Finnish proverbs

From Wikiquote
Jump to navigation Jump to search
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäinens Mother

Proverbs from all Finnish speaking parts of the world.


Arranged alphabetically by author or source:
A · B · C · D · E · F · G · H · I · J · K · L · M · N · O · P · Q · R · S · T · U · V · W · X · Y · Z · Ä · See also · External links

A[edit]

  • Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Aamulla pottuja, päivällä pottuja ja lehemät ku illalla tullee ni taas pottuja. (Northern Bothnia) (SMS)
    • In the morning potatoes, in the daytime potatoes and when the cows return in the evening it's potatoes again.
  • Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava, Southern Bothnia) (KRA)
    • Asleep in the morning, awake in the evening will destroy the house.
    • Variation: Old Finnish hacker proverb "Illan virkku, aamun torkku", "If you stay up late, you're sleepy in the morning."
  • Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki, Karelia) (KRA)
  • Ahkeruus kovan onnen voittaa. (Tammela, Tavastia) (KRA)
    • "Diligence vanquishes hard luck."
    • Notes: Keep at it and you will succeed.
    • English equivalent: "You can't keep a good man down."
  • Ahneella on paskanen loppu. (Laukaa, Central Finland) (KRA)
    • The greedy one will have a shitty end.
  • Ahneus kovan onnen voittaa. (Ylöjärvi, Tavastia) (KRA)
  • Aika on rahaa – ja meillon sitä kyllä. (Southern Bothnia) (SMS)
  • Aikaa on enin maailmas. (Jalasjärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • Aikaa on, ja Naantalista saadaan lisää. (Kokemäki, Satakunta) (KRA)
    • There's time, and from Naantali we'll get more.
  • Aikansa komiasti, vaikka lopun aikaa kerjättääs. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
    • You must live cool some time, even if you'll beg the rest of your life.
  • Aikansahhan sitä pärjee vaikka hirressä. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
    • Some time you'll survive even hanged.
  • Aja lujaa ja laula kovaa! (Southern Bothnia) (SMS)
  • Ajaa ku päätön kana. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
    • Drives like a headless hen.
  • Ajaa piru siivollakih ihmisel, kun vaan selkäh pääsee. (Iitti, Tavastia) (KRA)
    • The devil rides a decent man, too, when it gets on the back.
  • Ajuri pääpiruja. (Hollola, Tavastia; palindrome)
    • The driver is one of the main devils.
  • Akka eillä, vaikka huonolle jäälle. (Kuusamo, Northern Bothnia) (KRA)
    • Wife first - even onto thin ice.
  • Akka miehelle on kun toinen käsi ja välistä niin kun molemmat käet. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • Wife is for man like the other hand and occasionally like both hands.
  • Akka mies aseeton. (Kurikka, Southern Bothnia) (KRA)
  • Akka on kohtu, akka on hauta. (Ähtäri) (KRA)
    • Woman is a womb, woman is a grave.
  • Akka on tyyris mööpeli. (Northern Bothnia) (SMS)
  • Alku ain hankala, mut lopus kiitos seisoo. (Marttila, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Alussa oli suo, kuokka - ja Jussi. (Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla, 1959 – 1962, Under the North Star)
    • In the beginning there were the swamp, the hoe – and Jussi.
  • Ampukaa hiljaa, hyvä herra! (Gottlund) (VKS)
  • Antaa ajan kulua ja varjon venyäǃ (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
    • Let the time pass and the shadow stretchǃ
  • Antaa maaliman huutaa, kuka voi tukkia maaliman suuta. (Ähtäri) (KVL)
    • Let the world shout, who can shut the world's mouth.
  • Anteeksanto on ainuva silta syvämmestä syvämmeen. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • Apu kärväsenki apu. (Ahlainen, Satakunta) (KRA)
    • A fly's help is help, too.
    • English equivalent: Every little bit helps.
  • Arka mies ei saak kaunist vaimoa. (Hollola) (PLK)
  • Arka piäsä säilyttää. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Arvio on valheen veli. (Lohja, Uusimaa) (KRA)
  • Aurink paista krisukassa. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • The sun will shine even into a pile of twigs.

C[edit]

  • Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. (WST)
    • Business between two: the third gets nothing.

E[edit]

  • Ei auta itku markkinoilla. (Kemi, Lapland) (KRA)
  • Ei aekamies apuva tarvihe. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
    • A grown-up man needs no help.
    • English equivalent: Each bird must hatch her own eggs; Every tub must stand on its own bottom.
    • "Be yourself; everyone else is already taken."
    • Oscar Wilde paraphrased in An Ideal Husband (1895)
  • Ei Amerikassakaan kultaa lapiolla luoda. (Jurva, Southern Bothnia) (KRA)
    • Not even in America they're shoveling gold.
  • Ei elämä irvistellen somene. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
    • Life will not get more beautiful by making grimaces.
  • Ei halu halaamalla lähle. (Orivesi, Tavastia) (KRA)
    • Hugs won't remove the desire.
    • Alt. Translation: "Desire won't fade with embraces."
  • Ei haukku haavaa tee. (Mellilä, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Ei Helsingissäkään piikaa piirongin päällä pidetä. (Pori, Satakunta) (KRA)
    • Even in Helsinki they don't keep a housemaid on the dresser.
  • Ei helwetti ikänäns täynä ole. (WST)
  • Ei herrat paljo kärsi: ko tikulla silmään pistää, ni suuttuu. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
    • The masters can't stand much: they get angry when pricked in the eye with a stick.
  • Ei hätä lakii luje. (Eräjärvi, Tavastia) (KRA)
  • Ei ilmaseks saa ko pohjatuult. (Heinjoki, Karelia) (KRA)
    • There is no such thing as free of charge except northwind.
    • English: There is no such thing as a free lunch.
  • Ei kaik ruusu ole kaunei eik kaik kukkase hais. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää eikä kaikki ole hopeata mikä hohtaa.
    • Not all that shines is gold, nor all that glows is silver.
    • English equivalent: All that glitters is not gold.
    • "An attractive appearance may be deceptive. It may cover or hide a much less favourable content."
    • Paczolay, Gyula (1997). "19". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 125. ISBN 1-875943-44-7. 
    • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 77. ISBN 0415160502. 
  • Ei kaikkia puhuas saam mitä tietiä. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Ei kannata mennä merta edemmäs kalaan.
    • Not worth it to go further than the sea for fish.
    • Swedish equivalent: Do not cross the brook for water.
    • Seura (1984). Virittäjä. Kotikielen Seura.. p. 264. 
  • Ei kannata ostaar ruutia ja ammutav variksia. (Hollola) (PLK)
    • It won't pay to buy gunpowder and shoot crows.
  • Ei kannettu vesi kaivossa pysy. (Tampere, Tavastia) (KRA)
    • Carried water does not stay in the well.
  • Ei kastunut vettä pelekee. (Leppävirta, Savonia) (KRA)
    • Someone already wet will not be afraid of water.
  • Ei kateus kauas auta. (Kemi, Lapland) (KRA)
  • Ei kukko käskien laula. (Jyväskylä, Central Finland) (KRA)
  • Ei kysy kuolema tullessaan, että joko lähtee mielit vae jiämäänkö oes haluttanna. (Savonia) (SMS)
    • Death does not ask when he comes if you wanna go or stay.
  • Ei köyhällä o muuta rikkautta antaa lapselleen kun kaunis nimi. (Koijärvi, Tavastia) (HSP)
  • Ei laula kahta satakieltä yhellä oksalla. (Mänttä, Tavastia) (HSP)
  • Ei leikki leivässä pidä. (Uusikaupunki, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Ei lemmestä leluksi. (Northern Bothnia) (SMS)
  • Ei luutonta lihhaa eikä päätöntä kallaa. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Ei lämmin luita riko. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • Warmth does not break the bones.
  • Ei maalima tehlen valmistu. (Uusimaa) (SMS)
    • The world doesn't be finished by working.
  • Ei makkeeta mahan täyreltä. (Tyrvää, Tavastia) (KRA)
  • Ei mennyt niin kuin Strömsössä.
    • Didn't go as in Strömsö.
    • Notes: Strömsö is a TV series showcasing arts, crafts and cooking, where the presented crafts and cooking always succeed.
  • Ei minus kuppaa pahempat o. (Hollola, Tavastia) (KRA)
    • I've got nothing worse than syphilis.
  • Ei mistiän niin suutuk kum pahast tolest. (Hollola) (PLK)
  • Ei mull om muuta kur rahaa ja risasia vaatteit. (Hollola) (PLK)
  • Ei ne pienet ihmiset missään sen suurempia o. (Hollola) (PLK)
    • Tiny people are greater nowhere.
  • Ei nien nokkaasap pilemmälle. (Hollola) (PLK)
  • Ei niin pahhoo, joss ei jottai hyvvee. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • Ei niin pieniä pitoja jottei kuokkavieraita. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • Never such a small feast, that it won't have spongers on.
    • Notes: Has a wide variety of usage, but the traditional and everyday instance where it is most often used, is when flies are buzzing around your meal.
  • Ei nimi miestä pahena, jos ei mies nimiihhän. (Rovaniemi, Lapland) (KRA)
    • A name doesn't make a man worse, if the man doesn't make his name worse.
    • English equivalent: A rose by any other name would smell as sweet.
  • Ei o orjal pyhiä eikä vaimol lapsellisel. (Hollola) (PLK)
  • Ei okkam mikiän öylösen terrim poika. (Hollola) (PLK)
  • Ei ol koiraa karvoin kattomist. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
    • Judge not the dog by its hair.
    • English equivalent: "Don't judge a book by its cover."
  • Ei ole poika päishän vain on liukhat kengät. (Lapland) (SMS)
    • The boy ain't drunk but has slippery shoes.
  • Ei olem muuta sivistystä saanum mukka rokotuksen. (Varsinais-Suomi) (SMS)
    • Hasn't got any other education but vaccination.
  • Ei om muuval maata kun kynsien alla. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Land nowhere but under the fingernails.
  • Ei omena kauas puusta putoa.
    • English equivalent and translation: The apple does not fall far from the tree.
    • Meaning: "Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents."
    • Hungarian equivalent: Az alma nem esik messze a fájától.
    • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). "48". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Ei oppi ojhan kaaja. (Kittilä, Lapland) (KRA)
    • Education won't knock you down in the ditch.
    • Translation: "Education keeps you on the road."
  • Ei ou kukkaan seppä syntyissään. (Karttula, Savonia) (KRA)
  • Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. (WST)
    • The evil eye should not see much.
  • Ei pidä tehdä kärpäsestä härkästä.
    • English equivalent: Don't make a mountain out of a molehill.
    • The whole idea of not having your cake and eating it - the expression is wrong. The saying should be: you can't have your cake and eat it.
      I'm not sure I get the meaning.
      "It means you should be glad you were experiencing the luxury of a cake in the first place. So stop staring at it and woŕrying what you will lose by commiting to it - and start enjoying it. Cakes were meant to be eaten, not collected."
      I hated him sometimes. For being right.
    • Neil Strauss, The Style Diaries (2007)
    • Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 409. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Ei pien pieru persettä revi. (Sysmä, Tavastia) (KRA)
    • A weak fart doesn't rip the ass.
  • Ei piiska luita riko. (Joensuu, Karelia) (KRA)
    • Whip doesn't break bones.
  • Ei piläl lentiek korkiemmallek kun siivet kannattaa. (Hollola) (PLK)
    • One shouldn't fly higher than the wings carry.
  • Ei rahal sieluu ol. (Lohja, Uusimaa) (KRA)
  • Ei rumuus tartu. (Forssa, Tavastia) (KRA)
  • Ei savua ilman tulta.
    • No smoke without fire.
    • English equivalent: Every why hath its wherefore.
    • There is no effect without some cause. or It is supposed that if there is a rumour, there must be some truth behind it.
    • Paczolay, Gyula (1997). "1". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 33. ISBN 1-875943-44-7. 
    • Kallio (2002). Ei savua ilman tulta: runoja ja kuvia. A. M. Kallio. 
  • Ei se helevettikhän niin kuuma ole ku pappi sen saarnaa. (Kemi, Lapland) (KRA)
    • The hell is not so hot as the priest claims.
    • The man of virtue makes the difficulty to be overcome his first business, and success only a subsequent consideration.
    • Confucius, Analects (~206 BC – 220 AD).
  • Ei se lapsi ikkää ihte kävele, jota aina talutettaan. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • The child who is always leaded will never walk herself/himself.
  • Ei se maistup paljo honkalt eikä haavalt. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • It doesn't taste much like pine or aspen.
  • Ei se ou mies joka humalassa laulaa, vuan sen on mies joka kohmelossa rallattaa. (Rautalampi, Savonia) (KRA)
    • Man ain't the one who sings drunken, the man is who sings when he has hangover.
  • Ei se parta päivässä kasva. (Kaavi, Savonia) (KRA)
  • Ei se puhuen parane. (Tammelinus) (VKS)
    • It doesn't get better by talking.
    • English equivalent: Fine words butter no parsnips.
  • Ei se synti mitään mutta ne seuraukset. (Mäntyharju, Savonia) (KRA)
  • Ei se tapaans paranna, jok ei miältään pahota. (Hattula, Tavastia) (KRA)
  • Ei siitä yhteiskunta kärsi, vaikka sammakot nai. (Ähtäri) (KVL)
  • Ei sille kunnian kukko laula. (Ähtäri) (KVL)
  • Ei sim paitas tähäp pyykkiin kuulu. (Hollola) (PLK)
    • Your shirt doesn't belong to this laundry.
  • Ei sodas silimiä kattota. (Jalasjärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • Ei sota yhtä miestä kaipaa. (Sumiainen, Central Finland) (KRA)
    • The war does not long for one man.
  • Ei Suames pruukat sian pääs sarvei. (Laitila, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Ei surku tuu, vaikka Turku palas, ko Pori on viälä jäljellä. (Lavia, Satakunta) (KRA)
    • Wouldn't be sorry if Turku would burn down, 'cause there's still Pori left.
  • Ei suu kulu suurelles eikä käsi kättä antais. (Satakunta) (SMS)
  • Ei suuret sanat suuta halkase. (Soini, Southern Bothnia) (KRA)
    • Big words won't split ones mouth.
    • English equivalent: "Actions speak louder than words."
  • ”Ei syrän kualis, jollei silmä näkis”, sanoi Sarini. (Uusimaa) (SMS)
    • "The heart wouldn't die if the eye wouldn't see", said Sarini.
  • Ei tarts joka paikkaan nenääns pistää. (Hattula, Tavastia) (KRA)
  • Ei tarttek kul leipiä ja lämpyist. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Ei tavaraa hauthan saa. (Ullava, Central Bothnia) (KRA)
  • Ei tie suku sure eikä siestä. (Hollola) (PLK)
  • Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. (Hämeenlinna, Tavastia; Vexi Salmi)
    • A drop does not kill, and you won't drown in a bucket.
  • Ei totuurenpuhuja ol ikä yäsia saanu. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • He who speaks the truth won't get shelter for the night.
  • Ei tu tikka elävään puuhun eikä keärme muurajaisen polulle. (Jämsä, Central Finland) (HSP)
  • Ei työ tehhen lopu. (Iisalmi, Savonia) (KRA)
    • Work will not run out by working.
  • Ei täin koivista kintahia tuu. (Ilmajoki, Southern Bothnia) (KRA)
    • You can't make mittens of a louse's legs.
  • Ei vahinko tule kello kaulassa.
    • An accident won't arrive with a bell on its neck.
    • "Don't worry about the future. Or worry, but know that worrying is as effective as trying to solve an algebra equation by chewing bubble gum. The real troubles in your life are apt to be things that never crossed your worried mind, the kind that blindside you at 4 p.m. on some idle Tuesday."
    • Mary Schmich, Advice, like youth, probably just wasted on the young (1997)
    • Granger (2010). ELexicography in the 21st Century: New Challenges, New Applications : Proceedings of ELex 2009, Louvain-la-Neuve, 22-24 October 2009. Presses Univ. de Louvain. p. 184. 
  • Ei vanha kettu enääs syäm myrkkyä. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Ei vanha koira valetta hauku.
    • English equivalent: An old dog barks not in vain.
    • Strauss, Emanuel (1998). Concise Dictionary of European Proverbs (Abbreviated ed.). Routledge. p. 55. ISBN 0415160502. 
  • Ei vara venettä kaada. (Kalevala)
    • Spare does not sink the boat.
  • Ei vene vettä pilloo eikä kyrpä vittua. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
    • The boat won't spoil water nor dick the cunt.
  • Ei vesi haavaa tee. (Florinus) (VKS)
  • Ei virret veisaten vähene. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Ei väkisin, mutta väsyttämällä. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Ei yhden kuuron tähden kahta saarnaa pidetä. (Idman) (VKS)
  • Ei yhtä päätä kahesti leikata. (Tohmajärvi, Karelia) (KRA)
    • One head can't be cut twice.
  • Ei yhtään oo väliä, kuka hallihtee, kun vaan raha liikkuu, sano Raineri. (Ähtäri) (KVL)
    • It doesn't matter at all who rules as long as the money moves, said Raineri.
  • Ei yksi kauvan naura. (Paavola, Northern Bothnia) (KRA)
  • Ei yksi mies maailmaa kaada. (Teuva, Southern Bothnia) (KRA)
    • One man doesn't bring down the world.
  • Ei yksi puu kauan pala. (Evijärvi, Southern Bothnia) (KRA)
    • One firewood doesn't burn long.
  • Ei yksi pääsky kesää tee. (Valkeala, Kymenlaakso) (KRA)
  • Ei yksi pääsky päätä paskanna. (Ganander) (VKS)
    • One swallow doesn't shit the head.
  • Ei ämmän päätä käännä kymmenen parrii härkiikä. (Somero, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Eihän helevetissäi ikävä ou, ku siel on monta kumppalija. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Eihän se kärpäsen kusi meressä haittaa tee. (Muhos, Northern Bothnia) (KRA)
    • A fly's piss doesn't matter in the sea.
  • Eihän siin tarttek ku hyvät leuvat, kun toise haukkua osaa. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • You only need good jaws to blame.
  • Eihääj Jumala muuta luonnuk kun aikaa. (Hollola) (PLK)
  • Eikö ottanu kieleen kippeetä, kun niin valehtelit? (Ähtäri) (KRA)
  • Eletien ninkuv voilaa, ei ninkun tahlotaa. (Hollola) (PLK)
  • Eläinten nälkä ensin, ihmisten nälkä sitten. (Kauhava, Southern Bothnia) (KRA)
  • Elämä o itkua ja kirvee hijomista. (Savonia) (SMS)
  • Elämä on ku hunajaa ja morsian ku peili. (Southern Bothnia) (SMS)
  • Elämä on kuin lapsen paita: lyhyt ja sontainen. (Ilomantsi. Karelia) (KRA)
    • Life is like child's shirt: short and shitty.
  • Elämä on kun tervanjuontia. (Ähtäri) (KVL)
  • Elämä opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään. (Tuupovaara, Karelia) (KRA)
  • Elät vaan kerran, mut jos elät oikein se riittää. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
    • You only live once, but if you live right it's enough.
  • En minä oo ruukannu yhtä miestä pelätä. (Ähtäri) (KVL)
    • I'm not used to fear one man.
  • En minä ristus muista, oliko se kesä vai talavi, mutta suksilla mentiin. (Ähtäri) (KRA)
  • En ole vanha vaikka olen vaan kauvan elänny. (Uusimaa) (SMS)
    • I'm not old 'though I've just lived a long time.
  • Enemmä sellajsta ja suuremmat lusikat. (Karelia) (SMS)
  • Enempi vuahta kirotaan kun siunataan. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • Enhän minä ollu nuuka poika, hautasin isän nahkoneen. (Ähtäri) (KRA)
    • I wasn't a stingy boy, I buried my father with his skin.
  • Ennen kesän kenkättä ennen kun talven takitta. (Ruovesi, Tavastia) (KRA)
  • Ennen maa repiää kun huora häpiää. (Heinlahti, Karelia) (MSA)
    • Literal translation: "It's more likely for the earth to rip than for a whore to feel ashamed."
    • Lust and greed are more gullible than innocence.
    • Mason Cooley (1927-2002), American literary academic and aphorist. City Aphorisms, Eighth Selection (1991).
  • Ennen pirun kesyttää kun savolaisen. (Sippola, Kymenlaakso) (KRA)
    • It's easier to tame the devil than a Savonian.
  • Ennen syötiin läskiä ja kustiin kauas. (Ähtäri) (KVL)
    • In the old times it was eaten fat and peed far.
  • Ennen veljeltä vettä kuin vieraalta olutta. (Virolahti, Kymenlaakso) (KRA)
  • Ennen viikon syömättä, ennen ko lauantain saunatta. (Ingria, Toksova) (KRA)
  • Ennen virsta väärään kun vaaksa vaaraan. (Vilppula, Tavastia) (KRA)
    • Better a verst into the wrong [direction] than a span into danger.
    • Translation: "Better a mile of detour than an inch of a dangerous way."
  • Ennen yksin puhuu ennenku pahan kumppanin kans. (Loppi, Tavastia) (KRA)
  • Ens lumi ja ens lempi on harvon pysyvää. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • First snow and first love will seldom last.
  • Ensmäne peev o hirsipuuskin kaiken pahe. (Särkisalo, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • The first day hanged is the worst.
  • Eres nuallaan ja takan purraan. (Yläne, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Licking in the front and biting in the back.
  • Eri ihimiset jokka ruumihia pesöö ja eri jokka niitä teköö. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
  • Eteläpohjalaanen esileikki: "Aattele ittes märjäks, mää meen hyyssihin." (Juha Mieto, Kurikka, Southern Bothnia)
    • Southern Bothnian foreplay: "Think yourself wet while I visit the toilet."
  • Eänetön hulluista viisain. (Sonkajärvi, Savonia) (KRA)

F[edit]

  • Funteeraustunti on kalliimpi kuin työtunti. (Pori, Satakunta) (KRA)

H[edit]

  • Haisee kun Kauhava kirkkomaa. (Ähtäri) (KRA)
    • Smells like the churchyard of Kauhava.
  • Haisee kun näätä. (Ähtäri) (KVL)
    • Smells like marten.
  • Haistelek korkkia nyk kuv viinatkij joit. (Hollola) (PLK)
    • Sniff the cork now 'cause you drank up all the booze.
  • Halpa tyä tuloo tyyrihiksi. (Kauhava, Southern Bothnia) (KRA)
    • Cheap work will be expensive.
  • Harmaat vaattiet om pirum paraat vaattiet. (Hollola) (PLK)
  • Hartiois on miähen pankki. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
    • Shoulders are the bank of a man.
  • Harvon musikantit vaunulla ajjaa. (Lempäälä, Tavastia) (HSP)
  • Hassu kun kissan tassu. (Hollola) (PLK)
    • Funny like cat's paw.
  • Haukkuu koira hyvääkin miestä. (Rönnbäck) (VKS)
    • The dog barks a good man, too.
  • Haukkuva koira ei pure.
    • English equivalent: A barking dog does not bite.
    • Source: Strauss, Emmanuel (1998). Dictionary of European Proverbs. Routledge. p. 5. ISBN 0415160502. 
  • Haukotus lentää suusta suuhun niin kuin orava puusta puuhun. (Savukoski, Lapland) (KRA)
    • The yawning flies from mouth to mouth like a squirrel from tree to tree.
  • Heittelie kuj Jumala kerjäläist. (Hollola) (PLK)
  • Heitäp pois ketuhäntä kainalostas! (Hollola) (PLK)
    • Throw away the tail of the fox from your armpit!
  • Helmikuu helistää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa. (Karstula, Central Finland) (KRA)
  • Helmikuun hellät tuulet maaliskuulla maksetaan. (Suomussalmi, Kainuu) (KRA)
    • The tender winds of February will be paid in March.
  • Helposti saatu on helposti menetetty
    • English equivalent: Easy come, easy go.
    • Things that are easily acquired, especially money, are just as easily lost or spent.
    • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 71. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 7 September 2013. 
    • Waltari (1956). Turms, kuolematon: hänen mainen elämänsänoin 520-480 e. Kr. kymmenenäkirjana. W. Söderström. p. 172. 
  • Herkui linnasakki muuteta: välist anneta leippä ja vet, välist vet ja leippä. (Kalanti, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Herra on herra helvetissäkin. (Naantali, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Hevosen hikee pelto tarttee. (Koskenpää, Central Finland) (KRA)
  • Hevoossontakin on hyvää, kun sen vois paistaa. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
    • Even horseshit is good when fried with butter.
  • Hevosia hyviä, rahaa ja jyviä. (Hollola) (PLK)
  • Hiki laiskan syödessä, vilu töitä tehdessä. (Mellilä) (KRA)
  • Hiljaa hyvä tulee. (Alatornio, Lapland) (KRA)
    • Literal translation: Good comes slowly.
    • Translation: Easy does it.
  • Hiät Virossa, hiät Kyrössä, minä Yrjö yksinän. (Heinävesi, Savonia) (KRA)
  • Hoppu ei oo hyväksi muuhalla ko kirpun tapossa. (Himanka, Northern Bothnia) (KRA)
  • Hukkuva tarttu oljenkorttenkki. (Muurla, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • One who is drowning will even try to catch hold of a haystraw.
    • English equivalent: A drowning man will grab a straw.
  • Hullu kaikki tietonsa sanoo. (Luhanka, Central Finland) (KRA)
    • English equivalent: Speak not all you know, show not all you can.
  • Hullu miäs Huittisista, syä enemmän kun tianaa. (Oripää, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Mad man from Huittinen, eats more than earns.
  • Hullu paljo työtä tekkyö, elliehä se viisas vähemmälläki. (Käkisalmen pit., Karelia) (KRA)
    • A fool does a lot of work, a wise man gets off easier.
  • Hullu sitä nauraa, ku kylä palaa. (Lavia, Satakunta) (KRA)
  • Huono vahti tekie monta varast. (Hollola) (PLK)
  • Huonosta kuulosta on hyvä apu. (KHM)
  • Huvilasta on vain kaksi ilopäivää: ensiksi kun sen saa valmiiksi, ja toiseksi kun sen saa myydyksi. (Pori, Satakunta) (KRA)
    • A summerhouse gives you only two days of joy: when it is built and when it is sold.
  • Hymmyilee kun puuhevonen kuutamolla. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Hymy minkä laitat maailmalle tulloo joskus siulle takasiin. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
    • The smile that you give to the world will come back to you some day.
  • Hyvä antaa vähästäkkiin, paha ei paljostakkaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • "A good one gives from the little he has, a bad one not even from his plentiful."
  • Hyvä kello kauvvas kuuluu. (Säkkijärvi) (MSA)
    • A good bell can be heard wide.
  • Hyvä päivä, papu! Oleks toist missä nähn? (Varsinais-Suomi) (SMS)
    • Good day, bean! Have you seen another somewhere?
  • Hyvät päivät hyppii käsist pois. (Hollola, Tavastia) (KRA)
    • Good days jump out of hands.
  • Hän vaihtoi hiippakuntaa. (Remu Aaltonen)
    • He changed the bishopric. - (died)
  • Hänellä on oma lehmä ojassa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Hätähiisel ihmisel ei ok koskaan onnea. (Hollola) (PLK)
  • Hätäinen huoran naipi. (Liperi, Karelia) (KRA)
  • Hätäkös tässä näin matalassa kaivossa. (Pälkjärvi, Karelia) (KRA)
    • No need to worry in a shallow well like this.

I[edit]

  • Ihmiin älä hermostu, ihmettelev vaa! (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Man, don't get nervous, just keep on wondering!
  • Ihminen vanhenoo, mut vika senkun nuortuu. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Ilo pintaa vaik syvän märätköö. (Viipuri, Karelia) (KRA)
    • Joy to the surface even if the heart rots.
  • Iloinen sydän saa iloiset ystävät. (Hollola) (PLK)
  • Iso mies tekköö levveitä jälkiä. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Big man makes broad tracks.
  • Isoja kaloja kannattaa pyytää vaikkei saisikaan.
    • Big fish are worth of fishing even if you don't catch one.
    • "The curious task of economics is to demonstrate to men how little they really know about what they imagine they can design."
    • Friedrich Hayek, The Fatal Conceit : The Errors of Socialism (1988), p. 76.
    • Fyysikkoseura, Yhdistys (1987). Arkhimedes. Helsingin Liikekirjapaino Oy.. p. 185. 
  • Issestäänhän paha pappi saarnaa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Istuu kul luostarin nunna. (Hollola) (PLK)
    • Sits like convent's nun.
  • Itkeköön vittu, joll on palio vettä ja pitkät silimäripset. (Reisjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
    • Let the cunt cry: it has plenty of water and long eyelashes.
  • Itku ei estä kuolemasta. (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
    • Crying doesn't prevent dying.
  • Itku pitkästä ilosta, pieru kauvan nauramisesta. (Muonio, Lapland) (KRA)
  • Itse kiitän itseäni, koska ei muut minua kiitä. (Savonia) (VKS)

J[edit]

  • Jaakko heittää kylmän kiven järveen. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Janossa juuvvaa likanennii ves. (Savonlinna, Savonia) (KRA)
  • Jo se teki nyt karhun palaveluksen. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • Now he/she did the service of the bear. (In Finnish this means a negative deed, in German a positive one)
  • ”Johan tässä tulee sokeeks”, sano Heikkilän trenki, ”ku eilän näki viälä lihanpalan läpi kirkontornin, mut tänään ei nää enää herneit sopas”. (Uusimaa) (SMS)
    • "I'm already becoming blind", said the farm-hand of Heikkilä, "'cause yesterday I still saw the church tower through the piece of meat, but today I don't see peas in the soup".
  • Joka ei muuto Jumalaas tunne, ni menköön merel. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
    • Who otherwise does not know his God should go to the sea.
  • Joka entistä muisteloo, sitä tikulla silemään. (Rantasalmi, Savonia) (KRA)
    • A poke in the eye for the one, who dwells on the past.
    • Notes: there is no use in dwelling old grudges.
    • English equivalent: "Water under the bridge."
    • English equivalent: "Forgive and forget."
  • Joka kehhuin sottaan lähtöö, ei se sieltä takasin tule. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Joka kirkolla on omat vaivasensa. (Säkkijärvi) (MSA)
  • Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. (Rovaniemi, Lapland) (KRA)
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. (Kalevala)
    • "Who reaches for the spruce, falls down onto the juniper."
    • Translation: "If you reach for something that is far too good for you, it is not going to end well."
  • Joka leikkii rupeaa, se leikin kestäkyön. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • Joka mualon moittii, se Luojan laittaa. (Kuhmoinen, Central Finland) (KRA)
  • Joka paljon lupaa, se vähän antaa.
    • Who promises a lot, gives a little.
    • English equivalent: He that promises too much means nothing.
    • Hunfalvy (1861). Finn Olvasó-Könyv: (Finnisches Lesebuch.) A' Magyar Akademia Kiadása. Kalevala. p. 172. 
  • Joka pian uskoo, se pian petetähän. (Peräseinäjoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Joka siemenensä syö, se talonsa myö. (Laukaa, Central Finland) (KRA)
  • Joka talon pihasta tie lähtöö Pietariin. (Nurmes, Karelia) (KRA)
    • From the yard of every house leads a road to St. Petersburg.
  • Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se isse siihen lankiaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • Who digs a hole for another, falls in it himself.
    • Notes: Bad things done to others will come back to you.
  • Joka viimeks nauraa se paraiten nauraa. (Hollola) (PLK)
    • Who laughs lastly laughs best.
  • Jokainen osaa toisen elämätä elää, vaikk ei omaansa. (Rautalampi, Savonia) (KRA)
    • Everyone can live other's life though not his own.
  • Joko alako vanaha suolane janottaa? (Ähtäri) (KVL)
    • Did the old salt make you thirsty already?
  • Jonka mesi kielessä, sen on myrkky mielessä. (Hämeenkyrö, Tavastia) (KRA)
  • Jonnekin juopunut jalakojaan. (Ähtäri) (KVL)
  • Jonset vihi, kyllähän ristit, sano Sussan Aapo papille. (Ähtäri) (KVL)
    • If you don't marry, you will christen for sure, said Aapo Sussa to the priest.
  • Jos ei ole viinaa, ei ole leipää. (Kittilä, Lapland) (KRA)
  • Jos ei sauna ja viina ja terva auta, nin se tauti on kuolemaksi. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
  • Jos herra pyytää takin hiaa, anna kohta koko takki, viöö se sen kumminkin. (Ilmajoki, Southern Bothnia) (KRA)
    • If the lord asks for the coat's sleeve, give the whole coat immediately, he'll take it anyway.
  • Jos ihiminen olis elläin, niin Jussi meiltä ensin pois pantas, sano Honkavaari. (Ähtäri) (KVL)
    • If human would be an animal Jussi would be the first to put away, said Honkavaari.
  • Jos kuolen, niin jiä suremaan olematon leski ja syntymättömät lapset. (Savonia) (SMS)
  • Jos mene Helsinkin tai helvetti, ni molemmis sitä raha tarvita. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • If you will go to Helsinki or to hell, you'll need money in both.
  • Jos pistää sormeese paskaan, ni haisoo koko käs. (Sulkava, Savo) (KRA)
    • If you put your finger into shit the whole hand will smell.
  • Jos tahrot haukkumist, niin nai, jos kiitost, niin kuale! (Sammatti, Uusimaa) (KRA)
  • Jota tuhmempi, sitä ylpeämpi. (R. v. Becker) (VKS)
  • Jumala auttaa ajan kanssa, mutta piru auttaa kohta. (Naantali, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Jumala on kuollut. - Nietzsche. Nietzsche on kuollut. - Jumala. (Graffiti) (Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989. ISBN 9511109618)
    • The God is dead. - Nietzsche. Nietzsche is dead. - God.
  • Jumala on köyhän turva ja raha rikkaan. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • God is poor's shelter and money of the rich.
  • Juonia ne om pitkät puhiet. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • Juuri ku oppi olemaan syömättä, niin se kuoli. (Lapland) (SMS)
    • That very moment it had learned not to eat it died.
  • Jättää ku koirra paskansa. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
    • Leaves like the dog its shit.
  • Jääkasa sen takana on. (Florinus) (VKS)
    • A pile of ice behind him.

K[edit]

  • Kaffe kuuman ja flik nuaren. (Pori, Satakunta) (KRA)
    • Coffee hot and the girl young."
    • English equivalent: Opportunity knocks only once.
    • Notes: opportunities should be seized and not let slip away.
  • Kaffi on hyvää aamulla ja pitkin päivää. (Southern Bothnia) (SMS)
    • Coffee is good in the morning and all day long. - (Finns are the most eager coffee drinkers of the world)
  • Kahesti ajatella, kerran puhua. (Lappajärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kahtoo ku apina rusinapuusta. (Kainuu) (SMS)
    • Stares like a monkey from the raisintree.
  • Kaikki löytyy, mitä ei oo varastettu. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Kaikki on kaunista kun vaan silmät tottuu. (Isojoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kaikki tiet Turkuun vie. (Karjalohja, Uusimaa) (KRA)
  • Kaks kertaa köyhä kauppaa tekee: syksyyl myy halvast ja kevääl ostaa kalliist. (Uusimaa) (SMS)
  • Kaks suamalaista ei tulkkia tartte. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
    • Two Finns need no interpreter.
  • Karhulla on miehen mieli, yheksän voima. (Ylitornio, Lapland) (KRA)
  • Karjalainen on kiero, mutta savolaista ei usko pirukaan. (Parikkala, Karelia) (KHM)
    • A Karelian is crooked, but a Savonian doesn't even the devil believe.
  • Kattoo kun puukkoja nakkelis. (Southern Bothnia) (SMS)
    • Looks like throwing knives.
  • Kaunis kun sika pimmeessä. (Ähtäri) (KVL)
  • Kaveria ei jätetä! (Väinö Linna, Tuntematon sotilas, 1954, The Unknown Soldier)
    • Never leave a friend behind!
    • Notes: Finnish soldiers' motto during the Winter and Continuation Wars during World War II; soldiers tried to recover even bodies if at all possible to take them home. Even today remains of the Finnish soldiers are searched in Russian Carelia to be buried in Finland.
  • Kell' onni on, se onnen kätkeköön. (Eino Leino) (Laine, Jarkko, toim.: Suuri sitaattisanakirja. Otava, 1989)
  • Kellä on maltti, sillä on valtti. (Heinola, Tavastia) (HSP)
    • Literal translation: Who has patience has a trump.
    • English equivalent: Patience is a virtue.
  • Kellä parta, sillä valta. (Jyväskylä, Central Finland) (KRA)
  • Kelpaa sitä elää, kun on akka kuollut ja lapset naituna. (Jurva, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kenen leipee syöt, sen laaluva laalat. (Tuusniemi, Savonia) (KRA)
    • Whose bread you eat, his songs you'll sing.
    • English equivalent: Who pays the piper, calls the tune.
  • Kerjäläiset viedään keväällä Kemijoen jäälle ja odotetaan että jäät sulaa. (Keminmaa, Lapland) (KRA)
    • The beggars will be sent onto Kemijoki-river's ice in the spring and then we'll wait 'till the ice melts.
  • Kerran miehenä, kahesti lapsena. (Karelia) (HMK)
    • Once man, twice child.
  • Kert mies petetä, mutt ei toist. (Muurla, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • A man can be cheated once but not twice.
    • English equivalent: Fool me once, shame on you. Fool me twice; shame on me.
  • Kerta kiellon päälle. (Suomussalmi, Kainuu) (KRA)
    • One time after the denial.
    • English equivalent: One more for the road.
    • Translation: When something has been denied of you, you can still do it once.
  • Kesällä ei kerkiä, talavella ei tarkene, syksyllä on suuret tuulet ja kevväällä palijo vettä. (Ähtäri) (KVL)
  • Kettään sitte syytetään, kun minusta aeka jättää? (Savonia) (SMS)
  • Ketulla ja likolla on yhtäläine miäli, ketulla on viakkaat silmät ja likolla on liukas kieli. (Renko, Tavastia) (KRA)
  • Kielell on kaks lukkoa, huulet ja hampaat. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Kiire kun sammakalla äkkeen alla. (Lempäälä, Tavastia) (HSP)
    • Busy like a frog under the mower.
  • Kiirettä kun härällä keveällä. (Hartola, Tavastia) (HSP)
  • Kiittämättömyys on maailman palkka. (Sievi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Kiukkuhiin kun kirppuhiin koira. (Hollola) (PLK)
  • Kiurusta kuu kesään. (Lappajärvi, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kilon söin lihhaa, kaks män hampaanrakkoon. (Viipuri, Karelia) (KRA)
  • Kirves on mettän avvain. (Satakunta) (SMS)
  • Ko iso astuu, ni katu keinuu. (Satakunta) (SMS)
    • When the big steps the street rocks.
  • Ko loppu on hyvä, ni kaikki on hyvi. (Pori, Satakunta) (KRA)
    • End well, all well.
    • English equivalent: "All's well that ends well."
  • Koira haukkuu, tuuli kantaa. (Thieme, Melart) (VKS)
    • The dog barks, the wind carries.
  • Koira on hauki kuoltuansa. (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
    • The dog is a pike after death.
  • Kokki on taenna pattaan hypätä. (Savonia) (SMS)
    • The cook seems to have jumped into the pot.
  • Kolmas kerta se toden sanoo. (Savukoski, Lapland) (KRA)
    • The third time tells the truth.
  • Kolme kertaahan ihmistä kassotaan: synnyttyyvväään, vihittyyvvään ja kuoltuvaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Kolme on kovaa miestä: tuli, rauta ja vesi. (Kuhmoinen, Central Finland) (KRA)
  • Kolme suruu on ihmisel mailmas: lukemisen suru, naimisen suru ja kuoleman suru. (Pornainen, Uusimaa) (KRA)
  • Kolmel lämpymän antaa: sauna, viina ja pillu. (Hollola, Tavastia) (KRA)
  • ”Kon kuko kuale, niin kanan täyty ruvet laolama”, sanos leskeks jääny emänt. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Kon puuro sata, niin kööhäl ei ol lusikka. (Satakunta) (SMS)
  • Konstit on monet, sano emäntä kun kissalla pöytää pyyhki. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
    • There are many means, said the lady when wiping the table with the cat.
    • English equivalent: "There are more than one ways to skin a cat."
  • Koria talo, sano Hollolam poika kul linnaav viätii. (Hollola) (KRA)
  • Koskela Suomesta. Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä. (Väinö Linna, Tuntematon sotilas, 1954, The Unknown Soldier)
    • Koskela from Finland. Eats iron and shits chains.
  • Koti köyhä, lapset alastomija ja näläkäesijä, syövät toenen toesijaan. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
    • Poor home, the children naked and hungry, eating each other. - (Fortunately this has never happened, it's an example of black humor of the Kainuu region)
  • Koto näkkyy, sano pohjalaispoika linnaa. (Hollola) (KRA)
    • There's my home, said the guy from Bothnia about the jail.
  • Ku lapses huutaa ja akkas parkuu, nii ota ryysys ja lähe karkhun. (Lapland) (SMS)
  • Ku ruumis on rituratu, nin kaffekupist on hyvä apu. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • When the body is exhausted is a cup of coffee true helper.
  • Ku yksin puhu ja yksin vasta, ni ei koska riitta tul. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Kukas kissan hännän nostaa, jos ei se itte? (Mäntsälä, Uusimaa) (KRA)
    • Who's going to raise the cat's tail if not the cat itself?
  • Kukas ommaa akkaasa moittii? (Ähtäri) (KVL)
  • Kukas se kullalleen paha on, varsinkaa ennen vihkimistä? (Savonia) (SMS)
    • Who would be mean to his darling, especially before the wedding?
  • Kukko on kööhän kello. (Heinola, Tavastia) (KRA)
  • Kullakin päivällä on surusa ihtellään. (Ähtäri) (KVL)
  • Kun aina olis ehtoo ja lauantai eikä koskaan aamu ja maanantai! (Seinäjoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kun alun kuulie nil lopun arvaa. (Hollola) (PLK)
  • Kun aurinko paistaa ja sataa, piru piiskaa muijaans. (Hollola) (PLK)
  • Kun ei kala syö, niin matonen säästyy. (Ähtäri) (KRA)
  • Kun ihminen tietää millon hänellä on tarpeeks, hää on rikas. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
    • When man knows when he's got enough, he's rich.
  • Kun Juhannusaattoyönä juovuksissa nouset veneessäsi seisomaan ja avaat sepaluksesi pissataksesi, saatat nähdä rannalla tulevan leskesi. (Keuruu, Central Finland)
    • When you in the Midsummer night, drunk, stand up on your boat to pee, you may see your widow-to-be on the shore."
  • Kun kuulet olevan miehen Ähtäristä, elä lähe kyytiin, sano Viita-Antti Isontalon Antille. (Ähtäri) (KRA)
    • When you hear that the man is from Ähtäri, don't take a ride with him, said Viita-Antti to Isontalon Antti. (Antti Isotalo was a famous Finnish criminal, "häjy" - perhaps badder than Stagger Lee - in the 19th century)
  • Kun lunta syää ja vettä juaa, niin ei paskakaan haise. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kun minä silmänj pesen ja piänj kampoon, nii outo luuloo immeeseks. (Savonia) (SMS)
  • Kun on olutta, niin on ystäviä. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • Kun on suur perse, nin on suuret housut. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • When you have a big arse you have big trousers.
  • Kun on tyhymä nuppi, siitä kärsii koko kruppi. (Alavus, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kun oot menny Hallan, Nälijän ja Kuoleman kylien ohitte, tierät tullehes Alajärvelle. (Southern Bothnia) (EPV)
    • When you've passed the villages Frost, Hunger and Death you know you're in Alajärvi.
  • Kun sutten joukkohon joutuu, niin ulvua täytyy. (Ylistaro, Southern Bothnia) (KRA)
    • You must howl among the wolves.
    • English equivalent: He went to rome and did not see the pope.
  • Kun venäläistä veikottelet, pie veiht vierelläs! (Ilomantsi, Karelia) (KRA)
  • Kuolleen suuhun kun kassoo, ei tee miel säästämään. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • When you look into the mouth of a corpse, you won't want to save money.
  • Kuorsaa ku velaton mies. (Northern Bothnia) (SMS)
    • Snores like a debt-free man.
  • Kur rautanauloja syö, nin kettinkiä paskantaa. (Hollola, Tavastia) (KRA)
    • When you eat nails made of iron, you'll shit chains.
  • Kuta useampi kokki, sitä huonompi soppa. (Teisko, Tavastia) (KRA)
    • The more cooks there are, the worse the soup will be
    • English equivalent: "Too many cooks spoil the broth."
  • Kuu kiurusta kessään, puol kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • Kuu on nuarten miästen aurinko. (Kuru, Tavastia) (HSP)
  • Kuu on torpparin aurinko. (Loimaa, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • The moon is crofter's sun.
  • Kuumia kun köyhän kyynelehet. (Satakunta) (SMS)
  • Kyl hiir syöp pienet synnit. (Elimäki, Kymenlaakso) (KRA)
  • Kyl Jumal paljon tiettä, mut liikkuva ihmine tiettä viel enem. (Salo, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Kyl kööhän o hyvä ol, ei ol ussein pää kippee eikä vatta liijjan täyn. (Nakkila, Satakunta) (KRA)
    • It's good to be poor, the head aches not too often and the stomach ain't too full.
  • Kyl maal viissai ollan, ko merel vahiink tapattu. (Rauma, Satakunta) (KRA)
  • Kyl minä äites tunnen, isääs vähä epäilen. (Hollola) (PLK)
  • Kyl myö pojat nyr reisuul lähletiäv, vaikka satas vanhoja ämmiä puukot hampais. (Hollola) (PLK)
    • We boys shall leave now even if it would rain grannies with knives in their teeth.
  • Kyl mää sen olem päättäny, ettem mää toista kertaa näi nuarena men naimisii, sano Vaalsteeni. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Kyl on oksan ottajia, jos on puun kaatajia. (Hyppälä, Karelia) (MSA)
    • "Always exist branch grabbers, when exist tree fellers."
    • Translation: "If there is someone to fell the tree, there shall be no shortage of those willing to hold a branch to help."
    • Notes: This is a disparaging saying about those who are all too willing to participate in sharing credit for a major undertaking by someone else.
  • Kylhäm minä maan arvaav, vaikken käynnykkän o. (Hollola) (PLK)
    • I certainly guess the land 'though I haven't been there.
  • Kyll oj jos sanotaanki. (Hollola) (PLK)
    • It is if said.
  • Kyll uskotaa, valehtelel lisää vaa! (Hollola) (PLK)
  • Kyllä aika tavaran kaupihtee, sano Keuruun tyttö, kun 30 vuotta täytti. (KVL)
  • Kyllä elävältä velkansa saa. (Pieksämäki, Savonia) (KRA)
    • You surely will get the debt from a living person.
  • Kyllä koiran pitää totella ja vaimon. (Kittilä, Lapland) (KRA)
  • Kyllä köyhyys hyvä raittiusseura on. (Kiikka, Tavastia) (KRA)
  • Kyllä maailma nuijii. (Idman) (VKS)
    • The world clubs for sure.
  • Kyllä mummu rees pysyy, ko kiroo ja köyttää. (Siikainen) (KRA)
    • Granny will stay on the sleigh by cursing and roping.
  • Kyllä nuorena piisaa unta ja nälkää. (Nurmo, Southern Bothnia) (KRA)
    • There's sleep and hunger enough when you're young.
  • Kyllä nälkä opettaa lappalaisen ampumaan. (Sodankylä, Lapland) (KRA)
  • Kyllä on kakku piältä kaanis, vuan akanoeta sisässä. (Pielavesi, Savonia) (KRA)
    • Or "Moni kakku päältä kaunis, silkkaa silkkoa sisältä."
    • "Many cakes are beautiful on the outside, but are nothing but husks/pettu on the inside."
    • Note: Silkko is a bread partly made from pettu, a flour substitute used as a last resort against starvation during famines.
    • Meaning: Appearances can be deceptive.
  • Kyllä sammakkokin hyvää on, kun sen tietämättä syö. (Kuorevesi, Tavastia) (KRA)
  • Kyllä se routa porsaan kottiin ajaa. (Siilinjärvi, Savonia) (KRA)
    • The frost drives the pig back home.
  • Kyllä silmä aina ethensä kattoo, mutta nenä parka vaaras on. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • Kyllä Siperia opettaa. (Central Bothnia) (Helsingin Sanomat 19.2.1994)
    • Siberia will teach for sure.
  • Kyllä vanha kissakin maitoo latkii. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • Kylläp’on äkäsen kokin keittämee. (Savonia) (SMS)
  • Kylmä kuin ryssän helvetissä. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • Kylmä on koti isätöin, viel kylmempi emotoin. (Koivisto, Karelia) (KRA)
  • Kypsyy, sanoo Rasin Ville saunas. (Southern Bothnia) (SMS)
    • It bakes, said Ville Rasi in the sauna.
  • Kyselee kuin entinen morsian. (Idman) (VKS)
    • Keeps asking like a former bride.
  • Kysy menneenvuotista lunta! (Florinus) (VKS)
  • Kyttää kur ryssä vittua. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Has eyes on a cunt like a Russian.
  • Kärkölästä on viis syltä helvettiin. (Vanaja, Tavastia) (HSP)
    • It's five yards from Kärkölä to hell.
  • Kävelöö kun täi tervas. (Ylistaro, Southern Bothnia) (EPP)
    • Walks like a louse in tar.
  • Köyhyys käskee elään hiljasest. (Loppi, Tavastia) (KRA)
  • Köyhä kun kirkor rotta. (Hollola) (PLK)
  • Köyhä on köyhä helvetissäkin, sen pitää rikasten alle puita kantaa. (Ylihärmä, Southern Bothnia) (KRA)
    • The poor is poor in the hell as well, he must carry firewood under the rich people."
  • Köyhä virret on kakssanasii. (Kivennapa, Karelia) (KRA)
  • Köyhäks saa tulla, muttei neuvottomaks. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • You may become poor but not indecisive.
    • Notes: Means that one should have the mental wits to survive even with little material riches. Often said when one has come up on some clever stratagem.
  • Köyhän kans on niin raskas puhua. (Kurikka, Southern Bothnia) (KRA)
    • It's so hard to talk with a poor man.
  • Köysien puuttees nuatakin irti pirethän, sanoo Mäkelääsen akka tenaviansa. (Southern Bothnia) (SMS)
    • In the lack of ropes those are kept loose, said the wife of Mäkeläinen about her children.

L[edit]

  • Lahjoilla lait lumotaan. (Noormarkku, Satakunta) (KRA)
  • Laiha kun oravar raato. (Hollola) (PLK)
  • Laihialainen ottaa anoppinsa häämatkalle, ettei morsian kulu. (Southern Bothnia) (JPK)
    • The man from Laihia takes his mother-in-law also to the honeymoon, so the bride would not wear out.
  • Laps on isänsä näkönen, mutta ei tiijetä kuka isä on. (Savonia) (SMS)
    • The child looks like her/his father, but nobody knows who's the father.
  • Laps vanhemma peil. (Karelia) (SMS)
  • Lapsi ja hullu toden puhuu. (Mänttä, Tavastia) (KRA)
  • Lapsiahan niin narrataan, että mörköjä nurkassa on. (Viitasaari, Central Finland) (KRA)
  • Lauletaan laulu kirijasta, jossa on lasiset kannet. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Lauvantaina on kolome hyvää tiedos: sauna, puuro ja poijat. (Ilmajoki, Southern Bothnia) (KRA)
  • Leikkihän sijansa saa, sanoi Tuuloksen ämmä, kun sika nenän vei. (Asikkala, Tavastia) (KHM)
    • Play will get its place, said the old hag from Tuulos when a pig took her nose.
  • Leoka kun epäjumalan kantapeä. (Kainuu) (SMS)
    • Chin like the heel of a heathen god.
  • Lukea kuin piru Raamattua.
    • Read like the devil reads the Bible.
    • Explanation: To deliberately look for loopholes in order to follow the letter without following the spirit. Note: Based on the Bible (Luke 4:1-13, Matthew 4:1-11 and Psalms 91:11-12).
    • English equivalent: The devil can cite scripture for his purpose. (Shakespeare, The Merchant of Venice act 1, scene 3)
  • Luojalla on ollunna kiire tuotai luuvvessaa. (Savonia) (SMS)
  • Luonto on kun kollikissalla. (Ähtäri) (KVL)
    • Is like tomcat by nature.
  • Luonto se on, joka tikanpojan puuhun vetää. (Pudasjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
    • It's the nature that draws the woodpecker's fledgling to the tree.
  • Lupas yhleksä hyviä ja kymmenen kaunist. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Luuta ja nahkaa ja vähän törkyä välis. (Hollola) (PLK)
    • Skin and bones and a little dirt between.
  • Luvates menöö aika. (Ylihärmä, Southern Bothnia) (KRA)
  • Lyhyeltä virsi kaunis. (Nordling) (VKS)
    • The short hymn beautiful.
  • Lyö kun vierasta sikkaa. (Ähtäri) (KVL)
    • Beats like an unfamiliar pig.
  • Lähe hullun kansa huastamaan, niin suat tappaas tietee. (Kangasniemi, Savonia) (KRA)
  • Lähti kuin kuppa Töölöstä. (Heikki Paunonen: Tsennaks stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2000)
    • Left like syphilis from Töölö. (In Helsinki the sexually transmitted disease hospital moved from Töölö area to Kumpula)
  • Länsi ilman haltija. (Tampere, Tavastia) (HSP)

M[edit]

  • Maassa maan tavalla. (Oravainen, Southern Bothnia) (KRA)
    • In a country according to its customs.
    • English equivalent: When in Rome, do as the Romans do.
  • Maasta matalakin ponnistaa. (Keuruu, Central Finland) (KRA)
    • Even the smallest will take off of the ground.
    • English equivalent: "Out of little acorns (grow mighty oaks)."
  • Makkaa kun karhu pesässään. (Ähtäri) (KVL)
    • Lies like a bear in its hole.
  • Makkee on matonen naoris, tuima hiiren turmelema. (Kangasniemi, Savonia) (KRA)
    • A worm-infested turnip is sweet, salt-free, the one that a mouse has bitten.
    • Note: "Tuima" has conflicting meanings depending on dialect. In certain dialects it means food without salt; in other dialects the meaning transforms to "fierce". In context, the proverb is saying "spoiled goods are unpalatable", which is not obvious even to native Finnish speakers. If the emphasis is placed on "makkee" (sweet), the meaning reverses to say "spoiled goods are better than nothing".
  • Mennee niin, että pää kolomantena jalakana. (Ähtäri) (KVL)
    • Runs like having the head as the third foot.
  • Meri ottaa ja meri antaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • Sea takes and sea gives.
  • Mettä antaa, mitä mettäl on. (Kalanti, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Metällä on korvat ja järvellä silimät. (Sumiainen, Central Finland) (KRA)
    • Forest has ears and lake has eyes.
  • Mie olen itte ja muut vasta sitte. (Lapland) (SMS)
    • I am myself and the others only after me.
  • Miehellä on kaks ilopäivää, kun muijansa kotia tuo ja hänen hautaan vie. (Askola, Uusimaa) (KRA)
  • Mies ku suuttuu, ni maaki muuttuu. (Lavansaari, Karelia) (KRA)
  • Mies on kala, nainen kalastaja, rakhaus on koukku ja avioliitto on paistinpannu. (Lapland) (SMS)
  • Mies on kuv viirunsalko. (Hollola) (PLK)
    • The man is like a flagstaff.
  • Mies on vaimon pää, syö mitä vaimolta jää. (Akaa, Tavastia) (KRA)
    • Man is wife's head, eats what she has left.
  • Mihkäs huamena on kuttuttuv valehtelemaa? (Hollola) (PLK)
  • Mikä laulain (röpöttäin) tulloo, se viheltäin männöö. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
    • What comes singing, leaves whistling.
    • English: Easy come, easy go.
  • Mikä lintu varrai laulaa, sen syövät kissat. (Terijoki, Karelia) (KRA)
  • Mikäs pahan tappa, Jumal ei huol ja piru ei pirä kiirut. (Kisko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Millane emo, sellane tytär.
    • Such mother, such daughter.
    • English equivalent: Like mother, like daughter.
    • Meaning: Daughters may look and behave like their mothers. This is due to inheritance and the example observed closely and rarely.
    • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Minkä nuarena oppii, sen vanhana taitaa. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • What one learns while young, one masters when old.
  • Minkä taakseen jättää sen eestään löytää. (Heinlahti, Karelia) (MSA)
    • What you leave behind, you will find in front of you. ("A belt", said one child)
    • English equivalent: "What comes around, goes around."
  • Minkälainen isä, sen lainen poikakin.
    • Such father, such son.
    • English equivalent: Like father, like son.
    • Meaning: Sons may look and behave like their fathers. This is due to inheritance and the example observed closely and daily.
    • Source for meaning and proverb: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 137. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Minull on niim paljo rahaa kun tehtyä pahaa. (Hollola) (KRA)
    • I've got as much money as I've done bad.
  • Missäs kärvänen olis jos ei hevosen takapuales? (Turku) (KRA)
    • Where else would the fly be than in horse's arse?
  • Mistäs tuli sianpää köyhän kaaliin? (Helsinki, Uusimaa) (KRA)
    • From where came that pighead to poor man's cabbage?
  • Mittumaariasta päivät lyhenee. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
    • From Midsummer the days get shorter.
  • Mitä luatolaine kirkos teke, nukku vaa ja näke unt silakoist? (Rymättylä, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Mitä piänee herra, sen piruut. (Nurmo, Southern Bothina) (EPP)
    • The smaller the master the more devilish.
  • Mitä usijamp kokki, sitä huonomp soppa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • The more cooks the worse soup.
  • Mitäs sit olis yhlen suruna kuv voi ollam monen ilona? (Hollola) (PLK)
    • Why to be a sorrow to someone when you could be a joy to many?
  • Miäs on aina miäs, vaikkei solsi kun kukon kokoonen. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
    • Man is always a man even if he had the size of a rooster.
  • Miäs syä, miäs jua, miäs se on ku rahan tua. (Uusimaa) (SMS)
  • Muilem musta miv valkeai. (Hollola) (PLK)
    • The others' black my white.
  • Murjottaa ku ahven merrassa. (Viitasaari, Central Finland) (HSP)
    • Sulks like a perch in the fish trap.
  • Musta mylläri ja valkoonen seppä on Jumalan edes kauhistus. (Teuva, Southern Bothnia) (KRA)
  • Muurari on rehellinen miäs, ei syä savia eikä varaasta tiiliä. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
  • Myllärillä on riski sika, mutta en tiijä, kennen viljalla ruokittu. (Jämsä, Central Finland) (KRA)
    • The miller has a fat pig, but I've no idea by whose grain it is fed.
  • Myrkkyä viina leivätä. (Parkano, Tavastia) (KRA)

N[edit]

  • Naama kun Naantalin aurinko. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • Face like the sun of Naantali. (Naantali is one of the sunniest cities in Finland)
  • Naama kun täyskuu. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Face like the full moon.
  • Naama on niinku pakanamaan kartta. (Kurikka, Southern Bothnia) (EPP)
    • The face is like the map of a pagan land.
  • Naantalissa kaksi katua, toista kulkee sijat sateella, toista porvarit pouralla. (Hämeenkyrö, Tavastia) (KRA)
    • Two streets in Naantali, on the other walk the pigs when it rains, on the other the bourgeois people when it shines.
  • Naapuri naapurin asumahan opettaa. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • Nahkurin orsilla tavataan. (Tuntematon Sotilas)
    • We'll meet at tanner's beams.
  • Nainnu mies ei o hulluu paremp. (Iitti, Tavastia) (KRA)
    • Married man ain't better than a fool.
  • Naisen miel, koeran pier. (Liperi, Karelia) (KRA)
  • Naista ja moottoria ei tule koskaan täysin tuntemaan, sano Savolan Oskari. (Ähtäri) (KVL)
    • You'll never completely know the woman and the motor, said Oskari Savola.
  • Nenä kuin Betlehemin portinpylväs. (Vilppula, Tavastia) (HMK)
  • Nii o köykys ko kolme numero. (Karelia) (SMS)
  • Niihän se on kum päätä kiveen tunkis. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Niin hiano, ette piaruansak kuule. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
    • So snob that he doesn't hear his fart.
  • Niin makaa, kuin petaa.
    • Translation: One sleeps like one makes his bed.
    • Translation: Actions have consequences.
    • English equivalent: As you sow, so shall you reap/You reap what you sow.  You've made your bed, now lie in it.
    • Kara. Orvokkini tummasilmä. Marita Kaatrala. p. 150. 
  • Niin meni kun tuhka tuuleen. (Ähtäri) (KVL)
  • Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
    • Translation: The forest answers in the same way one shouts at it.
    • English equivalent: The world you get is the world you give away, What goes around comes around or You reap what you sow. The proverb refers to the echo that the treeline produces.
    • Lehtinen (2006). Postcolonialism, multitude, and the politics of nature: on the changing geographies of the European north. University Press of America. p. x. ISBN 1 Invalid ISBN. 
  • Niin on hyvvää, että vie kielen mennessään. (Ähtäri) (KVL)
    • It's so good that it takes the tongue with it.
  • Niin se meni kun kuumille kiville. (Ähtäri) (KVL)
  • No, jo se nyt myrkyn lykkäs. (Ähtäri) (KVL)
    • Well, he/she really gave the poison.
  • No nyt on maalima lävellä ja kaikki ihimiset sen läven keskellä. (Ähtäri) (KVL)
    • Well, now is the world at the hole and all the people in the middle of that hole.
  • No sill om piessä muutakiin kun täitä. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Well, her/his head has something else than lice.
  • Nukkuu ku härski silli. (Suoniemi, Tavastia) (KRA)
  • Nukkuva ei tee syntii. (Ingria, Toksova) (KRA)
    • The sleeping one does not sin.
  • Nuoren miehen mieli ja huhtikuun lumi. (Mänttä, Tavastia) (KRA)
  • Nuorena vihta veännettävä. (Saarijärvi, Central Finland) (KRA)
    • Whilst childhood the rod has to be bended.
    • Notes: Good manners or other traits have to be taught at young age.
    • English equivalent: "Bend the tree while it is young."
  • Nuttu nurin, onni oikein. (Orimattila, Tavastia) (KRA)
    • Tunic overturned, luck right.
    • Translation: "Inside out turned tunic, right way turns your luck."
    • Notes: This is a common superstition. It is considered good luck if one completely innocently puts on ones shirt or coat inside out in error when dressing up. Should be noted that it is not considered valid if one does it consciously. The idea is perhaps that when one is doing things without being too self-conscious, instinctively, things will go more smoothly.
  • Nyrkki on laki, sano Savolan Ville. (Ähtäri) (KVL)
    • The fist is the law, said Ville Savola.
  • Nyt mennään eikä viijestoista päivä. (Ähtäri) (KVL)
    • Now we'll go and not the fifteenth day.
  • Nyt on elokuu ja minä olen viljaa. (Juice Leskinen, Syksyn sävel)
    • It's August now and I am grain.
  • Nytkö aika heiniä tuuva, kun lehmä jo kuollut on? (Viitasaari, Central Finland) (KRA)
    • Is now the right time to bring hay, when the cow is already dead?
  • Nälkä ja uni on köyhän herkkuja. (Kärsämäki, Northern Bothnia) (KRA)
  • Nälkä on hyvä kokki. (Vilppula, Tavastia) (KRA)
    • Hunger is good cook.
  • Nälkähistä ei naurata. (Koivisto, Karelia) (KRA)
  • Nätit flikat, kiltit tyttäret, mut mist ne pahat ämmät tule? (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Nätti ku sika pienenä. (Savonia) (SMS)

O[edit]

  • O häppemätönen ko ruattalainen taevam portil. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Oho! o hämäläisen anteiks pyyntö ja sian espuhe. (Hollola, Tavastia) (KRA)
    • Oho! is the Tavastian's apology and the preface of a pig.
  • Oikeen tuloo ittiänsä ikävä, sanoo Laihian flikka kun peilinsä särki. (Southern Bothnia) (JPK)
  • Oikei tulj suu hyvämakujseks ko sai haastaaksei siu kansais. (Karelia) (SMS)
  • Ojassa on juopon yökortteeri. (Jurva, Southern Bothnia) (KRA)
    • In a ditch is the drunken man's motel.
  • Olem mää kauneempi sinuu enempi kun sää sikkaa. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Olenkos minä sama muija kun äskön kävin, sano Asikkalam muija kun toisest ovest samaan kauppaan tul uulestaa. (Hollola) (KRA)
    • Am I the same woman who just came in, said the woman from Asikkala when she had come through the other door to the same shop.
  • Olet kuin kukkain nokkosten keskel. (Hollola) (PLK)
    • You are like a flower in the middle of nettles.
  • Olokaa pojat miehiä miesten joukossa, mutta susia koirain. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Olut on niinkun tehhään, mut leipä on niinkun Jumala synnyttää. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Oma apu, paras apu. (often without comma) (Hämeenlinna, Tavastia) (KRA)
    • One's own help [is] the best help.
    • Helping yourself is the best way to help yourself.
    • English equivalent: Heaven helps those who help themselves.
    • Meaning: When you're in trouble, no one else but you can probably improve your situation at all or as well as you. Sometimes: When in trouble, everyone should first of all do their best to improve their situation by themselves.
    • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 150. ISBN 1-875943-44-7. 
    • Sanderson, Parviainen (2004). Oma apu paras apu. Harlequin. 
  • Oma kehu haisee. (Hämeenkyrö, Tavastia) (KRA)
    • Self-praise is no recommendation.'
    • English equivalent: Don't blow your own horn.
  • Oma maa mansikka, muu maa mustikka. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
    • Other land blueberry; own land strawberry.
    • Translation: "Foreign places are nice enough, but home is sweeter."
    • English equivalent: "There's no place like home."
  • Oma suu o likempänä ko kontin suu. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Own mouth is closer than the mouth of your backpack.
  • Oma tupa, oma lupa. (Naantali, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • "Your own living room license."
    • Translation: "One's Own Cabin, One's Own Freedom."
    • Meaning: When you have your own property, you are your own boss.
  • Omat lapset hyvät lapset, lastellapset kultalapset. (Hollola) (PLK)
  • Omatunto kun torpan tunkio. (Ähtäri) (KVL)
    • Conscience like the dunghill of the house.
    • "Conscience is the inner voice that warns us somebody may be looking."
    • H.L Mencken, A Mencken Chrestomathy (1949)
  • Omena ei kauas puusta putoa.
    • English equivalent: The apple does not fall far from the tree.
    • Meaning: Children observe daily and — in their behaviour — often follow the example of their parents.
    • Strauss, Emanuel (1994). Dictionary of European proverbs (Volume 2 ed.). Routledge. p. 488. ISBN 0415096243. 
    • Source for meaning: Paczolay, Gyula (1997). European Proverbs in 55 languages. DeProverbio.com. p. 259. ISBN 1-875943-44-7. 
  • On ahlast ku maailmah tulles. (Uusimaa) (SMS)
    • It's tight like coming to the world.
  • On hampailla hyvä mieli, kun huulia naurattaa. (Kitee, Karelia) (KRA)
  • On hiljaa ku jumalankuva. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
    • Is quiet like a picture of god.
  • On ikävää kum mustalaisel kirkos. (Hollola) (KRA)
  • On juhulaa kun on juhulaa, paistas akka toinenki silakka! (Jalasjärvi, Southern Bothnia) (KRA)
    • It's party when it's party, so, wife, fry another herring!
  • On kova raittiusmies: se koittaa juomal hävittiäv viinam maalimast. (Hollola) (PLK)
  • On ku haulankaivajalt karannu. (Hollola) (KRA)
    • Looks like a runaway from the gravedigger.
  • On ku härkä yhtä työtä varten. (Lapland) (SMS)
    • Is like an ox for one job.
  • On ku kolomasti apinaa vaehettu ja joka kerta hävinnä. (Savonia) (SMS)
    • Is like having changed three times into an ape and lost every time.
  • On kun olis seipiän nielly. (Hollola) (PLK)
    • Is like having swallowed a pole.
  • On kun olis yhlem miähen syännyj ja toista miälis. (Hollola) (PLK)
    • Is like having eaten one man and wanting another.
  • On kun sika satula seläs. (Hollola) (PLK)
    • Is like a pig with saddle on its back.
  • On kun ukkoser repimä pirurraato. (Hollola) (PLK)
    • Looks like the devil's carcass ripped open by the thunderstorm.
  • On lämmin kun äilen syli. (Satakunta) (SMS)
  • On niim pitkä ettei pieruaan kuule. (Hollola) (PLK)
    • Is so long that doesn't hear his own fart.
  • On nälkä, n’etta sualet huutaa. (Southern Bothnia) (SMS)
    • So hungry that the intestines shout.
  • On sen verran rahhaa, ettei koirat kintulle kuse. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • On siinä muutakin mustaa, ei vain kärpäsen sontaa. (Ähtäri) (KVL)
    • There's something else black, not only fly's shit.
  • On taottava silloin kun rauta on kuuma.
    • Iron must be forged when it is hot.
    • English equivalent: "You should hammer your iron, while it is glowing hot; Strike while the iron's hot."
    • Willstedt (2011). Iran. Books on Demand. p. 16. ISBN 1 Invalid ISBN. 
  • On vähäkin tyhjää parempi.
    • Little is better than nothing.
    • English equivalent: "Better a lean jade than an empty halter."
    • English equivalent: "Beggars can't be choosers."
    • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 183. ISBN 1 Invalid ISBN. 
  • Onhan pirullakkiin ystäviä. (Hyppälä, Karelia) (MSA)
  • Onni miestä, jalat jänistä. (Ähtäri) (KVL)
  • Onni on miehen perämies. (Turtola, Lapland) (KRA)
    • Luck is man's mate.
  • Opeta ensin ittes, sittev vasta toista. (Hollola) (PLK)
    • Teach yourself first, after that another.
  • Oppija ikä kaikki. (Taipalsaari, Karelia) (KRA)
    • [To] learn [through] whole life.
    • English equivalent: "Live and learn."
  • Outahan pakkanen, vielä se kesäkin tuloo! (Liperi, Karelia) (KRA)
    • Just wait, frost, the summer will come!
    • English equivalent: It is a long lane that has no turning.

P[edit]

  • Pa akka (lapsi/tyhmä) asialle, me itte perässä. (Tampere, Tavastia) (KRA)
    • Send a wife (child/fool) to do your errands, go after yourself.
    • Translation: "You can't trust that a job will be done properly unless you do it yourself."
    • Notes: Used to reprimand someone who has failed in something, usually not a child.
    • English equivalent: "Never send a boy to do a man's job."
  • Paha saa palkkansa.
    • Evil will get its share(/pay).
    • English equivalent: Harm watch is harm catch.
    • Bolte, Krohn, Olrik, Tiedeakatemia, Sydow, Fellows (1985). FF Communications. Suomalainen Tiedeakatemia.. p. 187. ISBN 1 Invalid ISBN. 
  • Painu se Titanikkii. (Paltamo, Kainuu) (SPS)
  • Pakko on mahtuu, ko häät on pietty. (Heinjoki, Karelia) (KRA)
    • It has to go in 'cause we're married.
  • Paljom porua ja vähäv villoja. (Hollola) (PLK)
    • A lot of crying and only a little wool.
  • Panen vastalauseen, sano hiiri kissalle. (Kainuu) (SMS)
  • Pappi o ko tieviitta, näyttää jot mänkää tuon, mutt isse jääp siihe. (Antrea, Karelia) (KRA)
    • Priest is like a signpost, shows where to go, but stays there himself.
    • English equivalent: Bells call others but do not enter themselves.
  • Paree vanahan parran alla, kun nuoren vallan alla. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • Better under an old beard than under a young's rule.
  • Paremp laiha sopu kun lihava riita. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
    • Better a bony agreement than a fat disagreement.
    • Notes: A meager deal which both parties agree with is better than a good deal where the other party is left discontent. Don't make enemies when doing business.
  • Paremphan viina päässä kuin rumassa putelissa. (Joroinen, Savonia) (KRA)
  • Parempi karvas totuus kuin makea valhe.
    • Better a bitter truth than a sweet lie.
    • English equivalent:  An honest 'no' is better than an insincere 'yes'.
    • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 188. ISBN 1 Invalid ISBN. 
  • Parempi olla parjaamatta porsasta pientareella. (Kouvola, Kymenlaakso)
  • Parempi on aikaa myyä ku ostaa. (Muonio, Lapland) (KRA)
  • Parempi on mennä sateella kirkkoon, kun poulalla helvettiin. (Tuulos, Tavastia) (KRA)
  • Parempi paha valheena. (Pielisjärvi, Karelia) (KRA)
    • Evil is better as a lie.
  • Parempi pyy pivossa ku kymmenen oksalla. (Kuivaniemi, Northern Bothnia) (KRA)
    • Better one hazel grouse in the bag, than ten on the branch.
    • English equivalent: A bird in the hand is worth two in the bush.
    • Meaning: Something you have for certain now is of more value than something better you may get, especially if you risk losing what you have in order to get it.
    • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 28. ISBN 978-0-8160-6673-5. Retrieved on 29 July 2013. 
    • András Dugonics (1820). Magyar példa beszédek és jeles mondások. Grünn Orbán. p. 23. Retrieved on 29 July 2013. 
    • Burger (2007). Phraseologie: Ein Internationales Handbuch Zeitgenössischer Forschung. W. de Gruyter. p. 749. ISBN 1 Invalid ISBN. 
  • Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä. (Kuusamo, Northern Bothnia) (SPS)
    • Better a known harm than an unknown benefit.
    • English equivalent: Better the Devil you know.
  • Parempi yksi sana kuin yhdeksän. (Europaeus) (VKS)
    • Better one word than nine.
  • Parran alta löytie paraam mieheh. (Hollola) (PLK)
    • The best man is found under the beard.
  • Parree oma kaema kun vennon vieras. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
    • Better own namesake than a completely stranger.
  • Parta kasvaa ja mies voi hyvi. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Beard grows and the man is well.
  • Paska eläväsä, mato kualleesa. (Oripää, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Shit in the living, worm in the dead.
  • Paska on talonpojan kultaa. (Himanka, Northern Bothnia) (KRA)
  • Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. (Tampere, Tavastia) (KRA)
    • "The pot reproaching the kettle, the side of both is black."
    • English equivalent: "The pot calling the kettle black."
    • "Some hypocrites and seeming mortified men, that held down their heads, were like the little images that they place in the very bowing of the vaults of churches, that look as if they held up the church, but are but puppets."
    • Attributed to Dr. Laud by Francis Bacon, Apothegms, No. 273 (1674)
  • Peili se pilaa hyvänkin miehen. (Kuhmo, Kainuu) (KRA)
  • Penni on rahaa, kun on kaksi, niin jo heläjää. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
    • Penny is money, and when there's two it chinks.
  • Perse on aina takana. (Porthan) (VKS)
    • The ass is always behind.
  • Peätä joukko kaepoo. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • Pieni vale puhheen kaunistaa. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • A tiny lie makes the speech more beautiful.
    • English equivalent: A tale never loses in the telling.
  • Pieniä on silhakat joulukaloiksi. (Pelkosenniemi, Lapland) (KRA)
  • Pieru on paskan postimies. (Viitasaari, Central Finland) (KRA)
    • Fart is the postman of shit.
  • Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. (Hyvinkää, Uusimaa) (KRA)
    • The rowan will not carry two loads.
    • Notes: An adage expressing the superstition that one may predict how much snow the next winter will have, from the amount of berries on the rowan tree.
  • Piikana paha, piikain piikana pahempi. (Kullaa, Satakunta) (KRA)
    • It's bad to be a housemaid, worser to be a housemaids' housemaid.
  • Pikkunen ja nätti kuin taivaan napa. (Northern Bothnia) (SMS)
  • Pikkupirut ovat pahiimmat helehvetisäki. (Simo, Lapland) (KRA)
  • Pilkka sattuu omaan nilkkaan. (Reisjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Pimeä ei pure vaikka se vähän haistelee. (Kalajoki, Northern Bothnia) (KRA)
    • Darkness does not bite, it just sniffs a bit.
  • Pimjäss on kaikki yhtä nätei. (Pusula, Uusimaa) (KRA)
  • Piru on hyvä taijemaalari. (Ähtäri) (KVL)
  • Piruhan köyhä on, kun ei sillä ole sielua. (Pylkönmäki, Central Finland) (KRA)
    • The devil is poor for sure, 'cause it has no soul.
  • Pistä vain totena liiviisǃ (Ähtäri) (KVL)
    • Just put it in your vest as a truthǃ
  • Pitkä itku ilon peräst. (Tuusula, Uusimaa) (KRA)
  • Pitkä on oottavan aeka. (Sumiainen, Central Finland) (KRA)
  • Pitää kiirutta, ninkun olis tuli hännän alla. (Tuulos, Tavastia) (KST)
    • Hurries like having fire under the tail.
  • Pitää olla kokoo ja näköö, jos täs mailmas tahtoo nählyks tulla. (Uusimaa) (SMS)
    • One must have size and look to be seen in this world.
  • Piä möly mahassas! (Ähtäri) (KVL)
    • Keep the noise in your stomach!
  • Piänenee kun pyy mailmanlopun elellä. (Tuulos) (KST)
  • Piäni kivi reen kaataa. (Sahalahti, Tavastia) (HSP)
    • A small stone tips the sleigh over.
  • Pohojanmaalla viisaus asuu vanahoos naisis, mutta miähis, niis on hulluus. (Southern Bothnia) (EPV)
  • Pois pois pollarin tieltä, pollar kulkie keskel tietä! (Hollola) (PLK)
    • Away away off the police's way, the police goes middle of the roadǃ
  • Porista ei pääse tappelemata eikä Tampereelta ilman muijaa. (Tampere, Tavastia) (HSP)
    • You can't get rid of Pori without fighting and of Tampere without a woman.
  • Puhhuu ulukopuolelta hampaijen. (Ähtäri) (KRA)
  • Puhtaus on pual ruakka. (Perniö, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • "Cleanliness is half a meal."
    • Translation: "Keeping yourself and your food clean, you'll get more from it."
    • English equivalent: "Cleanliness is next to godliness.
  • Puhuu mitä sylki suuhut tuo. (Hollola) (KRA)
  • Puhuus sikakin saksaa, kun olis alhaanen huuli vähän piree. (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
    • Also the pig could speak German if it had a little longer lower lip.
  • Punain kuh helvetim peräseinä. (Hollola) (KRA)
    • Red like the backwall of hell.
  • Purevalla koiralla on rikkinäinen nahka. (Hartola, Tavastia) (KRA)
    • The biting dog has broken skin.
  • Puukkoo se on härmälääsen ystävä, sanoo Prännin Erkki. (Southern Bothnia) (SMS)
    • Knife is the friend of the man of Härmä, said Erkki Pränni.
  • Puukotoi miäs o ninko vitutoi huara. (Ulvila, Satakunta) (KRA)
    • The man without knife is like a whore without cunt.
  • Puuro on hamppattoma ruoka. (Uskela, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Porridge is food for the toothless.
  • Puuttuva rengas ihmisen ja apinan välillä olemme me. (Rolf Arnkil) (SSSK)
    • The missing link between an ape and a human are we.
  • Päivällä on silmät, yöllä korvat. (Florinus) (VKS)
  • Pää tulloo vetävän kätteen. (Heinlahti, Karelia) (MSA)
    • The end comes to the hand of the puller.
  • Pääskynen päivän lämmittää. (Askola, Uusimaa) (KRA)

R[edit]

  • Raha auttaa helvetin porttiin saakka. (Oripää, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Raha meniä rahan luo. (Koski Hl., Tavastia) (KRA)
    • Money goes to money.
  • Raha puhuu ryssiä ja ryssä sanua että nietu. (Hollola) (KRA)
    • Money talks Russian and the Russian says "njet".
  • Raha tyttären naitta, vaikk olis silm keskell otta. (Mynämäki, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • The money marries the daughter even if she had an eye in the middle of forehead.
  • Rahaa tulie ovist ja ikkunoist! (Hollola) (PLK)
    • Money comes in from doors and windows!
  • Rahal silmii ei ole. (Ingria, Tyrö) (KRA)
    • Money hasn't eyes.
  • Rahalla saa ja hevosella pääsee. (Hauho, Tavastia) (KRA)
    • With money one gets, with a horse one goes.
    • Notes: This is a slightly ebullient phrase used to indicate that one is a person of no small means, and willing to pay the price.
  • Rahat ja tavarat on pian juotu, mutta kerju sen on ko kestää. (Pori, Satakunta) (KRA)
  • Raja se on raittiuvellakii. (Mikkeli, Savonia) (KRA)
  • Rakkaus on kun rotan häntä. (Uusimaa) (SMS)
  • Rakkaus silimät sokasoo, avioliitto silimät aukasoo. (Kiuruvesi, Savonia) (KRA)
  • Rakkautta se vaan on, sano mies kum muija kirviel heitti. (Hollola) (PLK)
    • It's only love, said the husband when wife threw an axe.
  • Raskas tyä vaatii raskaat huvikki. (Suoniemi, Tavastia) (KRA)
  • Rikas pestäär rahalla, köyhä hiellä. (Suoniemi) (KRA)
  • Rikkautesav voi salata, mut köyhyyttiän ei voi. (Hollola) (PLK)
  • Rohkia rokan syöp, kainu ei saa kaaliakkaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • A brave man eats the soup, a shy won't even get cabbage.
    • Notes: Used to motivate someone to do a certain thing.
  • Roskaa or raha onner rinnal. (Hollola) (PLK)
    • Trash is the money compared to happiness.
    • English equivalent: Wealth rarely brings happiness.
  • Ruati raut, Riika hamp, Engliska teräkalu ja Kemin kalavere ja Liminga niitu ja Ryssän kull ovap parha mailmas. (Pyhäranta) (KRA)
    • Swedish iron, hemp of Riga, English tools and fish waters of Kemi and the meadows of Liminka and Russian gold are the best in the world.
  • Rukkiista se paras leipä tullee. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • The best bread is made of rye.
  • Ryssä on elukois lähempänä ihmiist. (Hollola) (KRA)
  • Ryssä on ryssä, vaikka sen voisa paistais. (Rymättylä, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • A Russian is a Russian even if fried with butter.
  • Ryssän "kohta" on kolme vuatta. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
    • A Russian's "soon" is three years.
  • Ryyppy tekkee miehen toiseks, ja toinenkin mies tahtoo ryypyn. (Ähtäri) (KRA)
    • A drink makes the man a new man, and this man wants a drink also.
  • Ryypyn saat ryypätä a kaks on saatanan oppi. (Ingria, Tyrö) (KRA)
    • You may drink one drink, but the second is from Satan.
  • Räkänokasta mies tulee eikä tyhjän naurajasta. (Hailuoto, Northern Bothnia) (KRA)
    • A snotnose may grow up to be a man; but he who laughs without cause, never.
    • Translation: The mocked may grow up to dignity, but the mocker will never outgrow his juvenile behaviour.

S[edit]

  • Saapas näkkee, mitä suutari tekkee. (Ähtäri) (KVL)
  • Saat mennä niin pitkälle kun pippuri kasvaa. (Ähtäri) (KVL)
    • You may go as far as pepper grows.
  • Saattaa se akka purra, vaikka ei olisi hampaitakaan. (Kärsämäki, Northern Bothnia) (KRA)
  • Sakeamp ov ver kuv ves. (Hollola, Tavastia) (PLK)
  • Sama jos muurille puhus. (Ähtäri) (KVL)
    • It's the same as talking to the wall.
  • Sama se on saunalle, vaikka riihi pallaa. (Ähtäri) (KVL)
    • It's the same to the sauna if the drying barn burns.
  • Sammuttamalla lampun saa valaisevan esimerkin pimeydestä. (Olli) (Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10961-8)
  • San ny yks makja sana, sanos poik. – Siirap, vastas flikk. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Sanasta miestä, sarvesta härkää. (Vimpeli, Southern Bothnia) (KRA)
    • A man by his word, an ox by its horn.
  • Sanoks sä jotaiv vai tuulkos si huulias heiluttelie? (Hollola) (KRA)
    • Do you say something or is the wind wiggling your lips?
  • Sanomata jäänt sana riian lopettaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • The unspoken word will end the quarrel.
  • Santerille sakot ja vainaja linnaan, sano Santeri. (Ähtäri) (KVL)
    • Fine for Santeri and the dead to jail, said Santeri.
  • Sattuuhan sit paremmiskin perheis. (Hollola) (PLK)
  • Sauna köyhän apteeki. (Teuva, Southern Bothnia) (KRA)
    • Sauna is the poor man's drugstore.
  • Saunas täytty olla ku kirkos. (Kisko, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • In sauna you must behave like in church.
  • Se ensin tehhään, mikä vähimmin auttaa. (Ähtäri) (KVL)
    • That's done first what helps least.
  • Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa. (Säkkijärvi) (MSA)
    • The dog will howl, which is hit by the stick.
    • Notes: Used, when someone reacts to accuses that were not directed against this person in particular.
    • English equivalent: "If the shoe fits, wear it." or "The lady doth protest too much."
  • Se kulukee valeen kengissä. (Ähtäri) (KVL)
    • He walks in the shoes of lies.
  • Se loppuu lyhyeen kun kanan laulu. (Ähtäri) (KVL)
  • Se men sit tietä kum pitkäks sanotaa. (Hollola) (PLK)
    • He took the road called long.
  • Se mies ken mastossa, hätähousu kannella. (Lavansaari, Karelia) (KRA)
  • Se olj hyvä mies elläessä, viela paremp kuoltuvaa. (Savonia) (SMS)
  • La satire ment sur les gens de lettres pendant leur vie, et l'éloge ment après leur mort.
    • "Satire lies about literary men while they live and eulogy lies about them when they die."
    • Voltaire, Lettre à Bordes (10 January 1769).
  • Se om mammav villakopas kasvannu. (Hollola) (PLK)
    • He has grown in mom's wool basket.
  • Se on huono isä, joka ei tee parempaa poikaa kun on ihte. (Ähtäri) (KVL)
    • He's a lousy father who doesn't make a better son than himself.
  • Se on ku hyttöspaska Itämeres. (Hollola) (KRA)
    • It's like mosquito's shit in the Baltic Sea.
  • Se on kun sulaa voita ja kermaa. (Hollola) (PLK)
    • It's like melted butter and cream.
  • Se on köyhyylem merkki kur raha loppuu, sano Hollolan ukko. (Hollola) (KRA)
  • Se on lujassa kun perisynti. (Ähtäri) (KVL)
  • Se on turhaa komeutta, että työmiehell on kaks silmää. (Hollola) (PLK)
  • Se on vanha Härmän laki, josta ei tykätä, se tapethan. (Southern Bothnia) (SMS)
    • It's the old law of Härmä, the one you don't like will be killed.
  • Se parraiten nauraa, kuka viimeks nauraa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Se se vasta oekee vale on, jota kaekki uskoo. (Savonia) (SMS)
    • That's a true lie that all believe.
  • Se vasta kala oj joka kaukaa tuolaa. (Hollola) (PLK)
    • That's the fish that's brought from far.
  • Se vasta mies on, jota vaimmo sekä pelekää että rakastaa. (Satakunta) (SMS)
  • See äi oo kova jehu, se kiro viäl vanhanaki. (Varsinais-Suomi) (SMS)
    • That man is a tough guy, he swears even as old.
  • Sehän nym menie vaikka kissar ristiäisii. (Hollola) (PLK)
    • He/she would go even to the christening of a cat.
  • Seinilläkin on korvat ja metsillä silmät. (Vilppula, Tavastia) (KRA)
    • Walls have ears and forests eyes.
    • English equivalent: fields have eyes, and woods have ears.
  • Seisoo niinku kyrpä häisä. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Seisuo kum puujumala. (Hollola) (KRA)
    • Stands like wooden God.
  • Sellasia poikia ei kasva joka oksalla. (Ähtäri) (KVL)
    • That kind of boys don't grow on every branch.
  • Sen on käynnyp pillu pieneks kun sären silmä. (Hollola) (PLK)
    • Her cunt has changed as little as roach's eye.
  • Sian loppu on makkaran alku. (Hiitola, Karelia) (HMK)
    • The end of a pig is the beginning of a sausage.
  • Siel ollaan kaikki yhtäläisie, sano haulankaivaja. (Hollola) (PLK)
    • There we are all equal, said the gravedigger.
  • Siellä hyvä missei meitä. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • There's good where we aren't.
  • Siellä on kirppuja, luteita, täitä, seassa lapsia pellavapäitä. (Hämeenlinna, Tavastia; Vexi Salmi)
    • There are fleas, bedbugs, lice, among flaxen-haired children.
  • Siellä silmä, missä kulta. (Koski Hl., Tavastia) (KRA)
  • Sieltähän tullee puhetta kun kopasta ja joka reijästä. (Ähtäri) (KVL)
    • From there comes talk like from box and every hole.
  • Sienet on herroille ja marjat on linnuille. (Hartola, Tavastia) (KRA)
  • Siin mies, mis mainitaan. (Savitaipale, Karelia) (KRA)
    • There's the man where mentioned.
  • Siin on kans yks Jumalam mielharmi. (Hollola) (PLK)
    • There's one of God's favourite harms.
  • Siinä paha kussa mainitaan. (Kempele, Northern Bothnia) (KRA)
    • There's evil where mentioned.
  • Siitä puhe, mistä puute. (Orimattila, Tavastia) (KRA)
    • One talks about what one does not have.
  • Siitä tiäthän, jotta Laihialla olhan, kun on vessapaperia pyykkinarulla kuivamas. (Southern Bothnia) (JPK)
    • You know you're in Laihia when toilet papers are drying on the clotheslines.
  • Sika on köyhän seästöpankki. (Sotkamo, Kainuu) (KRA)
  • Sikakin tuntee ruokkijansa, mutta ei häjy ihimine. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • Even pig knows its feeder but a mean man not.
  • Silimä herra, mieli kuningas. (Sotkamo) (KRA)
  • Sill ei onnee, jolla ei kovvoo syöntä. (Sotkamo) (KRA)
  • Sill oj jokiir ruuvvi löysäl. (Hollola) (PLK)
    • He's got a screw loose.
  • Sill oj järki terävä kum partaveitti. (Hollola) (PLK)
    • His/her sense is sharp as razor.
  • Sillä on peukalo keskellä kämmentä. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • His/her thumb is the middle of the palm of hand.
    • English equivalent: He's all thumbs.
  • Simo ol sillon sillan alla kun muita poikia muokattiin. (Säkkijärvi) (MSA)
    • Simo was under the bridge when other boys were revised.
  • Sinusta ei huoli kukkaan, eikä minusta huoli kukkaan, niin eikö me mennä yhteen? (Ähtäri) (KRA)
    • Nobody cares about you and nobody cares about me, so why not join together?
  • Sinä herra, minä herra, kuka meistä pussin kantaa? (Pirkkala, Tavastia) (KRA)
    • You are a lord, I am a lord, so who's gonna carry that bag?
  • Sisua se on Nasku-Heikilläkin, ei tule esiin sängyn alta, vaikka akkansa komentaa. (Kärsämäki, Northern Bothnia) (KRA)
    • Nasku-Heikki has guts: he stays under the bed, 'though the wife commands.
  • Sitä ei tee isäsä tappajakaan. (Ähtäri) (KVL)
  • Sitä niittää mitä kylvää.
    • You reap what you sow.
    • English equivalent: As ye sow shall ye reap.
    • Olesen (2004). The Cold War and the Nordic countries: historiography at a crossroads. University Press of Southern Denmark. p. 76. ISBN 1 Invalid ISBN. 
  • Sitä saap aina essiä kissoin ja koiriin kans. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Sitä venettä souvvettava on missä on sisässä. (Kangasniemi, Savonia) (KRA)
    • You must row the boat you're in.
  • Sitä viina tekee kunei kalja tiäräkkä. (Uusimaa) (SMS)
  • Sotamies ei moiti lepoaan. (Pomarkku, Satakunta) (KRA)
  • Suku tulloo, toinen männöö, mua pyssyy kohallaan. (Valtimo, Karelia) (KRA)
    • One generation comes, another goes, the world remains.
  • Sukulainen on pahempi sutta. (Viipuri, Karelia) (KRA)
    • A relative is worse than a wolf.
  • Summanmutikassa kun karstulaiset Amerikkaan. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KRA)
    • At random like the people from Karstula to America.
  • Suola ruoan kunnia. (Varkaus, Savonia) (KRA)
  • Suomalainen ei usko koittamatta. (Keitele, Savonia) (KRA)
  • Suomalainen talonpoika on parempi kuin herra. (Vehmaa, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • A Finnish peasant is better than the landlord.
  • Suomi on syvä uni. (Erno Paasilinna)
  • Surkohon hevonen, sill on pitkä pää. (Parkano, Tavastia) (KRA)
  • Surmaa uusi lumi vanhalle. (Sodankylä, Lapland) (KRA)
  • Suu säkkiä myöten. (Ahlainen, Satakunta) (KRA)
    • Adjust the mouth in accordance with the bag.
    • English equivalent: "Don't bite off more than you can chew."
  • Suu valehtelee, silmät puhuvat totta.
    • Translation: The mouth lies, but the eyes tell the truth.
    • Schellbach-Kopra (2011). Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher: Finnische Sprichwörter. Frank \& Timme. p. 217. 
  • Suuhun hevosta kattotaan ja ämmää silmiin. (Satakunta) (SMS)
  • Suun kans on helppo tehä mitä vaan. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Suun kautta mieli haisee. (Pielinen, Karelia) (KRA)
    • Mind smells through mouth.
  • Suur se on kala toisen venneessä. (Kiihtelysvaara, Karelia) (KRA)
  • Suus kii Topias kyl tohtor se paremi tietä et sä kuollu ole. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Suuta korviin ja mahaa poloviin, kun rikkaan ruokaa syää! (Töysä, Southern Bothia) (KRA)
  • Suutarin akka ja sepän hevonen on aina huonossa kengässä.
    • Translation and English equivalent: The wife of the cobbler and the horse of the smith always have bad shoes.
    • Meaning: Working hard for others one may neglect one's own needs or the needs of those closest to him.
    • Source for meaning and proverbs: Paczolay, Gyula (1997). "7". European proverbs: in 55 languages, with equivalents in Arabic, Persian, Sanskrit, Chinese and Japanese. Veszprémi Nyomda. p. 65. ISBN 1-875943-44-7. 
  • Suuttua suap, vua ei olla äessään. (Pielavesi, Savonia) (KRA)
    • It's okay to get mad, but one shouldn't stay angry.
  • Suvea Vapusta, hellettä helluntaista. (Hattula, Tavastia) (HSP)
    • Summer from the May Day, heat from the Whitsun.
  • Syy hyökätä: köyhyys. (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
  • Syä ku susi. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
  • Syöttiä pajuköyttä. (Hollola) (PLK)
    • Feeding willow rope. - (Is lying)
  • Syötä lehmää, syöt itseki! (Lavansaari, Karelia) (KRA)
  • Sänky lähettiä terveisiä. (Hollola) (PLK)
  • Söishän kissakiin kaloja muttei kastelis käpäliijjään. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • English equivalent: All cats love fish, but hate to get their paws wet.

T[edit]

  • Taakka raha, rakkaat! (Hollola; palindrome)
  • Tahtuo olla yksin kukkona tunkijol. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Wants to be the only rooster of the dunghill.
  • Tapaturmaset piarut pittää yskällä sekotettaman. (Pöytyä, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Tapella saap muttei raapiaǃ (Sirkjärvi, Karelia) (MSA)
    • You may fight but not scratchǃ
  • Tapellen kissa poikia tekkee. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
  • Tee hyvin mitä teet, tai elä tee ollenkaan. (Ähtäri) (KVL)
    • Do well what you do, or don't do at all.
    • English equivslent: If a job is worth doing, it is worth doing well.
  • Tehkää niin kun isäntä sannoo, eikä niin kun hyvä tulis. (Ähtäri) (KVL)
    • Do what the master tells and not what would be good.
  • Teki herran muttei muistanu persettä tervata. (Lapland) (SMS)
    • Made the master but didn't remember to tar his ass.
  • Tekijä työnsä tietää ja kusija kullinsa näkee. (Kuorevesi, Central Finland) (KRA)
  • Tervem mies se hikoaa ja haisie. (Hollola) (KRA)
  • Tikku silimään, joka vanhoja muisteloo. (Vaasa, Southern Bothnia) (KRA)
    • A stick in the eye to the one who keeps on looking back old happenings.
  • Tiällähään ny om mespata teitille. (Hollola) (PLK)
    • Here's the honeypot for you now.
  • Toinen nyrkki viä sairaalaj ja tää toinev viä hautausmaalle. (Hollola) (PLK)
    • The other fist takes to the hospital and this other takes to the graveyard.
  • Toisem persiel o hyvä tulell istua. (Hollola) (PLK)
    • It's good to sit on the fire with somebody else's arse.
  • Toises taskuss or reikä eikä toiseskan om mitiä. (Hollola) (KRA)
    • There's a hole in the other pocket and there is nothing in the other either.
  • Toisii jo nailah, minuu ei viäl narratakkaan. (Uusimaa) (SMS)
    • The others are already marrying, I won't be fooled yet.
  • Toivos on hyvä elää. (Nummi, Uusimaa) (KRA)
    • It's good to live in hope.
  • Totinen ko kissa paskalla. (Suoniemi, Tavastia) (SSP)
    • Serious like a shitting cat.
  • Totta puhuap pitiä, vaikkei tulis kun sana päiväs. (Hollola) (PLK)
  • Tuli on hyvä trenki, mutta huono isäntä. (Kankaanpää, Satakunta) (KRA)
  • Tulia kun salama kirkkaalt taivaalt. (Hollola) (PLK)
  • Tulis kesä ja kärpäsiä, sais köyhäkiin seuraa. (Hollola) (KRA)
  • Tunkio on talon kunnia. (Laihia, Southern Bothnia) (KRA)
  • Tuota ei syö karhukaan karijasemata. (Northern Bothnia) (SMS)
    • That won't even a bear eat without roaring.
  • Tuppurainen on Tappuraisen takuumies. (Ähtäri) (KVL)
    • Tuppurainen is the guarantor of Tappurainen.
  • Tuska tul kun tupakka loppu. (Kallola-Paakkola, Karelia) (MSA)
  • Tyhjä kun käen pesä. (Ähtäri) (KVL)
  • Tyhjät tynnyrit kovemmin kolisee. (Sysmä, Tavastia) (KRA)
    • Empty barrels clack louder [when being rolled along).
    • Notes: people who have least knowledge, speak loudest.
  • Tyhmäkin näyttää viisaalta, kun ei puhu. (Vehmersalmi, Savonia) (KRA)
  • Tyhmän on sydän suussa, suu sydämessä. (Porthan) (VKS)
    • A stupid has his heart in the mouth, his mouth in the heart.
  • Tynnyrissä kasvanut. (Idman) (VKS)
  • Tyvestä puuhun noustaan. (Merijärvi, Northern Bothnia) (KRA)
    • A tree is climbed from its base.
    • English equivalent: Learn to walk before you can run.
    • Meaning:  It is necessary to learn the basics before progressing to more advanced things.
    • Source for meaning of English equivalent: Martin H. Manser (2007). The Facts on File Dictionary of Proverbs. Infobase Publishing. p. 290. ISBN 978-0-8160-6673-5. 
    • Internal Logic: Foundations of Mathematics from Kronecker to Hilbert. Kluwer Academic Publishers. 2002. p. 1096. 
  • Työ ee oo herkkua. Jos e oes herkkua, niin herrathan sitä tekissii. (Vieremä, Savonia) (KRA)
    • Work is not a delicacy. If it were a delicacy, the masters would do it themselves.
  • Työ tekijäänsä neuvoo. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Täet syöpi ja maalima vihaa. (Pudasjärvi, Northern Bothnia) (KRA)
  • Täs tänään, kussa huomenna? (Ylihärmä, Southern Bothnia) (KRA)
  • Täynnä kun Turusen pyssy. (Ähtäri) (KVL)
    • Full like Turunen's gun.
  • Täyty ohjat käsin kiälest, sano Ruavisto ko enkelska Oskaril opet. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Täytyy lähteäk kotiom muijaa kattooj ja lapsia räknäämiä. (Hollola) (PLK)
  • Töysässä ei puhuta kun kolome sannaa viikossa. (Ähtäri) (KRA)

U[edit]

  • Ulkonäkö suojaa sukupuolitaudeilta. (Klamydia, a Finnish punk band)
  • Uskotko rakkautehen ensisilimäyksellä vai kävelenkö ohitte uurestansa? (Southern Bothnia) (EPV)
  • Uupuva haapa vapisi: oisipa vapaa havupuu! (Alivaltiosihteeri, Tampere; palindrome)
    • The exhausting aspen trembled: wish I were a free coniferous tree!
  • Uusi lumi on vanhan lumen surma. (Lavia, Satakunta) (KRA)

V[edit]

  • Vaatettaa kuv vihlallehti vittua. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Clothes like a leaf of birch switch the cunt.
  • Vahingonilo makkein ilo. (Ähtäri, Southern Bothnia) (KVL)
    • Malicious pleasure the sweetest pleasure.
  • Vahinko ei tule kello kaulassa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Vahinkosta viisaaksi tullaan. (Pirkkala, Tavastia) (KRA)
    • An accident makes one wiser.
    • English equivalent: Adversity is the mother of wisdom.
  • Vaihtelu virkistää. (Tampere, Tavastia) (KRA)
    • Variation refreshes.
    • Notes: Sometimes given in the humorous form "Vaihtelu virkistää, sanoi kissa kun eukolla pöytää pyyhki" ("Varying things is refreshing, said the cat when using the lady of the house to wipe the table"). Compare to "Konstit on monet, sanoi eukko kun kissalla pöytää pyyhki."
  • Vaikka sutta kuinka ruokkii, aina se mettään kattoo. (Halikko, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Vaimon järki on lyhyt ja leveä. (Länsipohja, Pajala, Sweden) (KRA)
    • Wife's sense is short and broad.
    • A man may be a fool and not know it — but not if he is married.
    • H.L. Mencken A Mencken Chrestomathy (1949)
  • Vale varkaan miakka. (Kangasala, Tavastia) (HSP)
  • Valkeen kanan haukkakin ensin syä. (Tampere, Tavastia) (HSP)
  • Valleella on lyhvät jälet. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • Lie has short tracks.
  • Valta menee päähän. (Askola, Uusimaa) (KRA)
  • Valtion leipä on kapeeta mutta pitkää. (Nokia, Tavastia) (KRA)
  • Vanaha rakkaus janottaa. (Kainuu) (SMS)
    • Old love makes thirsty.
  • Vanhal häräll ov vahvemp sarvi. (Hollola) (PLK)
    • The old bull has a stronger horn.
  • Vanhat profettaat oo kuall ja uuret ei tiär mittä. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Vanhuus ei tule yksinnään. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
  • Vapaurem patsas, sano Hannula muijas hautkive. (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Varis varista soimaa, vaikk oma noukkakin on paskassa. (Juupajoki, Tavastia) (KRA)
    • The crow blames the crow, 'though it's own beak is shitty.
  • Varis varista soimaa, yhtä harmaat molemmat. (Porthan) (VKS)
    • The crow blames the crow, both equally grey.
  • Varjele hyvä Luoja ihmisen lasta merimiehen muijaksi joutumasta! Merimiehen muija ja kalamihe koira ne yhdessä rannalla ruikuttaa. (Koivisto, Karelia) (KOH)
  • Veli ei o veli korttipelissä. (Sysmä, Tavastia) (KRA)
    • Brother is not a brother when playing cards.
  • Veljeksiä kun ilveksiä. (Hollola) (PLK)
    • Brothers like lynx.
  • Velka o veli otettaissa, veljenpoika maksettaissa. (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • A loan is a brother when taken, a nephew when paid back.
  • Venyvää nuoren nahka. (Tampere, Tavastia) (KRA)
    • A young man's skin is elastic.
  • Ves on lian liäkär. (Rautalampi, Savonia) (KRA)
  • Vesi ja valkki ain tyät tekevä. (Laitila, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Water and fire always do their job.
  • Vesiki kannattaa, kun on luja usko ja leviät piaksut. (Härmä, Southern Bothnia) (KRA)
    • Even water carries when you have strong faith and broad boots.
  • Viaton veri ei vapise. (Ähtäri) (KVL)
  • Viekas ja viisas kun vanaha kettu. (Ähtäri) (KVL)
  • Vierasha virheen näkköö. (Kivennapa, Karelia) (KRA)
  • Vihain kum persiesien ammuttuk karhu. (Hollola) (PLK)
  • Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan, se on sellainen työmiehen lauantai. (Hämeenlinna, Tavastia; Vexi Salmi)
    • At five o'clock to the sauna and six o'clock to the cell, that's the workingman's Saturday.
  • Viina lämmittää saman verran kun kusi housusa. (Rantsila, Northern Bothnia) (KRA)
  • Viina se on kurkullen kuin rattahillen ihraa. (Ylistaro, Southern Bothnia) (KRA)
    • Booze is for the throat like fat for a stroller.
  • Viitasaarella ei oo muuta raitista ku rovasti ja Porthanin patsas. (Haapavesi, Northern Bothnia) (KHM)
  • Vittu ei vihkiin parane. (Ilomantsi, Karelia) (KRA)
  • Viulu on perkeleen lapaluu. (Somero, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Violin is devil's shoulder blade.
  • Voe näetä päevija, jos akka tietäsj ni itkisj. (Savonia) (SMS)
  • Voi isä kun me oltaas rikkahia, jos meirän ei tarvittisi syärä! (Southern Bothnia) (JPK)
  • Voi kiälellä, myrkky syrämmessä. (Hattula, Tavastia) (HSP)
    • Butter on the tongue, poison in the heart.
    • English equivalent: A honey tongue, a heart of gall.
  • Voi on kolmaasti vuares hulluna, silloon kun soon liika kovaa, liika pehemoosta ja silloon kun ei sit oo ollenkaan. (Lapua, Southern Bothnia) (KRA)
    • Butter is crazy three times a year, when it's too hard, too soft and then when there's no butter at all.
  • Voi sielun rieska, kun sais tapella kirkossa ja purra pappia! (Ähtäri) (KRA)
  • Vässyy se hyväkii hevone. (Koivisto, Karelia) (KOH)

Y[edit]

  • Yhleksäm muuta makua ja paskam maku kymmenes. (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Nine other flavors and the taste of shit the tenth.
  • Yhtä tyhjä kur ruumiim piaru. (Hollola) (PLK)
    • As empty as the fart of a corpse.
  • Yhyrenlaaset linnut aina yhyres lentää. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
    • The same kind of birds fly together.
    • English equivalent: "Birds of a feather fly together." or "Birds of a feather flock together."
  • Yks hullu kysyy enempi kuin yhdeksän viisasta jaksaa vastata. (Oulu, Northern Bothnia) (KRA)
    • One fool asks more than nine wise men can answer.
  • Yks paha sana voittaa yheksän hyvää. (Lappajärvi, Southern Bothnia) (KRA)
    • One bad word beats nine good words.
  • Yks ryyppy paras, kaks paljo, kolme vähäsen. (Uusimaa) (SMS)
    • One drink the best, two a lot, three a little.
  • Yks sopusa sana parantaa yhleksän haavaa. (Orivesi, Tavastia) (HSP)
  • Yks tykkää tyttärestä, toinen äireestä, mutta Rasputiini tykkäs molemmista. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
    • One prefers daughter, another mother, but Rasputin liked both of them.
  • Yks äiti elättää kuus tytärtä, mut kuus tytärtä ei elätä yhtä äitiä. (Salajärvi, Karelia) (MSA)
    • One mother looks after six daughters, but six daughters do not look after one mother.
  • Yksinääst ei auta Jumalakaan. (Isokyrö, Southern Bothnia) (KRA)
  • Ylpeä kum Porin kerjäläi. (Hollola) (KRA)
  • Yrittänyttä ei laiteta. (Pihtipudas, Central Finland) (KRA)
    • He who has tried will not be scolded.
  • Yrittää pitää, käy syteen taikka saveen. (Loppi, Tavastia) (KRA)
    • You must try whether it will go into clay or charcoal.
    • Notes: When tempering a scythe blade, a smith will heat the blade red-hot on charcoal. A covering of clay keeps the back of the blade insulated from the heat, and makes it cool slower when quenched in water. Cooling metal quickly leaves it hard but brittle; the clay prevents the back of the blade from hardening, making the material tougher. The idiom refers to striking the blade against a rock, on the edge "on the charcoal", or on the side against "the clay", one potentially chipping the blade, the other sustaining the blow without injury.
    • Meaning: regardless of the risks; "Here goes nothing."
  • Yskässä se on vanhan nauru. (Töysä, Southern Bothnia) (EPP)
  • Ystävä sannoo ystävälle, ystävä koko kylälle. (Kemi, Lapland) (KRA)
  • Ystävät pettiä, mutta muantie on pettämätön. (Hartola, Tavastia) (HSP)

Ä[edit]

  • Äijät, te pettäjiä! (Hollola, Tavastia; palindrome)
  • Äkkii se käy ko mummo haudataa, ko o jo valmiiks kuollu. (Pori, Satakunta) (KRA)
    • The granny's burial will be done quickly, 'cause she's dead already.
    • I think that sick people in Ankh-Morpork generally go to a vet. It's generally a better bet. There's more pressure on a vet to get it right. People say 'it was god's will' when granny dies, but they get angry when they lose a cow.
    • Terry Pratchett, Usenet (90s)
  • Älkä ai riirelkä, tapelkas sovinos! (Varsinais-Suomi) (SMS)
  • Ällä usco juopunutta; juopunu walhettele. (WST)
  • Älyvä tulloo, mutt iltajunassa. (Kangaslampi, Savonia) (KRA)
    • Intelligence comes, but in the evening train.
  • Älyä työ kysyy, akan otto ainakin. (Nilsiä, Savonia) (KRA)
    • Work asks for intelligence, taking a woman at least.
  • Älä hätäile koskessa, on vanhan Lapin sääntö. (Enontekiö, Lapland) (KRA)
    • Don't rush in the rapids, is the rule of old Lapland.
  • Älä lyä lyätyä, sorra sorretun sydäntä! (Turku, Varsinais-Suomi) (KRA)
  • Älä makkeile, viskoa pois sokurj suustais! (Karelia) (SMS)
  • Älä men Turkku, siel panna puukko kurkku! (Rauma, Satakunta) (KRA)
    • Don't go to Turku, there they'll cut your throat!
  • Älä myy karhun nahka, ennenkuin karhun kiini saat! (Kalanti, Varsinais-Suomi) (KRA)
    • Don't sell the bear's skin before you catch the bear!
    • English equivalent: Sell not the bear's skin before you have caught him.
  • Älä niin pitkään kahto, että reikä tullee! (Ähtäri, Southern Bothnia) (KRA)
  • Älä ny koko naamallas vahtaa! (Satakunta) (SMS)
    • Don't stare with your whole face now!
  • Älä nys sentiäm purematan niele! (Hollola, Tavastia) (PLK)
    • Don't swallow without chewing!
  • Älä nyv vaan aivojas nyrjähytä! (Hollola) (PLK)
    • Don't twist your brain now!
  • Älä osta sikkaa säkissä! (Salajärvi, Karelia) (MSA)
  • Älä pelkää pimeää ulkona. Pelkää pimeää sisälläsi. (MME)
    • Don't fear the darkness outside. Fear the darkness inside you.
  • Älä sano kaikkia mitä tiijät, mutta tiijä kaikki mitä sanot! (Ähtäri) (KVL)
    • Don't say everything you know, but know everything you say!
  • Älä sure mumman kuolemaa, mumma on taivahas voileipä käres! (Southern Bothnia) (SMS)
  • Älä välitä ruma kaveri en miekhän mikhän ruusu ole. (Lapland) (SMS)
    • Never mind ugly buddy I'm not a rose either.
  • Ärree kun kerijäläinen pakkasella. (Ähtäri) (KRA)
  • Äänellänsä lintukin laulaa, vaan sirkka laulaa reisillään. (Vilppula, Tavastia) (HSP)
  • Äänellään variskiin laulaa. (Säkkijärvi, Karelia) (MSA)
    • Even the crow sings with its own voice.
    • Meaning: Do not be afraid to try with the assets you have.
  • Äärellä köyhä keskelläkin. (Teisko, Tavastia) (HSP)
    • At the edge the poor even in the middle.

Sources[edit]

  • EPP = Parahat eteläpohjalaaset paukahrokset, toimittanut Markku Koivisto, Keski-Suomen Eteläpohjalaiset ry, Jyväskylä, Gummerus Kirjapaino Oy 2002, ISBN 952-91-4288-9
  • HMK = Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Toimittanut Pasi Klemettinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019, ISBN 978-951-858-050-1
  • HSP = Hämeen sananparsia, toimittanut Hämäläis-osakunta, WSOY 1941
  • IKA = Istu kiiruummaks aikaa. Sanonnat kerännyt Marko Vesterbacka. Kustannusliike Warelia. ISBN 978-952-5940-13-8
  • JPK = Justhin piisas kun kesken loppuu - laihialaiskaskuja. Toimittanut Marjatta Jauhiainen. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 951-717-032-7
  • KHM = Kansanhuumorin mitä missä milloinkin. Koonnut Matti Kuusi Kansanrunousarkiston kokoelmista. Helsinki: Otava, 1981, ISBN 951-1-06355-3
  • KRA = Kansanrunousarkisto (National poetry archive). 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, ISBN 978-952-222-855-0, ISSN 0355-1768
  • MME = Mankeliin menossa – viisasteluja viisikymppisille. Toimittanut Pirkko-Liisa Perttula. Helsinki, Otava 1996. ISBN 951-1-14018-3
  • MSA = Määppäs sanomaan! Säkkijärven sananparsia, saahkunoita ja sanoja, koonnut Antti Seppä, Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Jyväskylä 2000, ISBN 951-746-107-0
  • PLK = Piiskan lovi kainalossa, toimittanut Mika Sirén, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983
  • SMS = Sanasta miestä sarvesta härkää – hauskaa ja osuvaa kansanviisautta ympäri Suomea. Valitut Palat, toimittanut Reino Rasilainen, 2017. ISBN 978-952-296-212-6
  • SSP = Suoniemen sananparsia, koonnut Eero Järventausta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1974, ISBN 951-717-047-5
  • SSSK = Suuri Sitaattisanakirja, toimittanut Jarkko Laine, Helsinki, Otava, 1989
  • VKS = Vanhan kansan sananlaskuviisaus, koonnut ja järjestänyt Matti Kuusi, WSOY, 1990, ISBN 951-0-02280-2
  • WST = Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ISBN 951-717-487-X, Jyväskylä 1987 (published first 1702 by Henrik Florinus)


See also[edit]