmo, Kainuu) (KRA)
  • The mirror spoils even the good man.

• Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • Penny is money, and when there's two it chinks.

• Perse on aina takana. (Porthan) (VKS)
  • The ass is always behind.

• Peätä joukko kaepoo. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • Head's what the gang needs.

• Pieni vale puhheen kaunistaa. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • A tiny lie makes the speech more beautiful.
  • English equivalent: A tale never loses in the telling.

• Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi, Lapland) (KRA)
  • Herrings are quite small to be served at Christmas dinner.
  • Notes: Observing a lack of resources.

• Pieru on paskan postimies. (Viitasaari, Central Finland) (KRA)
  • Fart is the postman of shit.

• Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
  • The rowan will not carry two loads.
  • Notes: An adage expressing the superstition that one may predict how much snow the next winter will have, from the amount of berries on the rowan tree.

• Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa, Satakunta) (KRA)
  • It's bad to be a housemaid, worser to be a housemaids' housemaid.

• Pikkunen ja nätti kuin taivaan napa. (Northern Bothnia) (SMS)
  • Little and pretty like the heaven's navel.

• Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo, Lapland) (KRA)
  • The little devils are the worst in hell, too.

• Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Mockery hurts own ankle.

• Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki, Northern Bothnia) (KRA)
  • Darkness does not bite, it just sniffs a bit.

• Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula, Uusimaa) (KRA)
  • In the darkness all people are equally pretty.

• Piru on hyvä taijemaalari. (Ähtäri) (KVL)
  • Devil is a good painter.

• Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki, Central Finland) (KRA)
  • The devil is poor for sure, 'cause it has no soul.

• Pistä vain totena liiviisǃ (Ähtäri) (KVL)
  • Just put it in your vest as a truthǃ

• Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula, Uusimaa) (KRA)
  • Long cry after joy.

• Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen, Central Finland) (KRA)
  • Time is long for the one who waits.

• Pitää kiirutta, ninkun olis tuli hännän alla. (Tuulos, Tavastia) (KST)
  • Hurries like having fire under the tail.

• Pitää olla kokoo ja näköö, jos täs mailmas tahtoo nählyks tulla. (Uusimaa) (SMS)
  • One must have size and look to be seen in this world.

• Piä möly mahassas! (Ähtäri) (KVL)
  • Keep the noise in your stomach!

• Piänenee kun pyy mailmanlopun elellä. (Tuulos) (KST)
  • Gets smaller like a grouse before the end of the world.

• Piäni kivi reen kaataa. (Sahalahti, Tavastia) (HSP)
  • A small stone tips the sleigh over.

• Pohojanmaalla viisaus asuu vanahoos naisis, mutta miähis, niis on hulluus. (Southern Bothnia) (EPV)
  • In Bothnia the wisdom lives in old women, but men, they have madness.

• Pois pois pollarin tieltä, pollar kulkie keskel tietä! (Hollola) (PLK)
  • Away away off the police's way, the police goes middle of the roadǃ

• Porista ei pääse tappelemata eikä Tampereelta ilman muijaa. (Tampere, Tavastia) (HSP)
  • You can't get rid of Pori without fighting and of Tampere without a woman.

• Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KRA)
  • Speaks outside his teeth.

• Puhtaus on pual ruakka. (Perniö, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • "Cleanliness is half a meal."
  • Translation: "Keeping yourself and your food clean, you'll get more from it."
  • English equivalent: "Cleanliness is next to godliness.

• Puhuu mitä sylki suuhut tuo. (Hollola) (KRA)
  • Talks what spit brings to mouth.

• Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Also the pig could speak German if it had a little longer lower lip.

• Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (KRA)
  • Red like the backwall of hell.

• Purevalla koiralla on rikkinäinen nahka. (Hartola, Tavastia) (KRA)
  • The biting dog has broken skin.

• Puukkoo se on härmälääsen ystävä, sanoo Prännin Erkki. (Southern Bothnia) (SMS)
  • Knife is the friend of the man of Härmä, said Erkki Pränni.

• Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila, Satakunta) (KRA)
  • The man without knife is like a whore without cunt.

• Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Porridge is food for the toothless.

• Puuttuva rengas ihmisen ja apinan välillä olemme me. (Rolf Arnkil) (SSSK)
  • The missing link between an ape and a human are we.

• Päivällä on silmät, yöllä korvat. (Florinus) (VKS)
  • Day has eyes, night ears.

• Pää tulloo vetävän kätteen. (Heinlahti, Karelia) (MSA)
  • The end comes to the hand of the puller.

• Pääskynen päivän lämmittää. (Askola, Uusimaa) (KRA)
  • Swallow warms up the day.

R

• Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Money helps 'till the gate of hell.

• Raha meniä rahan luo. (Koski Hl., Tavastia) (KRA)
  • Money goes to money.

• Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (KRA)
  • Money talks Russian and the Russian says "njet".

• Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • The money marries the daughter even if she had an eye in the middle of forehead.

• Rahaa tulie ovist ja ikkunoist! (Hollola) (PLK)
  • Money comes in from doors and windows!

• Rahal silmii ei ole. (Ingria, Tyrö) (KRA)
  • Money hasn't eyes.

• Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho, Tavastia) (KRA)
  • With money one gets, with a horse one goes.
  • Notes: This is a slightly ebullient phrase used to indicate that one is a person of no small means, and willing to pay the price.

• Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • The money and fortune will be drunken up soon, but the begging goes on forever.

• Raja se on raittiuvellakii. (Mikkeli, Savonia) (KRA)
  • Even abstinence has its limit.

• Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
  • A beloved child has many names.
  • Vaananen (2012). Finnish Proverbs. Penfield Books. ISBN 978-0-941016-73-5. 

• Rakkaus on kun rotan häntä. (Uusimaa) (SMS)
  • Love is like the rat's tail.

• Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • Love makes blind, marriage opens eyes.

• Rakkautta se vaan on, sano mies kum muija kirviel heitti. (Hollola) (PLK)
  • It's only love, said the husband when wife threw an axe.

• Raskas tyä vaatii raskaat huvikki. (Suoniemi, Tavastia) (KRA)
  • Hard work demands hard amusements.

• Reisuss om monta mutkaa. (Hollola) (PLK)
  • The journey has many curves.

• Rikas pestäär rahalla, köyhä hiellä. (Suoniemi) (KRA)
  • The rich is washed with money, the poor with sweat.

• Rikastumiist nuorellep parillet tietie, jos hiäpäivänä sataa. (Hollola) (PLK)
  • It means riches to the young couple if it rains on the wedding day.

• Rikkautesav voi salata, mut köyhyyttiän ei voi. (Hollola) (PLK)
  • You can hide your wealth but not your poverty.

• Rohkia rokan syöp, kainu ei saa kaaliakkaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • A brave man eats the soup, a shy won't even get cabbage.
  • Notes: Used to motivate someone to do a certain thing.

• Roskaa or raha onner rinnal. (Hollola) (PLK)
  • Trash is the money compared to happiness.
  • English equivalent: Wealth rarely brings happiness.

• Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA)
  • Swedish iron, hemp of Riga, English tools and fish waters of Kemi and the meadows of Liminka and Russian gold are the best in the world.

• Rukkiista se paras leipä tullee. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • The best bread is made of rye.

• Ryssä on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (KRA)
  • A Russian is next to human of the animals.

• Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • A Russian is a Russian even if fried with butter.

• Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
  • A Russian's "soon" is three years.

• Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KRA)
  • A drink makes the man a new man, and this man wants a drink also.

• Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Ingria, Tyrö) (KRA)
  • You may drink one drink, but the second is from Satan.

• Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto, Northern Bothnia) (KRA)
  • A snotnose may grow up to be a man; but he who laughs without cause, never.
  • Translation: The mocked may grow up to dignity, but the mocker will never outgrow his juvenile behaviour.

S

• Saapas näkkee, mitä suutari tekkee. (Ähtäri) (KVL)
  • The boot sees what the shoemaker is doing.

• Saat mennä niin pitkälle kun pippuri kasvaa. (Ähtäri) (KVL)
  • You may go as far as pepper grows.

• Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki, Northern Bothnia) (KRA)
  • The woman may bite even without teeth.

• Sakeamp ov ver kuv ves. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Blood is thicker than water.

• Sama jos muurille puhus. (Ähtäri) (KVL)
  • It's the same as talking to the wall.

• Sama se on saunalle, vaikka riihi pallaa. (Ähtäri) (KVL)
  • It's the same to the sauna if the drying barn burns.

• Sammuttamalla lampun saa valaisevan esimerkin pimeydestä. (Olli) (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • By switching off the lamp you'll get an enlightening example of darkness.

• San ny yks makja sana, sanos poik. – Siirap, vastas flikk. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Say now one sweet word, said the boy. - Molasses, answered the girl.

• Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli, Southern Bothnia) (KRA)
  • A man by his word, an ox by its horn.

• Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (KRA)
  • Do you say something or is the wind wiggling your lips?

• Sanomata jäänt sana riian lopettaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • The unspoken word will end the quarrel.

• Santerille sakot ja vainaja linnaan, sano Santeri. (Ähtäri) (KVL)
  • Fine for Santeri and the dead to jail, said Santeri.

• Sattuuhan sit paremmiskin perheis. (Hollola) (PLK)
  • It happens in the better families, too.

• Sauna köyhän apteeki. (Teuva, Southern Bothnia) (KRA)
  • Sauna is the poor man's drugstore.

• Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • In sauna you must behave like in church.

• Se ensin tehhään, mikä vähimmin auttaa. (Ähtäri) (KVL)
  • That's done first what helps least.

• Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • The dog will howl, which is hit by the stick.
  • Notes: Used, when someone reacts to accuses that were not directed against this person in particular.
  • English equivalent: "If the shoe fits, wear it." or "The lady doth protest too much."

• Se kulukee valeen kengissä. (Ähtäri) (KVL)
  • He walks in the shoes of lies.

• Se loppuu lyhyeen kun kanan laulu. (Ähtäri) (KVL)
  • It ends quickly like the hen's singing.

• Se men sit tietä kum pitkäks sanotaa. (Hollola) (PLK)
  • He took the road called long.

• Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari, Karelia) (KRA)
  • The man in mast, the hasty on deck.

• Se olj hyvä mies elläessä, viela paremp kuoltuvaa. (Savonia) (SMS)
  • He was a good man alive, even better dead.
• La satire ment sur les gens de lettres pendant leur vie, et l'éloge ment après leur mort.
  • "Satire lies about literary men while they live and eulogy lies about them when they die."
  • Voltaire, Lettre à Bordes (10 January 1769).

• Se om mammav villakopas kasvannu. (Hollola) (PLK)
  • He has grown in mom's wool basket.

• Se on huono isä, joka ei tee parempaa poikaa kun on ihte. (Ähtäri) (KVL)
  • He's a lousy father who doesn't make a better son than himself.

• Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (KRA)
  • It's like mosquito's shit in the Baltic Sea.

• Se on kun sulaa voita ja kermaa. (Hollola) (PLK)
  • It's like melted butter and cream.

• Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko. (Hollola) (KRA)
  • It's the sign of poverty when there's no money, said the old man from Hollola.

• Se on lujassa kun perisynti. (Ähtäri) (KVL)
  • It's stuck like original sin.

• Se on turhaa komeutta, että työmiehell on kaks silmää. (Hollola) (PLK)
  • It's too beautiful that the workingman has two eyes.

• Se on vanha Härmän laki, josta ei tykätä, se tapethan. (Southern Bothnia) (SMS)
  • It's the old law of Härmä, the one you don't like will be killed.

• Se parraiten nauraa, kuka viimeks nauraa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Who laughs last, will have the best laugh.

• Se se vasta oekee vale on, jota kaekki uskoo. (Savonia) (SMS)
  • That's a true lie that all believe.

• Se tietie pahaa kun näkie unta hopeast. (Hollola) (PLK)
  • It means bad when you dream about silver.

• Se vasta kala oj joka kaukaa tuolaa. (Hollola) (PLK)
  • That's the fish that's brought from far.

• Se vasta mies on, jota vaimmo sekä pelekää että rakastaa. (Satakunta) (SMS)
  • That's the man whom the wife both fears and loves.

• See äi oo kova jehu, se kiro viäl vanhanaki. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • That man is a tough guy, he swears even as old.

• Sehän nym menie vaikka kissar ristiäisii. (Hollola) (PLK)
  • He/she would go even to the christening of a cat.

• Seinilläkin on korvat ja metsillä silmät. (Vilppula, Tavastia) (KRA)
  • Walls have ears and forests eyes.
  • English equivalent: fields have eyes, and woods have ears.

• Seisoo niinku kyrpä häisä. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Stands like dick at the wedding.

• Seisuo kum puujumala. (Hollola) (KRA)
  • Stands like wooden God.

• Sellasia poikia ei kasva joka oksalla. (Ähtäri) (KVL)
  • That kind of boys don't grow on every branch.

• Sen on käynnyp pillu pieneks kun sären silmä. (Hollola) (PLK)
  • Her cunt has changed as little as roach's eye.

• Sian loppu on makkaran alku. (Hiitola, Karelia) (HMK)
  • The end of a pig is the beginning of a sausage.

• Siel ollaan kaikki yhtäläisie, sano haulankaivaja. (Hollola) (PLK)
  • There we are all equal, said the gravedigger.

• Siell on ku herran kukkaros. (Hollola) (PLK)
  • There's like in the Lord's clover.

• Siellä hyvä missei meitä. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • There's good where we aren't.

• Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä. (Hämeenlinna, Tavastia; Vexi Salmi)
  • There are fleas, bedbugs, lice, among flaxen-haired children.

• Siellä silmä, missä kulta. (Koski Hl., Tavastia) (KRA)
  • There's the eye, where's the gold.

• Sieltähän tullee puhetta kun kopasta ja joka reijästä. (Ähtäri) (KVL)
  • From there comes talk like from box and every hole.

• Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola, Tavastia) (KRA)
  • Mushrooms are for masters and berries for birds.

• Siin mies, mis mainitaan. (Savitaipale, Karelia) (KRA)
  • There's the man where mentioned.

• Siin on kans yks Jumalam mielharmi. (Hollola) (PLK)
  • There's one of God's favourite harms.

• Siinä paha kussa mainitaan. (Kempele, Northern Bothnia) (KRA)
  • There's evil where mentioned.

• Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila, Tavastia) (KRA)
  • One talks about what one does not have.

• Siitä tiäthän, jotta Laihialla olhan, kun on vessapaperia pyykkinarulla kuivamas. (Southern Bothnia) (JPK)
  • You know you're in Laihia when toilet papers are drying on the clotheslines.

• Sika on köyhän seästöpankki. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Pig is poor man's bank.

• Sikakin tuntee ruokkijansa, mutta ei häjy ihimine. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Even pig knows its feeder but a mean man not.

• Silimä herra, mieli kuningas. (Sotkamo) (KRA)
  • Eye the master, mind the king.

• Sill ei onnee, jolla ei kovvoo syöntä. (Sotkamo) (KRA)
  • The one who hasn't cold heart hasn't luck.

• Sill oj jokiir ruuvvi löysäl. (Hollola) (PLK)
  • He's got a screw loose.

• Sill oj järki terävä kum partaveitti. (Hollola) (PLK)
  • His/her sense is sharp as razor.

• Sillä on peukalo keskellä kämmentä. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • His/her thumb is the middle of the palm of hand.
  • English equivalent: He's all thumbs.

• Simo ol sillon sillan alla kun muita poikia muokattiin. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Simo was under the bridge when other boys were revised.

• Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KRA)
  • Nobody cares about you and nobody cares about me, so why not join together?

• Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala, Tavastia) (KRA)
  • You are a lord, I am a lord, so who's gonna carry that bag?

• Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki, Northern Bothnia) (KRA)
  • Nasku-Heikki has guts: he stays under the bed, 'though the wife commands.

• Sitä ei tee isäsä tappajakaan. (Ähtäri) (KVL)
  • Even a father's killer won't do that.

• Sitä niittää mitä kylvää.
  • You reap what you sow.
  • English equivalent: As ye sow shall ye reap.
  • Olesen (2004). The Cold War and the Nordic countries: historiography at a crossroads. University Press of Southern Denmark. p. 76. ISBN 1 . 

• Sitä saap aina essiä kissoin ja koiriin kans. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • You must always search her/him with cats and dogs.

• Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi, Savonia) (KRA)
  • You must row the boat you're in.

• Sitä viina tekee kunei kalja tiäräkkä. (Uusimaa) (SMS)
  • Booze does what beer doesn't know.

• Soitto on suruista tehty. (KHM)
  • Music is made of sorrows.

• Sotakylä Utti: vittu, äly katos! (Kouvola, Kymenlaakso) (Palindrome)
  • War camp Utti: oh shit, my intelligence disappeared!

• Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku, Satakunta) (KRA)
  • A Soldier doesn't blame his rest.

• Suitset hevojsel, kurj akall. (Karelia) (SMS)
  • Bridle for horse, discipline for wife.

• Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo, Karelia) (KRA)
  • One generation comes, another goes, the world remains.

• Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri, Karelia) (KRA)
  • A relative is worse than a wolf.

• Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KRA)
  • At random like the people from Karstula to America.

• Suola ruoan kunnia. (Varkaus, Savonia) (KRA)
  • Salt is the honour of food.

• Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele, Savonia) (KRA)
  • A Finn does not believe without trying.

• Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • A Finnish peasant is better than the landlord.

• Suomi on syvä uni. (Erno Paasilinna)
  • Finland is deep sleep.
  • Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8

• Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano, Tavastia) (KRA)
  • Let the horse do the worrying, it has a long head.

• Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä, Lapland) (KRA)
  • New snow means death to old snow.

• Suu säkkiä myöten. (Ahlainen, Satakunta) (KRA)
  • Adjust the mouth in accordance with the bag.
  • English equivalent: "Don't bite off more than you can chew."

• Suu valehtelee, silmät puhuvat totta.
  • Translation: The mouth lies, but the eyes tell the truth.
  • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 217. 

• Suuhun hevosta kattotaan ja ämmää silmiin. (Satakunta) (SMS)
  • The horse is looked in the mouth and the woman in the eyes.

• Suun kans on helppo tehä mitä vaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • With the mouth it's easy to do everything.

• Suun kautta mieli haisee. (Pielinen, Karelia) (KRA)
  • Mind smells through mouth.

• Suur se on kala toisen venneessä. (Kiihtelysvaara, Karelia) (KRA)
  • Big is the fish in another's boat.

• Suus kii Topias kyl tohtor se paremi tietä et sä kuollu ole. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Shut up Topias the doctor knows better that you ain't dead.

• Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää! (Töysä, Southern Bothia) (KRA)
  • Mouth to ears and the stomach to knees when you eat rich man's food!

• Suutarin akka ja sepän hevonen on aina huonossa kengässä.
  • Translation and English equivalent: The wife of the cobbler and the horse of the smith always have bad shoes.
  • Meaning: Working hard for others one may neglect one's own needs or the needs of those closest to him.
  • Source for meaning and proverbs: Paczolay, Gyula (1997). "7". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 65. ISBN 1-875943-44-7. 

• Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi, Savonia) (KRA)
  • It's okay to get mad, but one shouldn't stay angry.

• Suvea Vapusta, hellettä helluntaista. (Hattula, Tavastia) (HSP)
  • Summer from the May Day, heat from the Whitsun.

• Syntyy kun sieniä satteella. (Ähtäri) (KVL)
  • Born like mushrooms in the rain.

• Syy hyökätä: köyhyys. (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
  • Reason to attack: poverty.

• Syä ku susi. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Eats like a wolf.

• Syöttiä pajuköyttä. (Hollola) (PLK)
  • Feeding willow rope. - (Is lying)

• Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari, Karelia) (KRA)
  • Feed the cow, feed yourself!

• Sänky lähettiä terveisiä. (Hollola) (PLK)
  • The bed sent greetings.

• Söishän kissakiin kaloja muttei kastelis käpäliijjään. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • English equivalent: All cats love fish, but hate to get their paws wet.

T

• Taakka raha, rakkaat! (Hollola; palindrome)
  • Money is burden, dearly loved!

• Tahtuo olla yksin kukkona tunkijol. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Wants to be the only rooster of the dunghill.

• Talvell on talven tavat. (Hollola) (PLK)
  • Winter has winter's manners.

• Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Accidental farts must be hidden by coughing.

• Tapella saap muttei raapiaǃ (Sirkjärvi, Karelia) (MSA)
  • You may fight but not scratchǃ

• Tapellen kissa poikia tekkee. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Cat makes kittens fighting.

• Tee hyvin mitä teet, tai elä tee ollenkaan. (Ähtäri) (KVL)
  • Do well what you do, or don't do at all.
  • English equivslent: If a job is worth doing, it is worth doing well.

• Tehkää niin kun isäntä sannoo, eikä niin kun hyvä tulis. (Ähtäri) (KVL)
  • Do what the master tells and not what would be good.

• Teki herran muttei muistanu persettä tervata. (Lapland) (SMS)
  • Made the master but didn't remember to tar his ass.

• Tekijä työnsä tietää ja kusija kullinsa näkee. (Kuorevesi, Central Finland) (KRA)
  • The worker knows his work and the pisser sees his dick.

• Tervem mies se hikoaa ja haisie. (Hollola) (KRA)
  • The healthy man sweats and smells.

• There aren't enough swear-words in the English language, so now I'll have to call you perkeleen vittupää just to express my disgust and frustration with this crap. (Linus Torvalds, LKML, 2013-08-13)

• Tikku silimään, joka vanhoja muisteloo. (Vaasa, Southern Bothnia) (KRA)
  • A stick in the eye to the one who keeps on looking back old happenings.

• Tiällähään ny om mespata teitille. (Hollola) (PLK)
  • Here's the honeypot for you now.

• Toinen nyrkki viä sairaalaj ja tää toinev viä hautausmaalle. (Hollola) (PLK)
  • The other fist takes to the hospital and this other takes to the graveyard.

• Toise hevoij ja oma piiska. (Hollola) (PLK)
  • Another's horse and own whip.

• Toisem persiel o hyvä tulell istua. (Hollola) (PLK)
  • It's good to sit on the fire with somebody else's arse.

• Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (KRA)
  • There's a hole in the other pocket and there is nothing in the other either.

• Toisii jo nailah, minuu ei viäl narratakkaan. (Uusimaa) (SMS)
  • The others are already marrying, I won't be fooled yet.

• Toivos on hyvä elää. (Nummi, Uusimaa) (KRA)
  • It's good to live in hope.

• Totinen ko kissa paskalla. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Serious like a shitting cat.

• Totta puhuap pitiä, vaikkei tulis kun sana päiväs. (Hollola) (PLK)
  • Truth must be spoken, even if it would come only one word a day.

• Tuli on hyvä trenki, mutta huono isäntä. (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
  • Fire is a good helper but a bad master.

• Tulia kun salama kirkkaalt taivaalt. (Hollola) (PLK)
  • It came like a lightning from the clear sky.

• Tulie salek kun kärpäset on niiv vihasia. (Hollola) (PLK)
  • It's gonna rain when the flies are so angry.

• Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa. (Hollola) (KRA)
  • Miss summer and flies, the poor man would have friends.

• Tunkio on talon kunnia. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • Dunghill is the honour of the house.

• Tuota ei syö karhukaan karijasemata. (Northern Bothnia) (SMS)
  • That won't even a bear eat without roaring.

• Tuppurainen on Tappuraisen takuumies. (Ähtäri) (KVL)
  • Tuppurainen is the guarantor of Tappurainen.

• Tuska tul kun tupakka loppu. (Kallola-Paakkola, Karelia) (MSA)
  • Agony came when cigarettes ran out.

• Tyhjä kun käen pesä. (Ähtäri) (KVL)
  • Empty like the cuckoo's nest.

• Tyhjät tynnyrit kovemmin kolisee. (Sysmä, Tavastia) (KRA)
  • Empty barrels clack louder [when being rolled along).
  • Notes: people who have least knowledge, speak loudest.

• Tyhmäkin näyttää viisaalta, kun ei puhu. (Vehmersalmi, Savonia) (KRA)
  • Even a stupid one seems wise when he isn't talking.

• Tyhmän on sydän suussa, suu sydämessä. (Porthan) (VKS)
  • A stupid has his heart in the mouth, his mouth in the heart.

• Tynnyrissä kasvanut. (Idman) (VKS)
  • Grown in a barrel.

• Tyvestä puuhun noustaan. (Merijärvi, Northern Bothnia) (KRA)
  • A tree is climbed from its base.
  • English equivalent: Learn to walk before you can run.
  • Meaning:  It is necessary to learn the basics before progressing to more advanced things.
  • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 290. ISBN 978-0-8160-6673-5. 
  • Internal Logic: Foundations of Mathematics from Kronecker to Hilbert. Kluwer Academic Publishers. 2002. p. 1096. 

• Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä, Savonia) (KRA)
  • Work is not a delicacy. If it were a delicacy, the masters would do it themselves.

• Työ tekijäänsä neuvoo. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Work advises its maker.
  • "All worthy work is open to interpretations the author did not intend. Art isn't your pet — it's your kid. It grows up and talks back to you."
  • Joss Whedon, Reddit IAmA (c. April 2012)

• Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Lice suck and the world hates.

• Täs tänään, kussa huomenna? (Ylihärmä, Southern Bothnia) (KRA)
  • Here today, where tomorrow?

• Tästä asti aikaa, sydän vasta puolillaan, mielin määrin kahvia, tupakkaa. (Pauli Hanhiniemi)
  • On flows the time, half full still the heart of mine, coffee, smoking, all is fine.

• Täynnä kun Turusen pyssy. (Ähtäri) (KVL)
  • Full like Turunen's gun.

• Täyty ohjat käsin kiälest, sano Ruavisto ko enkelska Oskaril opet. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Must guide by hands the tongue, said Ruovisto when he taught Oskari English.

• Täytyy lähteäk kotiom muijaa kattooj ja lapsia räknäämiä. (Hollola) (PLK)
  • Must go home to see the wife and count the children.

• Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KRA)
  • In Töysä they speak only three words a week.

U

• Ui kiven kans kilpaa. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • Competes with a stone in swimming.

• Ulkonäkö suojaa sukupuolitaudeilta. (Klamydia, a Finnish punk band)
  • The looks protects against sex diseases.

• Uskotko rakkautehen ensisilimäyksellä vai kävelenkö ohitte uurestansa? (Southern Bothnia) (EPV)
  • Do you believe in love at the first sight or shall I walk past you again?

• Uulet luulat lakasie tyyni. (Hollola) (PLK)
  • New brooms sweep best.

• Uupuva haapa vapisi: oisipa vapaa havupuu! (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
  • The exhausting aspen trembled: wish I were a free coniferous tree!

• Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia, Satakunta) (KRA)
  • New snow is the death of the old snow.

V

• Vaatettaa kuv vihlallehti vittua. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Clothes like a leaf of birch switch the cunt.

• Vahingonilo makkein ilo. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Malicious pleasure the sweetest pleasure.

• Vahinko ei tule kello kaulassa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • An accident does not come with a bell on its neck.

• Vahinkosta viisaaksi tullaan. (Pirkkala, Tavastia) (KRA)
  • An accident makes one wiser.
  • English equivalent: Adversity is the mother of wisdom.

• Vaihtelu virkistää. (Tampere, Tavastia) (KRA)
  • Variation refreshes.
  • Notes: Sometimes given in the humorous form "Vaihtelu virkistää, sanoi kissa kun eukolla pöytää pyyhki" ("Varying things is refreshing, said the cat when using the lady of the house to wipe the table"). Compare to "Konstit on monet, sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki."

• Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • The wolf watches the forest, no matter how much you feed it.

• Vaimon järki on lyhyt ja leveä. (Länsipohja, Pajala, Sweden) (KRA)
  • Wife's sense is short and broad.
  • A man may be a fool and not know it — but not if he is married.
  • H.L. Mencken A Mencken Chrestomathy (1949)

• Vale varkaan miakka. (Kangasala, Tavastia) (HSP)
  • Lie thief's sword.

• Valkeen kanan haukkakin ensin syä. (Tampere, Tavastia) (HSP)
  • The hawk will eat the white chicken first.

• Valleella on lyhvät jälet. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Lie has short tracks.

• Valta menee päähän. (Askola, Uusimaa) (KRA)
  • Power gets into the head.

• Valtion leipä on kapeeta mutta pitkää. (Nokia, Tavastia) (KRA)
  • State's bread is thin but long.

• Vanaha rakkaus janottaa. (Kainuu) (SMS)
  • Old love makes thirsty.

• Vanhal häräll ov vahvemp sarvi. (Hollola) (PLK)
  • The old bull has a stronger horn.

• Vanhat profettaat oo kuall ja uuret ei tiär mittä. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • The old prophets have died and the new ones know nothing.

• Vanhuus ei tule yksinnään. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Old age comes not alone.

• Vapaurem patsas, sano Hannula muijas hautkive. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • The Statue of Liberty, said Hannula about his wife's tombstone.

• Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki, Tavastia) (KRA)
  • The crow blames the crow, 'though it's own beak is shitty.

• Varis varista soimaa, yhtä harmaat molemmat. (Porthan) (VKS)
  • The crow blames the crow, both equally grey.

• Varjele hyvä Luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta! Merimiehen muija ja kalamihe koira ne yhdessä rannalla ruikuttaa. (Koivisto, Karelia) (KOH)
  • Good Lord, protect human child from marrying a sailorǃ Sailor's wife and fisherman's dog will weep together on the shore.

• Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä, Tavastia) (KRA)
  • Brother is not a brother when playing cards.

• Veljeksiä kun ilveksiä. (Hollola) (PLK)
  • Brothers like lynx.

• Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • A loan is a brother when taken, a nephew when paid back.

• Venyvää nuoren nahka. (Tampere, Tavastia) (KRA)
  • A young man's skin is elastic.

• Ves on lian liäkär. (Rautalampi, Savonia) (KRA)
  • Water is the doctor of dirt.

• Vesi ja valkki ain tyät tekevä. (Laitila, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Water and fire always do their job.

• Vesiki kannattaa, kun on luja usko ja leviät piaksut. (Härmä, Southern Bothnia) (KRA)
  • Even water carries when you have strong faith and broad boots.

• Viaton veri ei vapise. (Ähtäri) (KVL)
  • Innocent blood doesn't shiver.

• Viekas ja viisas kun vanaha kettu. (Ähtäri) (KVL)
  • Cunning and wise as an old fox.

• Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa, Karelia) (KRA)
  • A stranger sees the mistake.

• Vihain kum persiesien ammuttuk karhu. (Hollola) (PLK)
  • Angry like a bear shot in the ass.

• Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna, Tavastia; Vexi Salmi)
  • At five o'clock to the sauna and six o'clock to the cell, that's the workingman's Saturday.

• Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila, Northern Bothnia) (KRA)
  • Booze warms up as much as pee in trousers.

• Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro, Southern Bothnia) (KRA)
  • Booze is for the throat like fat for a stroller.

• Viitasaarella ei oo muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas. (Haapavesi, Northern Bothnia) (KHM)
  • In Viitasaari there's nothing sober but the priest and the statue of Porthan.

• Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi, Karelia) (KRA)
  • Cunt gets not better by marrying.

• Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Violin is devil's shoulder blade.

• Voe näetä päevija, jos akka tietäsj ni itkisj. (Savonia) (SMS)
  • Oh these days, if the wife knew she would cry.

• Voi isä kun me oltaas rikkahia, jos meirän ei tarvittisi syärä! (Southern Bothnia) (JPK)
  • Oh daddy how rich we were if we wouldn't have to eatǃ

• Voi kiälellä, myrkky syrämmessä. (Hattula, Tavastia) (HSP)
  • Butter on the tongue, poison in the heart.
  • English equivalent: A honey tongue, a heart of gall.

• Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
  • Butter is crazy three times a year, when it's too hard, too soft and then when there's no butter at all.

• Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KRA)
  • Oh soul's bread, wish I could fight in the church and bite the priest!

• Vässyy se hyväkii hevone. (Koivisto, Karelia) (KOH)
  • Even the good horse gets tired.

Y

• Yhleksäm muuta makua ja paskam maku kymmenes. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Nine other flavors and the taste of shit the tenth.

• Yhtä tyhjä kur ruumiim piaru. (Hollola) (PLK)
  • As empty as the fart of a corpse.

• Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
  • The same kind of birds fly together.
  • English equivalent: "Birds of a feather fly together." or "Birds of a feather flock together."

• Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu, Northern Bothnia) (KRA)
  • One fool asks more than nine wise men can answer.

• Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • One bad word beats nine good words.

• Yks ryyppy paras, kaks paljo, kolme vähäsen. (Uusimaa) (SMS)
  • One drink the best, two a lot, three a little.

• Yks sopusa sana parantaa yhleksän haavaa. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • One peaceable word heals nine wounds.

• Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
  • One prefers daughter, another mother, but Rasputin liked both of them.

• Yks äiti elättää kuus tytärtä, mut kuus tytärtä ei elätä yhtä äitiä. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • One mother looks after six daughters, but six daughters do not look after one mother.

• Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
  • Even God doesn't help the lonely one.
  • English equivalent: Without friendship life is nothing.

• Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (KRA)
  • Proud as a beggar from Pori.

• Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas, Central Finland) (KRA)
  • He who has tried will not be scolded.

• Yrittää pitää, käy syteen taikka saveen. (Loppi, Tavastia) (KRA)
  • You must try whether it will go into clay or charcoal.
  • Notes: When tempering a scythe blade, a smith will heat the blade red-hot on charcoal. A covering of clay keeps the back of the blade insulated from the heat, and makes it cool slower when quenched in water. Cooling metal quickly leaves it hard but brittle; the clay prevents the back of the blade from hardening, making the material tougher. The idiom refers to striking the blade against a rock, on the edge "on the charcoal", or on the side against "the clay", one potentially chipping the blade, the other sustaining the blow without injury.
  • Meaning: regardless of the risks; "Here goes nothing."

• Yskässä se on vanhan nauru. (Töysä, Southern Bothnia) (EPP)
  • Cough is the old man's laughter.

• Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi, Lapland) (KRA)
  • The friend tells friend, the friend the whole village.

• Ystävät pettiä, mutta muantie on pettämätön. (Hartola, Tavastia) (HSP)
  • Friends deceive but the road doesn't.

Ä

• Äijät, te pettäjiä! (Hollola, Tavastia; palindrome)
  • Men, you are cheaters!

• Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • The granny's burial will be done quickly, 'cause she's dead already.
  • I think that sick people in Ankh-Morpork generally go to a vet. It's generally a better bet. There's more pressure on a vet to get it right. People say 'it was god's will' when granny dies, but they get angry when they lose a cow.
  • Terry Pratchett, Usenet (90s)

• Älkä ai riirelkä, tapelkas sovinos! (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Don't always quarrel, fight in harmony!

• Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST)
  • Don't believe the drunken man; he lies.

• Äly hoi älä jätä, ymmärrys älä petäǃ (Nivala, Northern Bothnia) (KRA)
  • Intelligence hoy don't leave, understanding don't failǃ

• Älyvä tulloo, mutt iltajunassa. (Kangaslampi, Savonia) (KRA)
  • Intelligence comes, but in the evening train.

• Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä, Savonia) (KRA)
  • Work asks for intelligence, taking a woman at least.

• Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö. (Enontekiö, Lapland) (KRA)
  • Don't rush in the rapids, is the rule of old Lapland.

• Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
  • All eggs should not be put in one basket.
  • English equivalent: Don’t put all your eggs in one basket!
  • "Spread your risks or investments so that if one enterprise fails you will not lose everything."
  • Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 63. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 18 August 2013. 
  • Ingrid Schellbach-Kopra (January 2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank & Timme GmbH. p. 245. ISBN 978-3-86596-303-1. Retrieved on 18 August 2013. 

• Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Don't hit a man when's he's down, break the heart of an oppressedǃ

• Älä makkeile, viskoa pois sokurj suustais! (Karelia) (SMS)
  • Don't talk sweet, spit the sugar out of your mouth!

• Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku! (Rauma, Satakunta) (KRA)
  • Don't go to Turku, there they'll cut your throat!

• Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Don't sell the bear's skin before you catch the bear!
  • English equivalent: Sell not the bear's skin before you have caught him.

• Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri, Southern Bothnia) (KRA)
  • Don't make a hole by watching too long!

• Älä ny koko naamallas vahtaa! (Satakunta) (SMS)
  • Don't stare with your whole face now!

• Älä nys sentiäm purematan niele! (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Don't swallow without chewing!

• Älä nyv vaan aivojas nyrjähytä! (Hollola) (PLK)
  • Don't twist your brain now!

• Älä osta sikkaa säkissä! (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • Don't buy a pig in a sackǃ

• Älä pelkää pimeää ulkona. Pelkää pimeää sisälläsi. (MME)
  • Don't fear the darkness outside. Fear the darkness inside you.

• Älä sano kaikkia mitä tiijät, mutta tiijä kaikki mitä sanot! (Ähtäri) (KVL)
  • Don't say everything you know, but know everything you say!

• Älä sure mumman kuolemaa, mumma on taivahas voileipä käres! (Southern Bothnia) (SMS)
  • Don't mourn granny's death, granny is in heaven a sandwich in her hand!

• Älä välitä ruma kaveri en miekhän mikhän ruusu ole. (Lapland) (SMS)
  • Never mind ugly buddy I'm not a rose either.

• Ämmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä. (WST)
  • Women drink beer / like cows water.

• Äreä kun kirppuhiin koira. (Hollola) (PLK)
  • Sulky like a dog with fleas.

• Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KRA)
  • Angry like a beggar in frost.

• Äänellänsä lintukin laulaa, vaan sirkka laulaa reisillään. (Vilppula, Tavastia) (HSP)
  • The bird sings with its voice but the grasshopper sings with its thighs.

• Äänellään variskiin laulaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Even the crow sings with its own voice.
  • Meaning: Do not be afraid to try with the assets you have.

• Äärellä köyhä keskelläkin. (Teisko, Tavastia) (HSP)
  • At the edge the poor even in the middle.

Sources

• EPP = Parahat eteläpohjalaaset paukahrokset, toimittanut Markku Koivisto, Keski-Suomen Eteläpohjalaiset ry, Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy 2002, ISBN 952-91-4288-9

• EPV = Etelä-pohojalaanen vitsikirja III. Seinäjoki 2011. ISBN 978-952-92-9178-6

• HMK = Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Toimittanut Pasi Klemettinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019, ISBN 978-951-858-050-1

• HSP = Hämeen sananparsia, toimittanut Hämäläis-osakunta, WSOY 1941

• IKA = Istu kiiruummaks aikaa. Sanonnat kerännyt Marko Vesterbacka. Kustannusliike Warelia. ISBN 978-952-5940-13-8

• JPK = Justhin piisas kun kesken loppuu - laihialaiskaskuja. Toimittanut Marjatta Jauhiainen. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 951-717-032-7

• KHM = Kansanhuumorin mitä missä milloinkin. Koonnut Matti Kuusi Kansanrunousarkiston kokoelmista. Helsinki: Otava, 1981, ISBN 951-1-06355-3

• KOH = Koiviston Heinot, 2003. Koonnut Unto Erlamo. ISBN 952-91-6089-5

• KRA = Kansanrunousarkisto (National poetry archive). 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768

• KSJ = Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy - 26 000 suomenkielistä sananlaskua. Valinnut ja järjestänyt Risto Rekola. BoD, 2020, ISBN 978-952-801-511-6

• KST = Kaskuja ja sananparsia Tuuloksesta, Hämeenlinna 1979, ISBN 951-99199-8-8

• KVL = Kyllä verkot löytyy kun vesi selekiää, 1986, ISBN 951-99796-2-X

• MME = Mankeliin menossa – viisasteluja viisikymppisille. Toimittanut Pirkko-Liisa Perttula. Helsinki, Otava 1996. ISBN 951-1-14018-3

• MSA = Määppäs sanomaan! Säkkijärven sananparsia, saahkunoita ja sanoja, koonnut Antti Seppä, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Jyväskylä 2000, ISBN 951-746-107-0

• PLK = Piiskan lovi kainalossa, toimittanut Mika Sirén, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983

• PSK = Piissaarelaiset Koivistolta. Toimittanut Unto Erlamo. ISBN 952-91-9976-7

• SMS = Sanasta miestä sarvesta härkää – hauskaa ja osuvaa kansanviisautta ympäri Suomea. Valitut Palat, toimittanut Reino Rasilainen, 2017. ISBN 978-952-296-212-6

• SPS = Sananparsia Suomesta 1., Pekka Tuomikoski 2006, ISBN 952-202-060-5

• SSP = Suoniemen sananparsia, koonnut Eero Järventausta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1974, ISBN 951-717-047-5

• SSSK = Suuri Sitaattisanakirja, toimittanut Jarkko Laine, Helsinki, Otava, 1989

• VKS = Vanhan kansan sananlaskuviisaus, koonnut ja järjestänyt Matti Kuusi, WSOY, 1990, ISBN 951-0-02280-2

• WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987 (published first 1702 by Henrik Florinus)

See also

• Karelian proverbs
• Veps proverbs
• Votian proverbs